Yhä selvemmäksi alkaa käydä se, että talousrakenteemme on vanhentunut. Vientiyritysten tilaukset vähenevät ja kannattavuus heikkenee. Erityisen selvästi tämä on koskenut vientiteollisuutemme tukijalaksi nimettyä metsäteollisuutta. Ehkä olisi jo korkea aika luopua hokemasta, jonka mukaan Suomi elää metsistämme.
Metsä Group ja UPM ovat ilmoittaneet uusista irtiasanomisista. Taas. Merkille pantavaa on näiden yritysten johdon kertoma siitä, mikä on ongelmana. Trendinomainen ykkösongelma on ollut erityisesti paperin kysynnän hiipuminen. Kartongin kysynnän kasvu nousi koronavuosina, mutta kasvun jatkumoa ei välttämättä ole näköpiirissä. Suomen metsäteollisuuden erityisongelma on heikosti jalostetun bulkin eli sellun tuotannon suuri osuus. Katteet ovat bulkissa aina heikonlaiset.
Ilmoitettuja akuutteja ongelmia yritysjohdot luettelevat kolme suurta. Pitempään jatkunut kustannustekijä on ollut kotimaisen raaka-aineen eli puun hinnan nousu. Se ei ole joustanut tippaakaan metsäteollisuuden vaikeuksien edessä. Metsäteollisuudessa ei ole tämän ongelman ratkaisussa oikein muuta vaihtoehtoa kuin siirtää toimintojaan halvemman raaka-aineen maihin kuten Etelä-Amerikkaan.
Kaksi muuta kustannusrasitetta ovat tuoreempia. Molemmat ovat enemmän tai vähemmän Trumpin ansiota. Varsinkin Trumpin tullipolitiikka on sitä. Se tuo 15 pinnaa lisää kustannuksiin. Toinen 15 pinnaa tulee dollarin heikentymisestä. Yhteensä siis 30 pinnaa, joka on melkoinen potti siirrettäväksi hintoihin. Ei onnistu kertoo metsäteollisuuden johto. Työvoimakustannuksia metsäyrityksemme johto ei näytä pitävän kilpailukykyongelmana.
Tähän voi lisätä vielä metsäteollisuuden ja vientimme valtavan syklisyyden. Jossain vaiheessa voi vähän helpottaa, jos pääsemme talouskasvun huipulle, mutta aika huonolta näkymä näyttää. Pohjoismaiset verrokkimme ovat vähemmän syklisiä ja niiden talousrakenne on monipuolisempi. Erityisen vahva talous taantumille on Tanska, koska sen ykköstykki Novo Nordisk on lääkeyhtiö ja lääkkeitä tarvitaan niin nousu- kuin laskukausina. Riski on siellä tietysti se, että Novon hyvä iskukyky säilyy. Tuoteputkessa on diabetes- ja laihdustuslääkkeitä, joilla on kova kysyntä. Novo Nordisk ja amerikkalaisen Eli Lillyn ohella tämän hetken kovimmat lääkeyritykset maailmassa. Ehkä Suomessakin pitäisi alkaa nähdä enemmän tämänkaltaisen defensiivisen yritystoiminnan mahdollisuuksia sen lisäksi, että pitäisi satsata korkean teknologian hyväkatteiseen liiketoimintaan.
Metsä Group ja UPM ovat ilmoittaneet uusista irtiasanomisista. Taas. Merkille pantavaa on näiden yritysten johdon kertoma siitä, mikä on ongelmana. Trendinomainen ykkösongelma on ollut erityisesti paperin kysynnän hiipuminen. Kartongin kysynnän kasvu nousi koronavuosina, mutta kasvun jatkumoa ei välttämättä ole näköpiirissä. Suomen metsäteollisuuden erityisongelma on heikosti jalostetun bulkin eli sellun tuotannon suuri osuus. Katteet ovat bulkissa aina heikonlaiset.
Ilmoitettuja akuutteja ongelmia yritysjohdot luettelevat kolme suurta. Pitempään jatkunut kustannustekijä on ollut kotimaisen raaka-aineen eli puun hinnan nousu. Se ei ole joustanut tippaakaan metsäteollisuuden vaikeuksien edessä. Metsäteollisuudessa ei ole tämän ongelman ratkaisussa oikein muuta vaihtoehtoa kuin siirtää toimintojaan halvemman raaka-aineen maihin kuten Etelä-Amerikkaan.
Kaksi muuta kustannusrasitetta ovat tuoreempia. Molemmat ovat enemmän tai vähemmän Trumpin ansiota. Varsinkin Trumpin tullipolitiikka on sitä. Se tuo 15 pinnaa lisää kustannuksiin. Toinen 15 pinnaa tulee dollarin heikentymisestä. Yhteensä siis 30 pinnaa, joka on melkoinen potti siirrettäväksi hintoihin. Ei onnistu kertoo metsäteollisuuden johto. Työvoimakustannuksia metsäyrityksemme johto ei näytä pitävän kilpailukykyongelmana.
