Euroopan uudelleenvarustelun aikakausi.Suomella riski jäädä lähtötelineisiin

Uudelleenvarustelu tarkoittaakin turvallisuus- ja huoltovarmuustasojen nostamista. Kriittinen infra, sairaalat, tietoliikenne, logistiikka, energiantuotanto, datakeskukset, puolustus-, elintarvike-, kaivos-, ja metalliteollisuus – kaikki nämä ovat osa turvallisuuden ekosysteemiä.

Uudelleenvarustelun myötä näillä aloilla tarvitaan mm.

uutta tuotantoa
vanhan tuotannon varmistamista ja nopeuttamista
varastointikapasiteetin kasvattamista
huoltovarmuuden varmistamista
kriisitilanteisiin varautumista
muutoksia energian ja logistiikan käytössä.
Vaikka joudumme nyt tekemään päätöksiä poikkeuksellisessa ympäristössä, niin kyseessä on samalla erinomainen tilaisuus luoda ja vahvistaa toimivan arjen mahdollistavaa yhteiskuntaa. COVID-19, konttialus Ever Givenin “haaksirikko” ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan osoittivat, kuinka haavoittuvia olemme, jos huoltovarmuuteen tai toimitusketjuihin ei ole varauduttu.

Viime aikojen uutisointien perusteella investointiaalto onkin ilahduttavasti jo käynnissä. Sietokyvyn parantamiseen on olettavasti myös tulossa kansallista ja EU-tason rahoitusta.

Rakentamisen pitää muuttua – ja nopeasti
Uudelleenvarustelun aika on nyt, ja toimenpiteet pitää saada vietyä nopeasti läpi. Muuten resurssit toimenpiteiden tekemiseen voivat käydä vähiin ja varustelu on kalliimpaa sekä hitaampaa. Ikävä kyllä nykyinen tapamme kilpailuttaa, suunnitella ja rakentaa ei ole optimoitu investointien läpimenoaikojen lyhentämiseen.

Konservatiisena pidetyn rakennusalan prosessit vievät aikaa, jota nykyisessä toimintaympäristössä ei ole. Kun kriittinen tuotantolaitos tai logistiikkakeskus on saatava käyttöön puolessa vuodessa, tarvitaan kokonaan uusia toimintamalleja.

Tässä tilanteessa korostuu kokonaisvastuullinen rakentaminen ja ylläpito. Yhden katon alta pitää löytyä osaaminen suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon asti. Teknisten ratkaisujen pitää olla hyväksi koettuja, yhteensopivia ja helposti ohjattavissa, jotta ne on mahdollista ottaa nopeasti käyttöön. Toki tekniset ratkaisut pitää myös valita vuoden 2025 katalogista, sillä jo valmiiksi vanhentunut teknologia ei paranna kenenkään turvallisuutta tai tehokkuutta.

Nykyinen tapa, jossa hankkeita pilkotaan yhä pienempiin palasiin, sopii kehnosti näihin uusiin vaatimuksiin. Jokainen erillinen kilpailutus ja suunnitelma viivyttää aikataulua. Lisäksi kasvaa riski, että suunnitelmat eivät toimi yhteen optimaalisesti, mikä pakottaa palaamaan suunnittelupöydälle tai tyytymään esimerkiksi tarpeettomasti energiaa kuluttaviin ratkaisuihin. Kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa teknologia, turvallisuus ja käytettävyys otetaan huomioon alusta alkaen, on oikea tapa toimia, kun on tarve saada nopeasti paras lopputulos aikaan.

Uudelleenvarustelun aikakaudella tärkeintä on, kuinka nopeasti päästään toimivaan ja turvalliseen lopputulokseen. Kyse on investoinnista, joka maksaa itsensä takaisin elinkaarensa aikana – teknisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti.

Testattu teknologia, pitkä takuu ja ylläpitosopimus, sekä kumppani, joka kantaa vastuun koko toimituksesta, takaavat sen, että ratkaisut kestävät myös muuttuvia tilanteita. Kuka vastaa tästä