https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011472355.html
"EU:n maavertailu johtaa vääriin tulkintoihin naisiin kohdistuneesta väkivallasta" oli HS:'n pääkirjoituksen ydinasia artikkelissa. Harvoin olen samaa mieltä HS:än asiantuntijoiden kanssa oikein mistään, mutta olin positiivisesti yllättynyt tästä artikkelista.
Olen itse kokenut, että erityisesti YLE ja usein myös HS tuovat esille nimen omaan naisten uhrinarratiivia suhteessa väkivaltaan Suomessa. On hyvä muistaa, että usein tällainen uhrien väkisin tekeminen tai naisesta heikomman sukupuolen tekeminen automaattisesti aiheuttaa juuri ei toivottuja vaikutuksia. Tutkittu fakta on, että pystyvyyden ja itsetunnon tukeminen on parasta lääkettä väkivaltaa vastaan. Ei uhriutuminen tai joka asiasta itsensä uhriksi kokeminen. Viesti ja narratiivi on siis yksinkertaisesti väärin. Ja ei johda naisten voimaantumiseen.
Yksinkertaiset totuudet ja 100% uhri/tekijä asetelmat ovat vaarallisia, eivätkä johda useinkaan käsiteltävän ilmiön syvällisempään ymmärtämiseen tai asian paranemiseen.
"EU:n maavertailu johtaa vääriin tulkintoihin naisiin kohdistuneesta väkivallasta" oli HS:'n pääkirjoituksen ydinasia artikkelissa. Harvoin olen samaa mieltä HS:än asiantuntijoiden kanssa oikein mistään, mutta olin positiivisesti yllättynyt tästä artikkelista.
Olen itse kokenut, että erityisesti YLE ja usein myös HS tuovat esille nimen omaan naisten uhrinarratiivia suhteessa väkivaltaan Suomessa. On hyvä muistaa, että usein tällainen uhrien väkisin tekeminen tai naisesta heikomman sukupuolen tekeminen automaattisesti aiheuttaa juuri ei toivottuja vaikutuksia. Tutkittu fakta on, että pystyvyyden ja itsetunnon tukeminen on parasta lääkettä väkivaltaa vastaan. Ei uhriutuminen tai joka asiasta itsensä uhriksi kokeminen. Viesti ja narratiivi on siis yksinkertaisesti väärin. Ja ei johda naisten voimaantumiseen.
Yksinkertaiset totuudet ja 100% uhri/tekijä asetelmat ovat vaarallisia, eivätkä johda useinkaan käsiteltävän ilmiön syvällisempään ymmärtämiseen tai asian paranemiseen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Juuri väkivaltaisilta miehiltä se pystyvyys ja itsetunto puuttuu. Sitä yritetään paikata vaikka tohtoriksi opiskelulla tai rahalla perheen kustannuksella vain itseään ajatellen. Väkivalta on aina rikos, fyysinen erityisesti. Ei voi puolustaa väkivaltaa sillä että toinen ärsyttää kuten eräs tohtori teki.
Kysymys ei olekkaan siitä, että toinen "ärsyttää" toista esim. sanallisesti vaan siitä, että tämä toinen (yleensä nainen) on henkisesti väkivaltainen ensin miestä kohtaan. Henkinen väkivalta on myös väkivaltaa, voi olla myös paljon pahempaa ja pitkäkestpoisempaa kuin esim. yksittäinen läpsäisy.
Perheissä tapahtuvaa väkivaltaa on tutkittu runsaasti, ja todettu että puntit ovat melko lailla tasan miesten ja naisten välillä 50/50. Naiset ovat yleisesti henkisesti väkivaltiaisa ja miehet enemmän fyysisesti. Yhtä kaikki, molemmat ovat yhtä väkivaltaisia keskimäärin. Siksi ei voidakkaan perustella mitenkään tutkimuksilla narratiivia, jossa naiset olisivat erityisesti uhreja esim. parisuhteissa. Herääkin kysymys, että miksi n. 95% turvakotien asiakkaista on naisia, jos molemmat sukupuolet kuitenkin kohtaavat perheissä väkivaltaa yhtä paljon?
Esitänkin hypoteesin, että todelliset väärinymmäretyt uhrit ovat myös miehet, jotka elävät väkivaltaisissa ja alistavissa parisuhteissa, ilman että yhteiskunta auttaisi heitä aktiivisesti esim. kysymällä asiaa terveydenhuollossa heidän asioidessa. Kuvaavaa onkin, että aikanaan neuvoloissa kysyttiin nimen omaan äideiltä, että ovatko he kokeneet väkivaltaa suhteessa. Miehiltä/iseiltä ei saama kysymystä esitetty. Miksi? Koska sukupuolisuuden narrativiin ilmatilaa ovat Suomessa hallinneet erilaiset naisjärjestöt, jotka saavat rahoitusta toimintaansa pitämällä aktiivisesti ja tietoisesti kuvaa naismyytistä, joka on viaton uhri. Kaikki tätä kyseenalaistava keskustelu, yleensä katkotaan joko naisviha-argumentilla tai muuten väheksymällä. Sama feministinen tautakehys vaikuttaa myös oman koekmukseni mukaan yleisesti sosiaalityössä, jossa myös työntekijät ovat 90% naisia. Näin hekään eivät yleensä auta väkivaltaa kokeneita miehiä, koska heidät on aivopesty jo koulussa tähän narratiiviin, että on vain 100% uhri ja 100% tekijä. Ja tekijä edustaa miessukupuolta ja uhri on nainen. Siksi myöskään sovittelua väkivalta-asioissa ei näissä piireissä kannateta. Vaikka tutkimukset puhuvat sen puolesta, että usein molemmat osapuolet ovat olleet toisiaan kohtaan väkivaltaisia. Sama narrativii kulkee myös läpi raiskauskeskustelun.
