Miksi demarien johto

Työministeri Tarja Filatovin (sd) kunto petti punamultahallituksen kovien työllistämistoimien seurauksena ja hänet kiidätettiin pillit vinkuen teho-osastolle. Hoitajatar mittasi ministerin sisälämmön ja huudahti:
- Hyvä tavaton, yli neljäkymmentä astetta!
- Ja vielä varjossa, kehaisi ministeri.

- Miksi sosialistisissa maissa on äänestyspaikalla kolme äänestyskoppia?
- Siksi, että olisi valinnan varaa.

Ei se siitä ole kiinni. Olen kertonut Tarjalle miten työttömyys voidaan poistaa. Mutta hän sanoi ettei hän saa poistaa työttömyyttä koska sitä ei saa poistaa. Suomessa pitää olla suuri työttömyys, niin on sovittu.

Ja kaikki nämä karenssilautakunnat on lakkautettava
ja palattava vanhaan malliin mikä toimi.

Matti Wibergin ("Paluu politiikkaan", s.47) 10-kohtainen lista puolueen rappeutumisen ilmentymistä.
Sdp, kepu ja kokoomus ovat helposti tunnistettavissa. Kohta 3 on sdp:tä puhtaimmillaan:

1) Paikallisten puolueosastojen toiminta on käytännöllisesti katsoen lamaantunut.
2) Puoluejäsenyys on joko symbolinen tuen ilmaisu tai välttämättömyys karriäärille.
3) Puolue-eliitit ovat mitä moninaisilla tehtävillä kuormitettuja ja itse itsensä rekrytoivia ryhmiä.
4) Puolueet eivät itse asiassa ole muuta kuin joukko erilaisten organisaatioiden palveluksessa ja yleensä julkiselle sektorille työllistettyjä puoluetyöntekijöitä.
5) Julkisissa viroissa olevat henkilöt ovat kaapanneet puolueet kaikilla tasoilla.
6) Puolueiden ohjelmien muotoilu on lyhytnäköisten ammatti-intressien ehdollistamaa.
7) Viestimet määräävät enemmän puolueiden päiväjärjestystä kuin puolueet viestimien: puolueet reagoivat keskustelunaiheisiin, ne eivät luo niitä.
8) Puolueiden kokousten reaktiot ovat poliitikoille vähemmän merkityksellisiä kuin viestinten reaktiot.
9) Vain nuorisojärjestöissä käydään elävää ideologista väittelyä.
10) Puolueiden sisäpolitiikka on muodostunut henkilöstöpolitiikaksi.


Ei siis yllättävää, että ne menettivät 1990-luvulla n. 100.000 jäsentä, 25% jäsenistöstään, kokoomus enemmän kuin 1/3-osan!