Laituri ja kaljapullo

Taustaa minusta. Olen 40 nainen. Mies 8 vuotta raittiina pysynyt alkoholisti, parisuhteessa oltu 15 vuotta. Lapsia on.

Taustaa unesta. Olin unessa paikassa joka on toistunut unissani aina käydessäni läpi isoja elämänmuutoksia tai vaikeita asioita. Paikassa on iso rakennus ja tie rantaan jonka varrella useita huonokuntoisia rakennuksia, joita olen aiemmissa unissani joskus korjaillut. Rantaa en ole koskaan nähnyt ja silti tiedän että tie menee rantaan. Tunnelma aikaisemmissa unissa ollut alkuun itsevarma tekemistä hyvällä mielellä mutta kovan paineen alla kunnes uni on päättynyt johonkin rajuun pelon tai ahdistuksen hetkeen. Edellisen kerran olen tässä uniskenessä ollut 2,5 vuotta sitten joten kyseessä todella harvoin toistuva uni paikka.

Nyt koin unen tuosta samasta paikasta uusilla elementeillä. Unessa taas alkuun melko positiivisella mielellä rakensin puista aitaa, mukavaa ongelmanratkaisua joka vähitellen tunnelmaltaan muuttui asteittain ahdistavammaksi. Tiedoston että perheeni tai joku muu läheinen ei olisi halunnut että käytän lautoja. Piti etsiä lisää lautaa. Löysinkin laiturin kuivalta maalta, ne laudat mitä mun piti käyttää aitaan olikin joku (mieheni?) käyttänyt laiturin tekoon. Laiturilla istui mies ja avasi lasisen kaljapullon. Siinä hetkessä vyöryi ahdistus, pelko, kaikki se helvetti mitä juovan alkoholistin läheinen käy läpi ja mistä olen luullut olevani kuivilla jo vuosia. Unessa reagoin läväyttämällä kaljapullon pois miehen kädestä niin että pullo meni rikki ja sanomalla että mä en enää palaa tähän.

Koitan tehdä unen tulkintaa. Noita tunteita en ole kokenut vuosiin. Niin paljon on töitä tehty ja vettä virrannut välissä että en edes tiennyt noita olevan olemassakaan. Miksi nyt ja vielä tuossa unen ympäristössä joka on aiemmin edeltänyt vaikeita asioita.