Mitä käytännössä tarkoittaa meklarirahastot, joista jotkut varoittelee kalliina? Mitä rahastoja ne tarkoittaa käytännössä eläkesäästämisessä Skandialla, Sammolla tai Pohjolalla tms?
Onko vastaavia meklarirahastoja ihan sijoitusrahastoina?
Onko vastaavia meklarirahastoja ihan sijoitusrahastoina?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Akselin omistajien uusi Elina varainhoitopalvelu tulee tarjoamaan näitä loistavia linnunlailla liitäviä rahastoja.
...kunhan saavat luvat. ...jemmaa rahasi.
ovat tavallisia rahastojen rahastoja joita löytyy myös mm pankeilta ja rahastoyhtiöiltä suoraan. Eli maksat siis sekä alarahastojen kulut, että itse päärahaston ( sen meklarirahaston ) kulut päällekkäin. Itse meklarirahasto eroaa siitä vain siten, että joka jakelijalla ( esim. skandian kyseessä ollen ) on oma meklarirahastonsa johon on leivottu pieni lisäkulu joka menee asiamiehen/meklarin taskuun, vaikka itse rahasto olisi aika lailla sama kuin rahastoyhtiön oma rahastojen rahasto. (vrt. esim alexandria growth/balanced--gyllenberg 80/50 ).jos haluat vain unohtaa rahasi, etkä kaipaa kovaa tuottoa ne voivat olla ihan perusteltujakin, mutta riittävällä hajautuksella muihin rahastoihin saat samat edut puolet halvemmalla.
melarirahastoissa ylimääräinen kulu, vastapainona se että niiden PITÄISI olla helppohoitoisia juttuja.
Melarirahastoja on kuitenkin moneen lähtöön ja kannattaa valita sellainen jossa pottia hoitaa joku nimekäs talo, esim FIM, Gyllenberg jne.
Meklarirahastojen idea on rahastaa ylimääräistä ja piste. MIksi esim Skandiassa pitäisi käyttää extrakalliita meklari (tai paremminkin asiamiesrahastoja) kun yhtiöllä on omiakin vastaavia. Ja niillä on varmasti resursseja aivan eri tavalla kuin esim asiamiespuljuilla jotka ostaavat nimen rahastolleen esim FIM:ltä tai Gyllenbergiltä. Lisäksi vastaavia ideoita on suorina, eikä monetkaan veloita ylimääräistä meklarirahastojen tyyliin. Esimerkkeinä mm. Carnegie ja Tapiola, Sammolla suorat on paljon edullisempia kuin meklarirahastot, joka sinällään vain osoittaa vakuutusalan läpinäkyvyyden puutteen ja ahneuden.
Varmaa on, että rahastot häviävät vertailuindekseilleen, joiksi on vielä usein kasattu jotain mikä ei vastaa riskitasoa tai sisällä osinkoja tms.
Edellisen kirjoittajan työpaikkaa ei ole vaikea arvata. Onko FIM nimekäs taho maailmalla? tai Gyllenberg? Kukaan ole kuullutkaan Suomen rajojen ulkopuolella jossa kuitenkin maailman rahoista pyörii n. 99%. Nimekkäitä ovat esim Citybank, Nomura, UBS, CSFB, HSBC jne, ei suomalaiset nyrkkipajat.
Paitsi asiakkaitaan, myös työntekijöitään. Samoin
tekee esimerkiksi Akseli.
Meklarirahqastosta ei ole asiakkaalle mitään hyötyä.
Kuka tosissaan voi kuvitella. Fim on nyrkkipaja,
eikä kukaan myyjäkään voi olla niin pöllö, että
kuvittelee FIMillä olevan mitään erityistietoja
esimerkiksi Intiasta. Sanotaan vaikkapa HSBC on
aivan eriluokkaa. Sama pätee tietysti Brasiliaan jne. Ainut missä FIMin voi ajatella olevan kilpailukykyinen on Venäjä. Suomen lisäksi.
FIM rahanpesijöiden rahastot ovat yleisestiottaen
melkoisen kalliita. Hyvinä aikoina ne saattavat
tuottaakkin. FIMinj tapaanhan kuuluu ottaa näkemystä, mutta vain asiakkaiden riskillä...
