Laskut maksetaan ja ruokaa ostetaan ja siihen jää just ja just rahaa, mutta mihinkään muuhun ylimäär

Laskut maksetaan ja ruokaa ostetaan ja siihen jää just ja just rahaa, mutta mihinkään muuhun ylimääräiseen ei sitten jää. Eli kaikki kuntosalit ja tanssitunnit, joita mä olen harrastanut joskus, ovat jääneet pois. Ruuan hinta on noussut hirveästi, tuskailee tavaratalomyyjä Nasu Kuuvalo.

Hänen tarinansa on yhä tavallisempi pääkaupunkiseudulla. Noin 1300 euron tili riittää elämiseen, mutta mistään muusta on turha haaveilla. Espoolaisen Nasu Kuuvalon nettotulot ovat siis vain 150 euroa köyhyysrajan yläpuolella. Myös tilastot puhuvat samaa kieltä pääkaupunkiseudun pienitulosten ahdingosta ja heidän määränsä kasvusta.

– Helsingissä köyhyysrajan alapuolella elävien osuus on 14 prosenttia väestöstä ja Espoossa noin 9 prosenttia ja Vantaalla noin 10 prosenttia. Eli Espoossa ja Vantaalla noin 20 000 henkilöä kuuluu pienitulosten ryhmään, luettelee tutkija Leena Hietaniemi Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.

Helsingissä pienituloisten määrä on noussut vuosien 1995–2008 välillä lähes puolella eli 78 000 henkilöön.

Yhteiskunnan tuki pitää ihmiset pääkaupungissa

Etenkin Helsingissä köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on lisääntynyt 1990-luvun jälkeen kovaa vauhtia. Syitä köyhyyteen ovat olleet elinkeinorakenteen murros ja varsinkin it-kuplan puhkeaminen 2000-luvun alussa. Monella ihmisellä ei ole todellisuudessa varaa asua Helsingissä. Julkinen sektori auttaa selviytymään antamalla muun muassa toimeentulotukea. Helsingissä enemmän kuin joka kymmenes työssäkäyvä saa toimeentulotukea.

– Asumiskustannukset pääkaupunkiseudulla ovat korkeat. Kotitaloudet joutuvat käyttämään julkisen sektorin tukia, esimerkiksi asumistukea. Siihen joudutaan turvautumaan valitettavan usein, sanoo tutkija Leena Hietaniemi Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.
5131
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Olisko kokoomus oere hallitus vienyt kansan rahat taas

Äänestä

Sehän se perskokkareita kaivelee, kun liian monilla köyhillä näyttää vielä olevan varaa ruokaan ja puhelinlaskuun.

Äänestä

Suomen talouden pulmat ovat kotimaista perua !

Suomen julkisen talouden pulmana ovat liian suuret julkiset menot jotka ovat 57% suhteessa BKT:hen !
Luku on maailman korkeimpia eli huonoimpia lukuja !
Sveitsin luku on 32% ja Yhdysvaltojen luku on 39%

Liian suuret julkiset menot ovat seurausta vuosikymmenien aikana eduskunnassa tehdyistä menopäätöksistä lainsäädännön kautta !
Päätökset ovat olleet lähinnä vasemmiston tekosia !

Lopputuloksena on kova velkaantuminen ja velkaantuminen ulkomaille !
Julkinen velka on tasoa 230 miljardia euroa ! Velka kasvaa vuosittain !

Tässä pohdittavaa tulevalle hallitukselle ja kaikille Suomalaisille

Äänestä

Perskokkareiden mielestä on väärin, jos vähävaraisilla on varaa ostaa ruokaa ja lisäksi vielä maksaa puhelinlasku. Tuo humputtelu on rikkaammilta pois.

Äänestä

Vuodessa Nasulle jää siis 1800 ylimääräistä !

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Laskut maksetaan ja ruokaa ostetaan ja siihen jää just ja just rahaa, mutta mihinkään muuhun ylimääräiseen ei sitten jää. Eli kaikki kuntosalit ja tanssitunnit, joita mä olen harrastanut joskus, ovat jääneet pois. Ruuan hinta on noussut hirveästi, tuskailee tavaratalomyyjä Nasu Kuuvalo.

Hänen tarinansa on yhä tavallisempi pääkaupunkiseudulla. Noin 1300 euron tili riittää elämiseen, mutta mistään muusta on turha haaveilla. Espoolaisen Nasu Kuuvalon nettotulot ovat siis vain 150 euroa köyhyysrajan yläpuolella. Myös tilastot puhuvat samaa kieltä pääkaupunkiseudun pienitulosten ahdingosta ja heidän määränsä kasvusta.

– Helsingissä köyhyysrajan alapuolella elävien osuus on 14 prosenttia väestöstä ja Espoossa noin 9 prosenttia ja Vantaalla noin 10 prosenttia. Eli Espoossa ja Vantaalla noin 20 000 henkilöä kuuluu pienitulosten ryhmään, luettelee tutkija Leena Hietaniemi Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.

Helsingissä pienituloisten määrä on noussut vuosien 1995–2008 välillä lähes puolella eli 78 000 henkilöön.

Yhteiskunnan tuki pitää ihmiset pääkaupungissa

Etenkin Helsingissä köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on lisääntynyt 1990-luvun jälkeen kovaa vauhtia. Syitä köyhyyteen ovat olleet elinkeinorakenteen murros ja varsinkin it-kuplan puhkeaminen 2000-luvun alussa. Monella ihmisellä ei ole todellisuudessa varaa asua Helsingissä. Julkinen sektori auttaa selviytymään antamalla muun muassa toimeentulotukea. Helsingissä enemmän kuin joka kymmenes työssäkäyvä saa toimeentulotukea.

– Asumiskustannukset pääkaupunkiseudulla ovat korkeat. Kotitaloudet joutuvat käyttämään julkisen sektorin tukia, esimerkiksi asumistukea. Siihen joudutaan turvautumaan valitettavan usein, sanoo tutkija Leena Hietaniemi Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu