Kokoomuksen Euro-Suomi ja suomalaisten tulevaisuus (joka näyttää mustalta):
--------------------------------------------------
HeSa 1.5.2000 RUOKAJONOISSA SEISOO JO TYÖSSÄKÄYVIÄ SUOMALAISIA - Sata tuhatta henkeä saa apua seurakunnilta ja järjestöiltä Ruokapankkien apuun turvautuvat Suomessa jo työssäkäyvätkin. Suo-messa ollaan menossa suuntaan, jossa pätkätöitä täytyy täydentää sosiaali-turvalla. Köyhyys lisääntyi Suomessa selvästi 1990-luvun lopulla. Köyhiksi laskettu-jen kotitalouksien joukko kasvoi neljänneksellä vuodesta 1997 vuoteen 1998.
HeSa 22.10.2001
ETELÄ-EUROOPAN MAAT MENIVÄT SOSIAALITURVASSA SUOMEN OHI. LAMASSA KIRISTETTYÄ TURVAA EI KOHENETTU NOUSUKAUDELLA Etelä-Euroopan maat ovat kirineet sosiaaliturvassa Suomen ohi. Laman helpotettua Suomessa jatkettiin laman aikana tehtyjä sosiaaliturvan kavennuksia, kun muissa maissa kohennettiin tasoa. Suomi oli Euroopan kärkisijoilla vielä 1990, kun mitataan, miten suuri osuus sosiaalimenoista käytetään palvelujen, esimerkiksi lasten päivähoidon, tuottamiseen. Palveluvertailussa Britannia, Irlanti, Kreikka ja portugali menivät Suomen ohi jo 1997, vaikka suhteessa bruttokansantuotteeseen niiden sosiaalimenot olivat pienemmät.
HeSa 28.11.2001
PALKKOJEN OSUUS TULOISTA 1950-LUVUN TASOLLA. Palkansaajien osuus tuloista on laskenut 1950-luvun tasolle, kun yrityksen voittojen osuus kansantulosta on laman jälkeen lähes keskeytymättä kasvanut. Nokian suuret voitot selittävät kehityksestä vain osan. Voitot ovat kasvaneet palkkoja nopeammin 1990-luvulla myös lukuisilla muilla toimialoilla. Tilastokeskuksen yliaktuaari Ilja Kristian Kavonius on huomauttanut, että Suomi poikkeaa tulonjaossa selvästi muista Pohjosmaista ja on lähempänä Etelä-Euroopan maita.
HeSa 30.1.2002
SOSIAALIMENOT ETÄÄNTYIVÄT YHÄ EU:N KESKIARVOSTA.
NOPEA TALOUSKASVU SELITTÄÄ ENITEN SUOMEN BKT-OSUUDEN JYRKKÄÄ LASKUA Vuonna 2000 Suomi käytti sosiaalimenoihin 25,2 % bkt:sta kun muissa EU-maissa sosiaalimenojen osuus oli juuri julkaistun tiedon mukaan keskimäärin 27,6 %. Ruotsissa sosiaalimenoihin käytetään lähes 33 % bruttokansantuotteesta.
HeSa 18.3.2002
KÖYHYYSTILANNE ON PAHENTUNUT Professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopistosta arvioi, että köyhyyson-gelma on Suomessa pahempi kuin kertaakaan 1960-luvun jälkeen. melkein joka kymmenes haki viime vuonna toimeentulotukea. ”Toimeentulotuesta on tullut pysyvä, jopa elinikäinen ja periytyvä tulonlähde koko ajan kasvavalle joukolle ”, Ritakallio sanoi.
HeSa 16.4.2002
RUOTSI TUKEE LAPSIPERHEITÄ TUNTUVASTI SUOMEA ENEMMÄN. SUOMI PITÄNYT KIINNI ETUUKSIEN LEIKKAUKSISTA TOISIN KUIN RUOTSI Ruotsi palautti 1998 lapsilisän lama-ajan leikkauksia edeltäneelle tasolle, 83 euroon kuukaudessa. Sen jälkeen lapsilisiä on korotettu kahdesti. Suomessa lapsilisiä ei ole korotettu tammikuun 1994 jälkeen, vaan niitä alennettiin 1995.