Meklarirahasto:
Meklareiden käyttöön tarkoitettu rahasto, jossa on kohderahastopalkkiot, (yleensä) rahastoyhtiön allokointipalkkio ja meklarin oma palkkio. Yleensä tämän saman tavaran saa alkuperäistoimittajalta halvemmalla.
Rahastojen rahasto:
Sijoittaa toisiin rahastoihin, jossa on kohderahastopalkkiot ja rahastoyhtiön allokointipalkkio. Yhteensä laskettuna ne voivat olla vähemmänkin kuin vastaavan yhdistelmärahaston, mutta eivät välttämättä. Alennushinnan mahdollistaa se, että rahastojen rahastoa on helpompi hoitaa, siihen riittää Excel-makro ja toimihenkilö. Suoran ydistelmärahaston hoitaminen on tosi työlästä, eikä siitä työstä ole mitään hyötyä verrattuna sateenvarjorahastoon.
Kannattaa siis edelleen vältellä näitä helppoheikkejä ja kysyä omasta pankista niin kauan että ymmärtää, mitä maksaa.
Yhdistelmärahasto on halvempi kuin rahastojen rahasto. Halvemmaksi tulee tietty sijoittaa haluamansa osuus osakeindeksiin ja loput suoraan
korkoon. Välikäsi maksaa aina.
Jos meinaa esim. pudottaa kategorisesti Yhdysvaltojen painoa salkussa (ottamatta kantaa yksittäiseen osakkeeseen), joutuu tekemään aika monta osakkeen myyntiä, ja kaikki täysin palkkioin ja käsin laskettuja määriä. Toisaalta jos joku lunastaa rahastosta ison summan, saman homman joutuu tekemään koko salkulle, ehkä monelle sadalle osakkeelle. Samoin valuutan vekslaaminen myytäessä ja ostettaessa Jenejä ja Taaloja ja Puntia yms. aiheuttaa manuaalista työtä ja ylimääräistä kassanhallintaa.
Palveluntarjoajasta riippuen rahastojen rahastot voivat olla kalliimpia, halvempia tai saman hintaisia kuin vastaavat yhdistelmärahastot, mutta em. syistä niitä on vähemmän työintensiivistä eli halvempaa toteuttaa. Sitä kautta niitä voidaan tarjota kuluttajillekin edullisemmin ehdoin.
Siinä olet oikeassa, että "halvemmaksi" tulee sijoittaa indeksirahastoon ja suoraan korkoon. Jos ei näe salkunhoitajan näkemyksillä olevan arvoa, kannattaa valita nippu indeksirahastoja, olkoon ne sitten ETF:iä tai tavallisia. Korkoon sijoitettaessa ei tarvitse maksaa palkkioita, mutta toisaalta korkokin on sitten pienempi. Käytännössä aktiivisijoittajan korkosijoitukset kannattaa tehdä mieluummin rahastoin, koska niistä saatavat myyntivoitot voi nettouttaa luovutustappioihin ja säästää veroissa. Tietenkin varallisuusveroa maksavat henkilöt ovat asia erikseen.
Edellä olleeseen viestiin sisältyy ajatus siitä, että tuotolla ei ole väliä vaan palkkioiden minimoinnilla. Eli jos korkorahasto tuottaa palkkion jälkeen nettona 2,2% ja sijoittaja voi ottaa mieluummin talletuksen 2,0% korolla, niin olisi muka järkevää valita talletus. Tai jos voi ostaa osakkeen 18 eurolla (+0,5% välityspalkkio), niin kannattaa ostaa se mieluummin 18,20 eurolla (+0,25% välityspalkkio).
Ei näitä asioita voi nyrkkisäännöiksi yleistää...
Jos korkorahasto tuottaa kulujen jälkeen 2,2 % ja talletus 2 %. Ota talletus. Korkorahastoihin
liittyy korkojen muutoksista tuleva riski.
Rahasto-osuuden arvo laskee, jos korkotaso
nousee. 0,2 % lisätuotolla ei yleensä kannata
ottaa sijoitusriskiä.
Mitä kuluihin yleensä tulee ne ovat luonnolliset
ja perustellut välillisessä sijoittamisessa. Kyse
on vain siitä, että niitä ei ilmoiteta nyrkkisännönmukaisesti asianmukaisesti.
