Mietin olenko masentunut vai mitä

Ei ketään kiinnosta...

Mitä sua hyödyttää jos sanon että sulla on masennus. Mikä muuttuu?

Tervetuloa ihmiseloon. Varsinkin nykyään useimmat ihmiset tuntevat olonsa turraksi. Luultavasti ammattilainen nimeää lieväksi masennuksekai leipänsä eteen. Tämän nykyihmisen luonnollisen olotilan. Nuorehkona olet jo syntynyt maailmaan, jossa ei ole enää mysteeriä tai taikuutta. Netti ja maailma joka on sieltä ja pinnallinen. Ihmiset leikkivät pelejä, kukaan ei välitä kenestäkään. Negatiivinen ja myrkyllinen ilmapiiri. Ja nuoremmat sukupolvet eivät enää ole jättäneet edes viatonta lapsuutta taakseen, uskoneet fantastisiin asioihin. Eivät tästä toiveiden vaiheesta saaneet rakennuspuita kantamaan läpi elämän. Se kaikki mikä nyt on normaalia ja hyväksyttävää ei aiemmin olisi tullut kuuloonkaan.

Ellet ole ollut koko elämäsi ajan ollut tuntematta voimakkaita tunteita ja vain mennyt virran mukana(aleksityymisyys) on luultavaa että olet uupunut elämäsi stressistä. Joskus liian monen tapahtuneen asian perättäisen käsittelyn jälkeen sammuttaa tunteet säästääkseen itseä. Ainoa tie ulos on tuntea pelko ja kipu, jotka liittyvät itsesi haastamiseen alkaa taas tuntea. Ja on oltava valmis muuttamaan suuntaasi. Se tarkoittaa sen arviointia, kuinka itsekäs on oltava onnellistuakseen. Löydettävä tasapaino vastuiden ja itsekkyyden väliltä. Ajattelu voi olla kylmää, sillä vaikka sen tulisi olla loogista pitäisi ottaa huomioon tunteet sekä tosiasiat. Tämä on sinun elämäsi. Tekemäsi päätökset ohjaavat elämäsi kulkua, mutta vain ajan kuluessa. Tavan omaksuminen vie 21 päivää ja jonkin asian hallitseminen 10 000 tuntia. Joten tie on pitkä ja tuulinen. Antaa itselle lupa tuntea jotta vapautuisi tunnottomuudesta. On luvassa paljon tuskaa ja pettymystä, samoin kuin katumusta menneisyydestä, pelkoja tulevaisuudesta, stressiä valintojen tekemisestä epäselvyyden edessä ja pohdintaa siitä, mitä olisi voinut olla. On ihan okei epäonnistua tässäkin. Oman sydämen murskaaminen on tehtävistä vaikeimpia. Tietenkin se sattuu. Mutta päästäkseen eteenpäin se on tehtävä. Minulla on omat demonini, joita vastaan taistella, ja vuosikymmenten aikana ne ovat turruttaneet melkoisesti. Voin olla onnellinen ja iloinen ystävieni kanssa, välittävä ja rakastava ympärilläni olevia kohtaan, avoin ja avulias muita kohtaan, oivaltava ja silti joskus naurettavan puutteellinen harkintakyvyssä, ja silti tuntuu siltä, että taistelen sisälläni olevaa halua vastaan olla välittämättä, olla tekemättä hyviä asioita, olla tekemättä sitä, mitä pitäisi, ja laiminlyödä vastuuta tyydyttääkseni vain omia tarpeitani.
Yritä pitää itsestäsi hyvää huolta ja ala käyttää aikaa hidastamiseen miettiäksesi elämääsi, mitä tarvitset, mitä haluat ja miten toimia tehdäksesi muutoksia, jotka auttavat palauttamaan tuntemisen tunteen.