Telegraph (Englanti) 21.9.2002
KAHDEN NAAPURIN TARINA
Suomi On euro-maa, Ruotsi ei ole. Molemmat taloudet nojaavat metsätalouteen ja korkean teknologian teollisuuteen. Kun teknologialama iski vuonna 2000 Ruotsi vastasi shokkiin antamalla valuuttansa laskea 16 %:lla joskin se on sen jälkeen taas vähän noussut. Tämä ei auttanut Ericssonia mutta se antoi muulle taloudelle vauhtia (kuten Volvolle) ja työttömyys on hiukan laskenut 3.9 prosenttiin. Suomi sen sijaan on liemessä. Se tarvitsi korkeampia korkoja vuonna 2000 kun talouden ylikuumeneminen tapahtui. Mutta teknologialama laski kasvua 6.1 prosentista 0.7 prosenttiin vuonna 2001. Työttömyys on noussut 9,5 prosenttiin ja euron aikana suomalaiset eivät pysty tekemään sille mitään!
HeSa 9.10.2002
SUOMALAISTEN OSTOVOIMA NELJÄNNEKSI HEIKOIN EU:SSA
HeSa 30.11.2002
LAPSIPERHEIDEN KÖYHYYS KAKSINKERTAISTUNUT
Tutkimus: Pätkätyöt ja perhetukien lasku kurjistaneet etenkin alle kouluikäis-ten oloja Köyhyysrajan alapuolella eli vuonna 2000 yli kaksi kertaa enemmän lapsi-perheitä kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Köyhyysraja on 60 % mediaanituloista. Vuonna 1990 köyhyysrajan alapuolella eli 30 000 lapsiperhettä. Vuonna 2000 määrä oli jo 62 000 eli kymmenen prosenttia kaikista lapsiperheitä. Lapsiperheiden köyhyys ei johdu pelkästään pitkäaikaistyöttömyydestä. Muihin köyhiin verrattuna köyhissä lapsiperheissä tehdään paljon enemmän työtä.
HeSa 13.1.2003 international edition
OECD: SUOMI ON KALLEIN EURO-MAA
Euron tulon jälkeen Suomi on pysynyt yhteisen valuutan kalleimpana maana. OECD:n tekemän vertailun mukaan hinnat Suomessa ovat selvästi korkeimmat kun muissa euromaissa. Syyskuussa kuluttajahinnat Suomessa olivat 16-17 % korkeimmat keskimäärin kun Saksassa tai Ranskassa. Verrattuna Välimeren maihin Suomen hinnat olivat 27 – 37 % korkeimmat syyskuussa.
HeSa 11.12.2003
YLI SATATUHATTA VALTIOLLISTA TYÖPAIKKAA KATOSI VIIME VUOSI-KYMMENELLÄ LÄHES 70 KUNNASSA TYÖPAIKAT VÄHENIVÄT YLI 75 PROSENTTIA Tuoreen KuntaSuomi 2004-raportin mukaan Suomesta väheni kaikkiaan 105 000 valtion- tai valtioenemmistöisen yhtiön työpaikkaa 1992 –2001. Pienistä kunnista ovat kadonneet esimerkiksi Verohallinnon, Postin, Kansan-eläkelaitoksen ja poliisin työpaikat. Osa vähennyksistä selittyy yksityistämisillä, täsmentää KuntaSuomi raportin tekijä, erikoistutkija Heikki Helin.
HeSa 22.3.2004
VUOKRAT OVAT NOUSSEET 60 PROSENTTIA SÄÄNNÖSTELYN PUR-KAMISEN JÄLKEEN Kaksio ydinkeskustassa maksaa kuuden vuoden bruttotulot, kehyskunnissa kahden vuoden
Metro-lehti 5.4. 2004
Ulkomailta välitettävä keikkatyö on mahdollista millä tahansa alalla autonkorjauksesta lääkäripalveluihin. Nopeammin sen odotetaan lisääntyvän Etelä-Suomessa siivous-, hotelli- ja ravintola-aloilla ja hoitopalveluissa. Etenkin Rakennusliitto on viime aikoina lisännyt valvontaiskujaan työmaille ja julistanut yrityksen saartoon.
