THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa pitää suuntaa huolestuttavana. Kun vanhus ei saa kotihoitoa, hän joutuu pärjäämään omillaan tai omaistensa tuella.
– Nyt on viimeinen hetki ryhtyä lisäämään tuotetun kotihoidon määrää. Jos kotihoidon palveluista säästetään, raskaampien ja kalliimpien palveluiden käyttö lisääntyy, kun kotona sattuu ikäviä vahinkoja, kuten kaatumisia. Ne saattavat johtaa pitkiinkin sairaalajaksoihin.
Kehusmaan mukaan on havaittavissa, että hyvinvointialueet haluavat sysätä vastuuta iäkkäiden hoidosta yhä enemmän omaisten harteille. Kehusmaa toivoo, että asiasta käytäisiin Suomessa laaja yhteiskunnallinen keskustelu.
– Suomalaiset avustavat iäkkäitä omaisiaan jo nyt paljon kansainvälisestikin vertaillen. Raja tulee jossain vaiheessa vastaan. Erityisen huolissani olen iäkkäistä puolisoaan hoitavista ihmisistä.
– Osalle kotihoidon asiakkaista etäpalvelu sopii, mutta etäkotihoito ei ole sopiva ratkaisu asiakkaille, joiden muistisairaus on edennyt, THL:n Sari Kehusmaa huomauttaa.
– Nyt on viimeinen hetki ryhtyä lisäämään tuotetun kotihoidon määrää. Jos kotihoidon palveluista säästetään, raskaampien ja kalliimpien palveluiden käyttö lisääntyy, kun kotona sattuu ikäviä vahinkoja, kuten kaatumisia. Ne saattavat johtaa pitkiinkin sairaalajaksoihin.
Kehusmaan mukaan on havaittavissa, että hyvinvointialueet haluavat sysätä vastuuta iäkkäiden hoidosta yhä enemmän omaisten harteille. Kehusmaa toivoo, että asiasta käytäisiin Suomessa laaja yhteiskunnallinen keskustelu.
– Suomalaiset avustavat iäkkäitä omaisiaan jo nyt paljon kansainvälisestikin vertaillen. Raja tulee jossain vaiheessa vastaan. Erityisen huolissani olen iäkkäistä puolisoaan hoitavista ihmisistä.
– Osalle kotihoidon asiakkaista etäpalvelu sopii, mutta etäkotihoito ei ole sopiva ratkaisu asiakkaille, joiden muistisairaus on edennyt, THL:n Sari Kehusmaa huomauttaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan säännöllistä kotihoitoa saavien asiakkaiden määrä on viime vuosina tosiaan laskenut, vaikka palvelujen tarve väestön ikääntyessä kasvaa. Säännöllistä kotihoitoa (vähintään kuutena päivänä 60 vuorokauden aikana) saavien asiakkaiden määrä on laskenut. Esimerkiksi vuonna 2023 säännöllistä kotihoitoa sai 113 000 henkilöä, mikä oli laskua edellisvuoteen verrattuna. Myös kokonaisasiakasmäärä on laskenut. Samanaikaisesti palveluja on keskitetty eniten apua tarvitseville asiakkaille. Tämä näkyy siinä, että niiden asiakkaiden osuus, jotka saavat paljon kotihoitoa (esim. vähintään kaksi käyntiä päivässä), on suuri ja he käyttävät suurimman osan käynneistä. Myös kotihoidon käyntien kokonaismäärä on vähentynyt.
Asiakasmäärän laskuun ja palvelujen keskittämiseen uskotaan olevan useita tekijöitä, jotka liittyvät kiristyneisiin myöntöperusteisiin ja resurssipulaan hyvinvointialueilla.
Hyvinvointialueet ovat joutuneet kiristämään kotihoidon myöntöperusteita, jolloin enää vain kaikkein eniten apua tarvitsevat saavat säännöllistä julkisesti järjestettyä kotihoitoa. Sote-alan, mukaan lukien kotihoidon, henkilöstön saatavuusongelmat ja riittämätön resursointi voivat rajoittaa palvelujen tuottamista. Vaikka kotihoitoa saavien määrä laskee, palvelutarve kasvaa, kun suuret ikäluokat siirtyvät yhä korkeampaan ikään ja tarvitsevat enemmän apua. Kun julkisia palveluja ei saa, monet iäkkäät ja heidän läheisensä joutuvat turvautumaan entistä enemmän omaisten apuun tai ostamaan palveluja yksityisiltä toimijoilta. Tämä voi kuormittaa omaisia ja asettaa heikommassa asemassa olevat (pienituloiset, vähäisen tukiverkoston omaavat) ahtaalle.
Kehittyvää teknologiaa ja digitaalisia palveluja, kuten etäkontakteja, käytetään jonkin verran tavoitteena tukea kotona asumista ja lyhentää kotihoidon tarvetta. Etäkontaktien määrä onkin ollut nousussa.
THL:n asiantuntijat ovat korostaneet, että hyvinvointialueiden on kyettävä nostamaan tuotetun kotihoidon määrää vastaamaan ennakoitua, jyrkässä kasvussa olevaa palvelutarvetta, jotta turvataan laadukkaat ja riittävät palvelut ikääntyvälle väestölle."