Jos nainen haluaa erota väkivaltaisesta suhteesta, on yleisi syy että mies tappaa hänet. Miksi@?
Tähän löytyy varmaan jokin tutkimusviite? Linkkaatko sen tänne?
Onko tappajakin väärinymmärretty uhri?
Riippuu siitä, missä olosuhteissa tappo on tehty. Jos itsepuolustuksessa niin kyllä osin näin.
https://www.duodecimlehti.fi/duo99623
"Vuoden 2006 kansallisessa uhritutkimuksessa 0,5 % naisista ja 0,2 % miehistä ilmoitti joutuneensa kuluneen vuoden aikana puolison tai vakituisen seurustelukumppanin fyysisen väkivallan kohteeksi (Salmi ym. 2009). Väestöltään Suomen kokoisessa Uudessa-Seelannissa on arvioitu, että 36 % naisista ja 22 % miehistä syyllistyy parisuhdeväkivaltaan (Magdol ym. 1997). Henkirikoksia Uudessa-Seelannissa tehdään huomattavasti vähemmän kuin meillä. Tekojen väkivallaksi kokemisessa ja ilmoittamisessa tuntuu siis olevan kulttuurisia eroja. Poliisin tietoon tulleet perheväkivaltatapaukset ovat kuitenkin lisääntyneet Suomessa 2000-luvulla. Keskeisinä syinä tähän lienevät ilmoitusalttiuden kasvaminen sekä poliisin ilmiöön kiinnittämä huomio. Kansallisten uhritutkimusten mukaan viimeisen neljännesvuosisadan aikana naisiin kohdistunut perheväkivalta on hieman vähentynyt ja miehiin kohdistunut on pysynyt melko vakaana (Salmi ym. 2009)."
"Vastasyntyneen tappaminen, lapsensurma, on lähes poikkeuksetta äidin tekemä rikos. Kansainvälisesti tässä rikostyypissä esiintyy erityisen paljon piilorikollisuutta. Suomestakin löytyy silloin tällöin ruumiita, joiden tarina ei koskaan selviä. Voidaan vain arvailla, miten paljon ruumiita ei koskaan löydetä. Tällaisia varmasti on, mikä on pääteltävissä tapausten sattumanvaraisesta selviämisestä (Putkonen ym. 2007a). Ei-toivottu raskaus, raskauden piilottaminen, pelko sosiaalisista reaktioista sekä kehittymättömät selviytymiskeinot ovat olleet tyypillisiä piirteitä näissä tapauksissa. Psykoosi ei ole tyypillistä kyseisille surmaajille mutta persoonallisuushäiriö luultavimmin on."
"Naisten keskuudessa vaikuttaa muodostuneen miesten tapaan varhain syrjäytyvä väkivaltaisten ryhmä ja lievään parisuhdeväkivaltaan naiset näyttävät syyllistyvän yhtä usein kuin miehetkin. Toisaalta parisuhdetapoissa nainen on uhrin asemassa ja tekijänäkin itsepuolustusasemassa. Väkivalta on yhä jossain määrin sukupuolittunutta ja monitekijäistä, joten väkivallan ehkäisy on koko yhteiskunnan tehtävä."
Tässä taas uusi esimerkki aiheesta:
https://www.hs.fi/suomi/art-2000011468975.html
”Meille aika paljon valitettavasti näkyy kontrolli ja manipuloiva käyttäytyminen. Ja se, miten suomalaisessa yhteiskunnassa puhutaan paljon mustasukkaisuudesta ja siitä, että se kuuluu parisuhteisiin.”
”Ei pitäisi puhua mustasukkaisuudestaan vaan pakottavasta kontrollista. Väkivalta ei ole vain fyysistä kiinnikäymistä, vaan se on vain yksi osa siitä”
Tässä taas "väkivaltatyön asiantuntijat" yrittävät määritellä sinällään normaalin ihmiselämän tunteen = mustasukkaisuus, pakottavaksi kontrolliksi. Pidän kehitystä todella huolestuttavana. Mustasukkaisuutta ei voida pitää millään muotoa pakottavan kontrollina. Mustasukkaisuus on tunne, joka voi ihmisessä herätä. Se, mitä henkilö tunteelleen tekee on täysin eri asia kuin pakottava kontrolli. Näillä ns. asiantuntijoilla menee termit ja tunteet täysin sekaisin. Mustasukkaisuus voi toki johtaa kontrollointiin, mutta se voi myös olla tärkeä opettaja. Miksi tunnen niin? Loukkasiko toinen minua esim. pettämällä ja mustasukkaisuus ja epäily on luonnollinen reaktio tällaisen luottamuksen pettävän toiminnan jälkeen. Terveitsetuntoinen mies ei alakkaan kontrolloida naista vaan antaa tämän mennä, eikä katso tämän perään. On vain tyytyväinen kun pääsi moisesta petturista eroon!