HeSa 10.4.2004
ELINTASOKUILU LUO JÄNNITTEITÄ SUUR-EU:SSA
Vappuna Eurooppaan syntyy 450 miljoonan asukkaan jättiläinen, 25 maan Euroopan unioni. Se tavoittelee turvallisuutta, vakautta ja hyvinvointia ja toivoo tulokkaiden vauhdittavan vanhojenkin talouskasvua. Suuret tuloerot syn-nyttävät kuitenkin ristiriitoja vanhojen ja uusien jäsenmaiden välille. Uudet EU-kansalaiset ovat kaikki köyhiä, sillä kaikkien uusien maiden tulot asukasta kohti hintatasoon suhteutettuna ovat vain reilu kolmannes vanhojen EU-maiden keskiarvosta. Työttömyys on uusissa jäsenmaissa korkeaa. Esimerkiksi Puolassa työttömiä oli tammikuussa yhtä paljon kuin Suomessa asukkaita.
Verkkotie – riippumaton verkkolehti 22.4.2004
SUURYRITYSTEN TYÖPAIKAT SIIRTYVÄT ULKOMAILLE
Taloussanomien selvityksen mukaan viidentoista suurimman teollisuusyri-tyksen työpaikat kotimaassa ovat vähentyneet kuudella tuhannella viime vuoden aikana.
HeSa 26.4.2004 VALTION PÄTKÄTYÖLÄISTEN JOUKKO KASVOI EDELLEEN VIIME VUONNA Pätkätyöläisten määrän nousu oli 1,2 prosenttia. Valtion henkilöstöstä määräaikaisia oli joka neljäs, kun taas koko maan työvoimassa määräaikaisia on joka kuudes
Metro-lehti 20.4.2004
HALPAA VUOKRATYÖVOIMAA TARJOLLA JO ENSI KESÄKSI
Palvelualan yrityksille on lähetetty mainosmateriaalia, joissa ulkomaista työ-voimaa välittävä suomalainen yritys tarjoaa kesäksi yrityksille työntekijöitä selvästi alan työ- ja palkkaehtosopimuksia alhaisemmilla hinnoilla.
6.1.2005
Vähävaraisten sydäntaudit hoidetaan huonommin
Vähävaraisten sepelvaltimotautia hoidetaan huonommin kuin hyvätuloisten. Vaikka työntekijöiden ja alemman koulutuksen saaneilla hoidon tarve on suurin, helpoiten hoitoa saavat hyvin koulutetut ja toimihenkilöt. He saavat myös laadukkaampaa hoitoa, vaikkei taudin vaikeusaste sitä edellyttäisikään. Hoidon epätasa-arvo näkyy Stakesin, Kansanterveyslaitoksen, Kelan ja Tilastokeskuksen laajaan tilastoaineistoon perustuvassa tutkimuksessa.
(STT)
17.01.2005
Tutkija: HELSINGIN SEUDUN ALUE- EROT VOIMISTUNEET
Helsingin seudun eri asuinalueet erottuvat yhä selvemmin toisistaan.¨Muutosta on vauhdittanut tuloerojen kasvu, hyvin tienaavien keskittyminen omille asuinalueilleen ja työssäkäyvien lapsiperheiden halu muuttaa turvallisiksi kokemilleen alueille. Erikoistutkija, dosentti Matti Kortteinen puhuu seuden uudenlaisesta eriytymisestä. Viime vuosien kiivaan kasvun seurauksena Helsinki on alkanut muistuttaa rakenteeltaan ja ongelmiltaan eurooppalaista suurkaupunkia.
(Metro)
--------------------------------------------------
--------------------------------------------------
HeSa 1.5.2000 RUOKAJONOISSA SEISOO JO TYÖSSÄKÄYVIÄ SUOMALAISIA - Sata tuhatta henkeä saa apua seurakunnilta ja järjestöiltä Ruokapankkien apuun turvautuvat Suomessa jo työssäkäyvätkin. Suo-messa ollaan menossa suuntaan, jossa pätkätöitä täytyy täydentää sosiaali-turvalla. Köyhyys lisääntyi Suomessa selvästi 1990-luvun lopulla. Köyhiksi laskettu-jen kotitalouksien joukko kasvoi neljänneksellä vuodesta 1997 vuoteen 1998.
HeSa 22.10.2001
ETELÄ-EUROOPAN MAAT MENIVÄT SOSIAALITURVASSA SUOMEN OHI. LAMASSA KIRISTETTYÄ TURVAA EI KOHENETTU NOUSUKAUDELLA Etelä-Euroopan maat ovat kirineet sosiaaliturvassa Suomen ohi. Laman helpotettua Suomessa jatkettiin laman aikana tehtyjä sosiaaliturvan kavennuksia, kun muissa maissa kohennettiin tasoa. Suomi oli Euroopan kärkisijoilla vielä 1990, kun mitataan, miten suuri osuus sosiaalimenoista käytetään palvelujen, esimerkiksi lasten päivähoidon, tuottamiseen. Palveluvertailussa Britannia, Irlanti, Kreikka ja portugali menivät Suomen ohi jo 1997, vaikka suhteessa bruttokansantuotteeseen niiden sosiaalimenot olivat pienemmät.
