Suomen talouden surkeus

Yhä selvemmäksi alkaa käydä se, että talousrakenteemme on vanhentunut. Vientiyritysten tilaukset vähenevät ja kannattavuus heikkenee. Erityisen selvästi tämä on koskenut vientiteollisuutemme tukijalaksi nimettyä metsäteollisuutta. Ehkä olisi jo korkea aika luopua hokemasta, jonka mukaan Suomi elää metsistämme.

Metsä Group ja UPM ovat ilmoittaneet uusista irtiasanomisista. Taas. Merkille pantavaa on näiden yritysten johdon kertoma siitä, mikä on ongelmana. Trendinomainen ykkösongelma on ollut erityisesti paperin kysynnän hiipuminen. Kartongin kysynnän kasvu nousi koronavuosina, mutta kasvun jatkumoa ei välttämättä ole näköpiirissä. Suomen metsäteollisuuden erityisongelma on heikosti jalostetun bulkin eli sellun tuotannon suuri osuus. Katteet ovat bulkissa aina heikonlaiset.

Ilmoitettuja akuutteja ongelmia yritysjohdot luettelevat kolme suurta. Pitempään jatkunut kustannustekijä on ollut kotimaisen raaka-aineen eli puun hinnan nousu. Se ei ole joustanut tippaakaan metsäteollisuuden vaikeuksien edessä. Metsäteollisuudessa ei ole tämän ongelman ratkaisussa oikein muuta vaihtoehtoa kuin siirtää toimintojaan halvemman raaka-aineen maihin kuten Etelä-Amerikkaan.

Kaksi muuta kustannusrasitetta ovat tuoreempia. Molemmat ovat enemmän tai vähemmän Trumpin ansiota. Varsinkin Trumpin tullipolitiikka on sitä. Se tuo 15 pinnaa lisää kustannuksiin. Toinen 15 pinnaa tulee dollarin heikentymisestä. Yhteensä siis 30 pinnaa, joka on melkoinen potti siirrettäväksi hintoihin. Ei onnistu kertoo metsäteollisuuden johto. Työvoimakustannuksia metsäyrityksemme johto ei näytä pitävän kilpailukykyongelmana.

Tähän voi lisätä vielä metsäteollisuuden ja vientimme valtavan syklisyyden. Jossain vaiheessa voi vähän helpottaa, jos pääsemme talouskasvun huipulle, mutta aika huonolta näkymä näyttää. Pohjoismaiset verrokkimme ovat vähemmän syklisiä ja niiden talousrakenne on monipuolisempi. Erityisen vahva talous taantumille on Tanska, koska sen ykköstykki Novo Nordisk on lääkeyhtiö ja lääkkeitä tarvitaan niin nousu- kuin laskukausina. Riski on siellä tietysti se, että Novon hyvä iskukyky säilyy. Tuoteputkessa on diabetes- ja laihdustuslääkkeitä, joilla on kova kysyntä. Novo Nordisk ja amerikkalaisen Eli Lillyn ohella tämän hetken kovimmat lääkeyritykset maailmassa. Ehkä Suomessakin pitäisi alkaa nähdä enemmän tämänkaltaisen defensiivisen yritystoiminnan mahdollisuuksia sen lisäksi, että pitäisi satsata korkean teknologian hyväkatteiseen liiketoimintaan.