Esimerkiksi TER ja TKA lukuja rahastoista ei tahdo
saada kuin kiskomalla. Avoimella, selkeällä ja
vertailukelpoisella tavalla ilmoitettuna kulut
asettuvat "oikealle" tasolle. Jos kulut laskevat
liian alas käy kun puheluissa.
Varainhoitoa valitettavasti käytetään usein
lisäkulujen perimiseen asiakkailta. Esimerkiksi
Sammon salkku voi ulkoisen myyjän kautta
hankittuna olla paljon kalliimpi kuin suoraan
Sammosta. Missä on eläkesäästäjän lisäarvo?
Varainhoito voi olla vaivaton vaihtoehto. Joskus
jopa ihan järkevä. Salkkujen sisälle kurkkaamalla
vain tyypillisesti paljastuu se, että "varain-
hoitaja" tyypillisesti pitää oman konsernin rahastoja maailman parhaina. Ei tarvitse olla
kovin suuri ruudinkeksijä ymmärtääkseen, miksi
esimerkiksi FIM salkunhoitajan mielestä FIM:llä
on maailman paras tietämys esimerkiksi Intian,
Kiinan ja Brasilian markkinoista...
Varainhoitosalkkujen kuluja ei tyypillisesti
ilmoiteta asiallisesti. Nyrkkisääntönä voi pitää,
että kun varainhoitovakuutusta tarjotaan, merkittävänä syynä on se, että vakuutukseen on
"leivottu" lisäkuluja. Tämä mahdollistaa korkeampien myyntipalkkioiden maksamisen. Ja
aivan ymmärrettävästi moni myyjä tarjoaa asiakkaalle ensisijaisesti näitä höpötyksiä.
Eräs jo vainaja varainhoitovakuutus oli jopa
niin hinnoiteltu, että säästäjällä on mahdollisuus
saada tuottoa vain poikkeuksellisen hyvin pärjänneellä "varainhoidolla". Kyseinen kusetus
on onneksi vedetty markikinoilta. Valitettavasti
niillä jotka uskoivat myyntipuheisiin on hankaluuksia päästä tästä "ratkaisusta" pois,
siihen kun oli myös laitettu käsittämättömän
korkeat keskeytyskulut (5 %), joista asiakkaita
informoitiin satunnaisesti.
Talletuksiinkin liittyy koronnousun riski, sitä suurempi mitä talletus on. Tyypillisen lyhyen koron rahaston duraatio eli sijoituksen keskipituus on 3kk, joissakin tapauksissa jopa 1kk. Kun korko nousee vaikkapa yhdellä prosenttiyksiköllä, 1kk rahamarkkinarahaston arvo laskee 0,08%, ja arvo on ennallaan viikon kuluttua. Jotta tuo esimerkkikorkojen 2,2% ja 2,0% korkoero saataisiin aikaan, tarvitaan samalla rahastolla 2,4% korkonnousu.
Jos teet vuoden talletuksen 2,0%:lla ja saisitkin seuraavana päivänä 4,4%, niin eikös ala tympimään?
Talletuksiin ei liity pääoman menettämisen riskiä,
mikä liittyy korkorahastoihin. En nyt kuitenkaan
viitsi alkamaan hirveästi kinamaan asiasta, koska
talletus ei mielestäni ole kovin kiehtova vaihto-
ehto. Minä vain en pidä siitä, että korkorahastoja
myydään riskittömänä sijoituksena: roskalainarahastoja, ei pidä myydä riskittöminä
sijoituskohteina, kuten toisinaan tehdään. Olen nähnyt. Riskissä sinänsä ei ole mitään vikaa kun riskikerrotaan asiakkaalle. Lyhyen koron rahastot ovat kuitenkin riskiltään lähes verrattavissa
talletukseen.
Yhdistelmärahastot. Varainhoidon ideana on,
että aktiivisella varainhoidolla saadaan perusteltua kalliit kulut.
Nämä aktiiviset varainhoidot eivät historial-lisesti ole tuottaneet tavallisia yhdistelmä-
rahastoja paremmin. Historiallinen huonous ei
ole tae tulevaisuuden huonoista tuotoista.
Ajatuskin, että tavallisia yhdistelmärhastoja
ei hoidettaisi on absurdi.