HeSa 28.11.2001
PALKKOJEN OSUUS TULOISTA 1950-LUVUN TASOLLA. Palkansaajien osuus tuloista on laskenut 1950-luvun tasolle, kun yrityksen voittojen osuus kansantulosta on laman jälkeen lähes keskeytymättä kasvanut. Nokian suuret voitot selittävät kehityksestä vain osan. Voitot ovat kasvaneet palkkoja nopeammin 1990-luvulla myös lukuisilla muilla toimialoilla. Tilastokeskuksen yliaktuaari Ilja Kristian Kavonius on huomauttanut, että Suomi poikkeaa tulonjaossa selvästi muista Pohjosmaista ja on lähempänä Etelä-Euroopan maita.
HeSa 30.1.2002
SOSIAALIMENOT ETÄÄNTYIVÄT YHÄ EU:N KESKIARVOSTA.
NOPEA TALOUSKASVU SELITTÄÄ ENITEN SUOMEN BKT-OSUUDEN JYRKKÄÄ LASKUA Vuonna 2000 Suomi käytti sosiaalimenoihin 25,2 % bkt:sta kun muissa EU-maissa sosiaalimenojen osuus oli juuri julkaistun tiedon mukaan keskimäärin 27,6 %. Ruotsissa sosiaalimenoihin käytetään lähes 33 % bruttokansantuotteesta.
HeSa 18.3.2002
KÖYHYYSTILANNE ON PAHENTUNUT Professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopistosta arvioi, että köyhyyson-gelma on Suomessa pahempi kuin kertaakaan 1960-luvun jälkeen. melkein joka kymmenes haki viime vuonna toimeentulotukea. ”Toimeentulotuesta on tullut pysyvä, jopa elinikäinen ja periytyvä tulonlähde koko ajan kasvavalle joukolle ”, Ritakallio sanoi.
HeSa 16.4.2002
RUOTSI TUKEE LAPSIPERHEITÄ TUNTUVASTI SUOMEA ENEMMÄN. SUOMI PITÄNYT KIINNI ETUUKSIEN LEIKKAUKSISTA TOISIN KUIN RUOTSI Ruotsi palautti 1998 lapsilisän lama-ajan leikkauksia edeltäneelle tasolle, 83 euroon kuukaudessa. Sen jälkeen lapsilisiä on korotettu kahdesti. Suomessa lapsilisiä ei ole korotettu tammikuun 1994 jälkeen, vaan niitä alennettiin 1995.
Telegraph (Englanti) 21.9.2002
KAHDEN NAAPURIN TARINA
Suomi On euro-maa, Ruotsi ei ole. Molemmat taloudet nojaavat metsätalouteen ja korkean teknologian teollisuuteen. Kun teknologialama iski vuonna 2000 Ruotsi vastasi shokkiin antamalla valuuttansa laskea 16 %:lla joskin se on sen jälkeen taas vähän noussut. Tämä ei auttanut Ericssonia mutta se antoi muulle taloudelle vauhtia (kuten Volvolle) ja työttömyys on hiukan laskenut 3.9 prosenttiin. Suomi sen sijaan on liemessä. Se tarvitsi korkeampia korkoja vuonna 2000 kun talouden ylikuumeneminen tapahtui. Mutta teknologialama laski kasvua 6.1 prosentista 0.7 prosenttiin vuonna 2001. Työttömyys on noussut 9,5 prosenttiin ja euron aikana suomalaiset eivät pysty tekemään sille mitään!
HeSa 9.10.2002
SUOMALAISTEN OSTOVOIMA NELJÄNNEKSI HEIKOIN EU:SSA
HeSa 30.11.2002
LAPSIPERHEIDEN KÖYHYYS KAKSINKERTAISTUNUT
Tutkimus: Pätkätyöt ja perhetukien lasku kurjistaneet etenkin alle kouluikäis-ten oloja Köyhyysrajan alapuolella eli vuonna 2000 yli kaksi kertaa enemmän lapsi-perheitä kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Köyhyysraja on 60 % mediaanituloista. Vuonna 1990 köyhyysrajan alapuolella eli 30 000 lapsiperhettä. Vuonna 2000 määrä oli jo 62 000 eli kymmenen prosenttia kaikista lapsiperheitä. Lapsiperheiden köyhyys ei johdu pelkästään pitkäaikaistyöttömyydestä. Muihin köyhiin verrattuna köyhissä lapsiperheissä tehdään paljon enemmän työtä.
