Väärään aikakauteen. Tänäänkin, kun ajoin katselemaan suuria tiiliseiniä ja hilseileviä ruutuikkunoita, niin ajattelin niitä sadan vuoden takaisia käsityöläisiä. Onneksi netti tarjoaa runsaasti tai tarpeeksi dokumenttikuvaa menneistä ajoista, kun kuvanlaatu oli vihreäsävyistä ja nykivää ja otantojen välissä tuli, tai tulee vanhanfonttista tapahtumaselostusta. Paikan päällä nykyaika jää taka-alalle, hieman kuin museossa. Joo, muutama olut pitkästä aikaa teki osuutensa ja säpsähdin hereille tätä kirjoitettaessa. Täytekynästä tuli mieleen vanha käsialakirjoitus. Jotkut teistä saattavat muistaa sieltä sadan vuoden takaa kauniin oikealle nojaavan, persoonallistuneen kaunon. Katsoin viimeksi juttua damascuspiippujen valmistuksesta jossain päin maaaeutuliegeä siihen aikaan, kun sepät ylpeänä seisoivat kameraan päin. Ulosantini hyppii sinne tänne, pardon. Taidan nukahtaa. Lämmöllä teille ikävöijille ja yökukkujille. Ja kaivatulleni.
Välillä mietin syntyneeni
Anonyymi-ap
2150
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tykkään katsoa historiallisia dokumentteja ja sarjoja. Olen katsonut viikinkiaikojen veneiden ym. miekkojen valmistuksesta dokkareita. Yhdessä vaiheessa viehätyin antiikin ajoista kertovista sarjoista. Keskiaika on myös kiehtovaa, että tutkailen vaatteita ja sisustusta ajan henkeen. Nykyajan vaatteet ovat epänaisellisia kuten jumppatrikoot. Lisäksi ihmiset ovat liian materialistisia. Kaipaan "jotain aidompaa".
Heräsin, olin varmaankin aivastanut, enkä jaksanut putsata silmälasejani kunnolla. Keitin hajosi ajat sitten sitä putsatessa, nyt teen kahvini pressopannulla ja saan täyden maun ja kahvirasvat.
Mutta minä synnyin oikeaan aikaan.