Suomen vientirakenne on poikkeuksellisen suhdanneherkkä.
Suomi on perinteisesti vahva raaka-aineiden ja investointihyödykkeiden viejä: Selluloosa, puu, puutavara, kaivannaistuotteet, metallit, laivat, sellulosa- ja paperikoneet ovat rakentaneet hyvinvointiamme. Tämä teollisuus nousi sodanjälkeisten sotakorvausten ja valtiollisen ohjauksen varaan ja pidämme niitä edelleen vientimme kivijalkana, vaikka maailma on muuttunut.
Suomessa vienti painottuu edelleen suuriin toimituksiin, joissa ratkaisu on tekninen laatu, ei brändi tai viestintä. Kuluttajamarkkinoiden ja palveluiden edellyttämä markkinointiosaaminen jää talouden reuna-alueelle. Tämä näkyy yhä: vientimme on suhdanneherkkää, eikä myynti- ja palveluosaaminen ole meillä juurtunut osaksi talouden ydintä. Vaikka kuinka haluaisimme viedä kiinaan selluloosaa, nikkeliä, voita ja sianlihaa, niin se on taloutemme tuho. Pyristelkäämme raaka- ainetoimittajan roolista kaikin keinoin irti!
Suomi on perinteisesti vahva raaka-aineiden ja investointihyödykkeiden viejä: Selluloosa, puu, puutavara, kaivannaistuotteet, metallit, laivat, sellulosa- ja paperikoneet ovat rakentaneet hyvinvointiamme. Tämä teollisuus nousi sodanjälkeisten sotakorvausten ja valtiollisen ohjauksen varaan ja pidämme niitä edelleen vientimme kivijalkana, vaikka maailma on muuttunut.
Suomessa vienti painottuu edelleen suuriin toimituksiin, joissa ratkaisu on tekninen laatu, ei brändi tai viestintä. Kuluttajamarkkinoiden ja palveluiden edellyttämä markkinointiosaaminen jää talouden reuna-alueelle. Tämä näkyy yhä: vientimme on suhdanneherkkää, eikä myynti- ja palveluosaaminen ole meillä juurtunut osaksi talouden ydintä. Vaikka kuinka haluaisimme viedä kiinaan selluloosaa, nikkeliä, voita ja sianlihaa, niin se on taloutemme tuho. Pyristelkäämme raaka- ainetoimittajan roolista kaikin keinoin irti!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kansallista maataloustukea kaikille ja ostovoima kasvaa kohinalla ja kansallisesta maataloustuesta voisi tehdä vientituotteen, sillä olisi kysyntää kaikissa töitä vieroksuvissa valtioissa. Amerikassakin ihmettelevät, että miten pienessä Suomessa on keksitty muiden tukien päälle vielä kansallinen maataloustuki.
Venäjälle vietiin high tech apinannahkoja eli venäläisiä toppatakkeja. Saatiin avaruusajan Ladoja tilalle. Väyrynen vielä tilasi vaikeuksia öljykaupalle eli kepuloi.
Sitä viedään, mihin meillä on erikoisosaamista. Vaikkapa juuri noita laivoja, joita meiltä tilaa niinkin oma-arvontuntoinen maa kuin Yhdysvallat.
Hyviä vaihtoehtoisia vientikohteita on vähän. En laskisi yhtään nykyistä enempää vaikkapa autoteollisuuteen, joka on aina täällä horjunut suuresti sen mukaan, miten isäntävaltioissa merkit on osattu markkinoida. Vaateteollisuudestako tulisi uusi kukoistava ala, älä naurata.
Mitä raaka-aineisiin tulee, kaivannaistuotteita meiltä ei ole koskaan merkittävästi viety. Selluloosan tulevaisuuteen uskon enemmän kuin vaikkapa norjalaisena luottaisin öljyyn.
Kyllä kun maaseudulla kepuämmät tekisivät vaatteita hiki päässä ja polkisivat ennen näkemättömällä vimmalla poljettavaa Singer merkkistä ompelukonetta, niin Suomi voisi lähteä uuteen nousuun. Suomi voisi myös viedä marjoja, sinne vaan kaikki kepunuoret keräämään marjoa ja viedään niitä superfoodina. Myös halkoja voisi kepu-ukot tehdä traktoriin liitettävällä halkomakoneella ja vietäisiin superenergiana. Lepikon multa on kuulemma kallisarvoisinta mitä meiltä löytyy, voisi sitä Lepikko vähän laajentaa ja viedä ehtaa "Lepikon multaa" maailmalle.
Kepulaisessa käsityksessä lumenauraus on high tech ja sitäkin voitaisiin viedä.
Maataloustuotteiden ylijäämän vienti joudutaan lopettamaan, koska veronmaksajalla ei ole enää varaa laittaa voipaketin mukana eruoja ostajalle.