HeSa 13.1.2003 international edition
OECD: SUOMI ON KALLEIN EURO-MAA
Euron tulon jälkeen Suomi on pysynyt yhteisen valuutan kalleimpana maana. OECD:n tekemän vertailun mukaan hinnat Suomessa ovat selvästi korkeimmat kun muissa euromaissa. Syyskuussa kuluttajahinnat Suomessa olivat 16-17 % korkeimmat keskimäärin kun Saksassa tai Ranskassa. Verrattuna Välimeren maihin Suomen hinnat olivat 27 – 37 % korkeimmat syyskuussa.
HeSa 11.12.2003
YLI SATATUHATTA VALTIOLLISTA TYÖPAIKKAA KATOSI VIIME VUOSI-KYMMENELLÄ LÄHES 70 KUNNASSA TYÖPAIKAT VÄHENIVÄT YLI 75 PROSENTTIA Tuoreen KuntaSuomi 2004-raportin mukaan Suomesta väheni kaikkiaan 105 000 valtion- tai valtioenemmistöisen yhtiön työpaikkaa 1992 –2001. Pienistä kunnista ovat kadonneet esimerkiksi Verohallinnon, Postin, Kansan-eläkelaitoksen ja poliisin työpaikat. Osa vähennyksistä selittyy yksityistämisillä, täsmentää KuntaSuomi raportin tekijä, erikoistutkija Heikki Helin.
HeSa 22.3.2004
VUOKRAT OVAT NOUSSEET 60 PROSENTTIA SÄÄNNÖSTELYN PUR-KAMISEN JÄLKEEN Kaksio ydinkeskustassa maksaa kuuden vuoden bruttotulot, kehyskunnissa kahden vuoden
Metro-lehti 5.4. 2004
Ulkomailta välitettävä keikkatyö on mahdollista millä tahansa alalla autonkorjauksesta lääkäripalveluihin. Nopeammin sen odotetaan lisääntyvän Etelä-Suomessa siivous-, hotelli- ja ravintola-aloilla ja hoitopalveluissa. Etenkin Rakennusliitto on viime aikoina lisännyt valvontaiskujaan työmaille ja julistanut yrityksen saartoon.
HeSa 10.4.2004
ELINTASOKUILU LUO JÄNNITTEITÄ SUUR-EU:SSA
Vappuna Eurooppaan syntyy 450 miljoonan asukkaan jättiläinen, 25 maan Euroopan unioni. Se tavoittelee turvallisuutta, vakautta ja hyvinvointia ja toivoo tulokkaiden vauhdittavan vanhojenkin talouskasvua. Suuret tuloerot syn-nyttävät kuitenkin ristiriitoja vanhojen ja uusien jäsenmaiden välille. Uudet EU-kansalaiset ovat kaikki köyhiä, sillä kaikkien uusien maiden tulot asukasta kohti hintatasoon suhteutettuna ovat vain reilu kolmannes vanhojen EU-maiden keskiarvosta. Työttömyys on uusissa jäsenmaissa korkeaa. Esimerkiksi Puolassa työttömiä oli tammikuussa yhtä paljon kuin Suomessa asukkaita.
Verkkotie – riippumaton verkkolehti 22.4.2004
SUURYRITYSTEN TYÖPAIKAT SIIRTYVÄT ULKOMAILLE
Taloussanomien selvityksen mukaan viidentoista suurimman teollisuusyri-tyksen työpaikat kotimaassa ovat vähentyneet kuudella tuhannella viime vuoden aikana.
HeSa 26.4.2004 VALTION PÄTKÄTYÖLÄISTEN JOUKKO KASVOI EDELLEEN VIIME VUONNA Pätkätyöläisten määrän nousu oli 1,2 prosenttia. Valtion henkilöstöstä määräaikaisia oli joka neljäs, kun taas koko maan työvoimassa määräaikaisia on joka kuudes
Metro-lehti 20.4.2004
HALPAA VUOKRATYÖVOIMAA TARJOLLA JO ENSI KESÄKSI
Palvelualan yrityksille on lähetetty mainosmateriaalia, joissa ulkomaista työ-voimaa välittävä suomalainen yritys tarjoaa kesäksi yrityksille työntekijöitä selvästi alan työ- ja palkkaehtosopimuksia alhaisemmilla hinnoilla.