Tähän voi lisätä vielä metsäteollisuuden ja vientimme valtavan syklisyyden. Jossain vaiheessa voi vähän helpottaa, jos pääsemme talouskasvun huipulle, mutta aika huonolta näkymä näyttää. Pohjoismaiset verrokkimme ovat vähemmän syklisiä ja niiden talousrakenne on monipuolisempi. Erityisen vahva talous taantumille on Tanska, koska sen ykköstykki Novo Nordisk on lääkeyhtiö ja lääkkeitä tarvitaan niin nousu- kuin laskukausina. Riski on siellä tietysti se, että Novon hyvä iskukyky säilyy. Tuoteputkessa on diabetes- ja laihdustuslääkkeitä, joilla on kova kysyntä. Novo Nordisk ja amerikkalaisen Eli Lillyn ohella tämän hetken kovimmat lääkeyritykset maailmassa. Ehkä Suomessakin pitäisi alkaa nähdä enemmän tämänkaltaisen defensiivisen yritystoiminnan mahdollisuuksia sen lisäksi, että pitäisi satsata korkean teknologian hyväkatteiseen liiketoimintaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ja näiden poliitikkojen itsestään selvä jatkuva palkkion korottaminen on väärin. Heille matkakulut ja taksit omakustanteisesti. Ja pienemmälläkin porukalla voivat riidellä . Saitas tää Suomen talous kuntoon, kun riistäjiä ois vähemmän.
Ja metsäteollisuus elää aika pitkälti yritystuilla.
Juu ja aikoinaan valuutan devalvoinneila. Tupla hyöty. Yritystuet ja devalvointi
Ja valtio pysyy köyhänä.
Ei se taida kuitenkaan olla ihan niin. Metsäteollisuuden merkitys on ollut historiallisesti erittäin merkittävä. Nyt kysymys on enemmänkin siitä, miten tärkeää olisi huomattava aikojen muuttuminen ja mikä vaikutus sillä on ollut ja tulee olemaan metsäteollisuudelle. Ei näytä eityisen lupaavalta. Lehdet luetaan paljolti digitaalisesti. Paperia ei tarvita siinä määrin kuin ennen. Takapuolta ei onneksi voi vielä pyyhkiä digitaalisesti.
Metsäteollisuuden merkityksen vähentymisen kääntöpuoli voi olla puun kysynnän vähentyminen. Se voisi olla yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta hyvä asia. Hiilinielut kasvaisivat ja päästökauppalaskut pienenisivät. Samalla tietysti pitäisi löytää ja kehittää uusia vientialoja. Siinä edellinen hallitus näytti sentään ponnistelevan kelpo elinkeinoministerin Mika Lintilän johdolla. Tämä hallitus seisoo tumput suorina ja sillä on ollut ehkä historiamme surkein elinkeinoministeri Ville Rydman. Hänen korvaajaltaan Sakari Puistolta voisi kyllä odottaa edes vähän parempaa, sillä niin alas Rydman riman veti. Melkeinpä kaivoi sen maan alle.
Patruunat ovat jämähtäneet juoksuhautoihin. Tollot kuvittelivat että voimme jatkaa samaan vanhaan "savupiippu teollisuuteen" nojaten. Nokiassa ymmärrettiin alussa kehittyminen, ja sitä seurasi jämähtäminen jo saavutettuun.
Se on menoa nyt. Suomesta tulee koko EU:n perseaukisin valtio ikinä.
Kohta urpopurra syyttelee muita omista paskoista päätöksistään.
Metsäyhtiöt ovat investoineet sellutehtaisiin viimeisen 10 vuoden aikana 5 miljardia euroa. On rakennettu kaksi uutta jättikokoista sellutehdasta Kemiin ja Ääneskoskelle ja paljon pienempiä investointeja. Puun piti riittää ja markkinoita halvalle bulkkisellulle piti olla rajattomasti.
Samoin kartonkiin on investoitu miljardeja. Ainakin 4 vanhaa paperikonetta on muunnettu kartonkikoneiksi. Kartongista on nyt massiivinen ylitarjonta ja tuotanto tappiollista.
Nyt nämä kaikki tehdyt investoinnit ovat tappiollisia ja metsäyhtiöt saneeraavat ja laittavat väkeä pihalle. Sellun ja kartongin hinta on pohjamudissa. Puu on kallista ja Suomessa on 2-3 sellutehdasta liikaa, eikä puuta riitä kaikille. Näemme hyvin pian lisää sellu- ja kartonkitehtaiden sulkemisia.
Metsäteollisuuden paljon puhutut uudet innovaatiot ja tuotteet loistavat poissaolollaan. Kaikki rahat on investoitu halvan bulkkisellun ja kartongintuotantoon. Tuottoa ei ole haettu korkeammasta jalostusasteesta vaan on investoitu matalan jalostusasteen tuotteisiin joita tehdään enemmän ja enemmän. Metsäteollisuuden päätuotteet ovat täysin samoja, kuin 150-200 vuotta sitten eli sahatavaraa, sellua ja kartonkia.
Kumpi tulee ensin?
Kokoomuksen jo taivaanrannassa näkemä suomen leikkauspöydältä nostava talouskasvu vai parantava Jeesus.
Kodin, uskonnon ja isänmaan nimeen.
Amen