6.1.2005
Vähävaraisten sydäntaudit hoidetaan huonommin
Vähävaraisten sepelvaltimotautia hoidetaan huonommin kuin hyvätuloisten. Vaikka työntekijöiden ja alemman koulutuksen saaneilla hoidon tarve on suurin, helpoiten hoitoa saavat hyvin koulutetut ja toimihenkilöt. He saavat myös laadukkaampaa hoitoa, vaikkei taudin vaikeusaste sitä edellyttäisikään. Hoidon epätasa-arvo näkyy Stakesin, Kansanterveyslaitoksen, Kelan ja Tilastokeskuksen laajaan tilastoaineistoon perustuvassa tutkimuksessa.
(STT)
17.01.2005
Tutkija: HELSINGIN SEUDUN ALUE- EROT VOIMISTUNEET
Helsingin seudun eri asuinalueet erottuvat yhä selvemmin toisistaan.¨Muutosta on vauhdittanut tuloerojen kasvu, hyvin tienaavien keskittyminen omille asuinalueilleen ja työssäkäyvien lapsiperheiden halu muuttaa turvallisiksi kokemilleen alueille. Erikoistutkija, dosentti Matti Kortteinen puhuu seuden uudenlaisesta eriytymisestä. Viime vuosien kiivaan kasvun seurauksena Helsinki on alkanut muistuttaa rakenteeltaan ja ongelmiltaan eurooppalaista suurkaupunkia.
(Metro)
--------------------------------------------------
Vastaukset 2
Vanhimmat
riittää aluksi
KAIKKI suurimmat puolueet ajoivat EU:hun menoa. Kysyä voi, mikä olisi tilanne, jos maksaisimme vieläkin 5-15% vientitulleja 90% vientituotteillemme ja vastaavat tuotntitullit 80%:lle tuontituotteista. Olisiko se kovinkaan realistinen skenaario? Mielestäni ei.
Lähdetäänpä purkamaan tuota listaa
HeSa 1.5.2000 RUOKAJONOISSA SEISOO JO TYÖSSÄKÄYVIÄ SUOMALAISIA
- paha lama, osa ehti tottua jo opiskeluaikana ilmaistarjontaan
HeSa 22.10.2001
ETELÄ-EUROOPAN MAAT MENIVÄT SOSIAALITURVASSA SUOMEN OHI. LAMASSA KIRISTETTYÄ TURVAA EI KOHENETTU NOUSUKAUDELLA
- tämä EI ole EU:n vika. ika on ennemminkin Suomen sosiaalitukimallista. Se on taas demarien politiikan hedelmä
HeSa 28.11.2001
PALKKOJEN OSUUS TULOISTA 1950-LUVUN TASOLLA.
- onko tämä ongelma?
HeSa 30.1.2002
SOSIAALIMENOT ETÄÄNTYIVÄT YHÄ EU:N KESKIARVOSTA.
NOPEA TALOUSKASVU SELITTÄÄ ENITEN SUOMEN BKT-OSUUDEN JYRKKÄÄ LASKUA
- eli Suomen talous oli tuolloin tervehtynyt ja sosiaalitukien hakijoita oli keskimäärin vähemmän, kuin muissa maissa?
HeSa 18.3.2002
KÖYHYYSTILANNE ON PAHENTUNUT
- tästä oli vastikään vastakkainen tutkimustulos
HeSa 16.4.2002
RUOTSI TUKEE LAPSIPERHEITÄ TUNTUVASTI SUOMEA ENEMMÄN. SUOMI PITÄNYT KIINNI ETUUKSIEN LEIKKAUKSISTA TOISIN KUIN RUOTSI
- tämähän ei ole EU:n vika. Ongelma minunkin mielestäni
Telegraph (Englanti) 21.9.2002
KAHDEN NAAPURIN TARINA
- otetaanko koko EU-aika huomioon? Suomi nousi 1990-luvulla Ruotsin ohi BKT-luvuissa
HeSa 30.11.2002
LAPSIPERHEIDEN KÖYHYYS KAKSINKERTAISTUNUT
- ks. kaksi pykälää ylöspäin. SDP:n politiikka on ollut yksilöä, ei perhettä korostava. Sinkuilla menee hyvin, perheillä ei. Esim. porvaripuolueiden kannattama puolisoiden yhteisverotus (perheverotus) on punainen vaate demari-härälle. Yhtä härkäpäisesti he puhuvat perheverotuksen (myös lasten yhteisverotuksen) naurettavuudesta. Kukapa sellaisesta ei olisi samaa mieltä?`
HeSa 9.10.2002
SUOMALAISTEN OSTOVOIMA NELJÄNNEKSI HEIKOIN EU:SSA
- luepa YTN:n tutkimus. Duunareilla menee ihan yhtä hyvin, kuin muuallakin EU:ssa, mutta VEROPROGRESSION takia parempituloisten, siis mm. ylempien toimihenkilöiden ostovoima on KAIKKEIN HUONOIN EU:ssa. Se on se syy tuohon sijoitukseen, ei mikään muu. Tämäkään ei ole EU:n vika ja tämäkin ongelma on muualla EU:ssa pienempi.
HeSa 13.1.2003 international edition
OECD: SUOMI ON KALLEIN EURO-MAA
- ei hullu se, joka pyytää, vaan se joka maksaa. Siispä ostan/tilaan aika paljon (60% kulutukshyödykkeistä) ulkomailta
HeSa 11.12.2003
YLI SATATUHATTA VALTIOLLISTA TYÖPAIKKAA KATOSI VIIME VUOSI-KYMMENELLÄ LÄHES 70 KUNNASSA TYÖPAIKAT VÄHENIVÄT YLI 75 PROSENTTIA
- niin, tämä oli muuten Ahon hallituksen aluepolitiikkaa (referoin eduskuntavaalien alla sitten suomi24.fi:ssa)
HeSa 10.4.2004
ELINTASOKUILU LUO JÄNNITTEITÄ SUUR-EU:SSA
- mikä olikaan Puolan työttömyysPROSENTTI? Puolalaisia ei Suomi juurikaan kiinnosta, ennemmin Saksa ja Englanti.
HeSa 22.3.2004
VUOKRAT OVAT NOUSSEET 60 PROSENTTIA SÄÄNNÖSTELYN PUR-KAMISEN JÄLKEEN
- Tästähän on tälläkin palstalta väännetty kättä. Esim. kunnallisten vuokra-asuntojen tuoton pienuus verrattuna markkina-arvoon vastaa 1-2%:n kunnallisverolaskua. Vuokrat ovat Suomessa kaksi kertaa kalliimpia, kuin Saksassa, kun asunnon hinta ja ikä otetaan huomioon.
Metro-lehti 5.4. 2004
Ulkomailta välitettävä keikkatyö on mahdollista millä tahansa alalla autonkorjauksesta lääkäripalveluihin.
Metro-lehti 20.4.2004
HALPAA VUOKRATYÖVOIMAA TARJOLLA JO ENSI KESÄKSI
- tämähän on vain hyvä. Liikevaihtoa ei tarvitse rajoittaa sen takia, että ei ole työntekijää tekemään olemassaolavaa työtä.
- uutisointi voisi olla vähän asiallisempaa.
- se, että alihankkijat kusettavat työntekijöitä ei ole EU:n vika
HeSa 26.4.2004 VALTION PÄTKÄTYÖLÄISTEN JOUKKO KASVOI EDELLEEN VIIME VUONNA
- tämä on valtionhallinnon, ei EU:n vika. Onko tämä se esimerkki, jota valtio haluaa näyttää yksityisille yrityksille?
6.1.2005
Vähävaraisten sydäntaudit hoidetaan huonommin
Vähävaraisten sepelvaltimotautia hoidetaan huonommin kuin hyvätuloisten
- No olisipa näillä veroilla ihan syytäkin. Esim. ansiosidonnainen työttömyyskorvaus on suhteellisesti jopa 47% pienemmät suurempituloisilla, kuin pienituloisilla. siis 50 000€/v = 42% ansios. vs. 15 000 €/v 78% ansios. (4166 €/kk => 1700 €/kk ja 1250 €/kk => 976 €/kk).
17.01.2005
Tutkija: HELSINGIN SEUDUN ALUE- EROT VOIMISTUNEET
- pidätkö tätä EU:n aiheuttamana ongelmana?