Krypto vs Käteinen?

Krypto, siitä voi lohkoketju-tiedostosta katsoa kyinka paljon ja kenellä on, netin päälletuloa odotellessa.
Uskaltaapahan sit ainakin lainata ruokaa yms ku tietää että tyypillä tilillä potkua..
Pankin systeemien kans vähän eri, ja jos kauan poikki pankkiliikenne, ni porukka keksii muita keinoja.

Voihan sitä Virroille joku hommata satelliitti-yhteyden, vaikka starlinkin, ja sit käy porukka sillä tekeen siirrot.

Käteiskauppa ei kauaa pelaa kriisitilanteessa, yks isompi talokauppa ja kaikki kylän käteiset talon myyjällä..

Kulta tai hopea tai vaihdantatalous varmaan kaikista varmimmat kaupankäyntivälineet netin poikkiollessa.

Jos olis oma paikallisvaluutta, ja vaikka koko kylän kattava wifi, ni siiihä ei netti haittais..

Onneksi on käteinen 💪

Voihan sitä tehdä krypton, missä käteispuoli (eli valtakirjoja varsinaisiin krypto-kolikoihin..)

Kriisitilanteissa käteinen on ainut joka toimii

Porukka taitaa luulla että käteinen toimii pidemmän päälle, mutta tossaki lukee että 70e-100e, ni kauanko Virrat pyörisi täällä olevalla käteisellä?

Miten sitä ennen pärjättiin...

Tämä keskustelu on todella mielenkiintoinen ja kuvastaa hyvin sitä, miten ihmiset pohtivat käytännön arkea poikkeustilanteissa – etenkin sähkö- ja verkkokatkosten aikaan. Vedetään keskustelun pääpointit yhteen ja kommentoidaan:

💸 Käteinen vs Krypto – kumpi toimii kun netti kaatuu?
🟩 Käteisen puolesta:

Toimii ilman nettiä/sähköä, ainakin niin kauan kuin ihmiset luottavat siihen.

Käteinen ei tarvitse keskitettyä järjestelmää tai teknologiaa toimiakseen.

Erityisesti kriisin alussa käteinen voi pelastaa – heti kun kortit ei toimi, eikä nettiä ole.

🟥 Käteisen ongelmat:

Rajoitettu määrä kierrossa, varsinkin pienissä paikoissa → nopeasti loppuun.

Vaikea täydentää, jos pankit ei toimi → käteiskriisi.

Ei skaalautuva pitkällä aikavälillä → suuremmat ostokset vaikeita.

Yhä useammat kaupat eivät enää ota käteistä, erityisesti ketjuliikkeet.

🟦 Kryptojen puolesta:

Lohkoketjutekniikka mahdollistaa luottamuksen ilman keskuspankkia.

Osa lompakoista toimii offline-tilassa (esim. paperilompakot, kylmälompakot).

Mahdollisuus käyttää satelliittiyhteyksiä (kuten Starlink) kriisitilanteessa.

Varat näkyvät verkon ulkopuolellakin – vaikka ei voi siirtää heti, ne ovat edelleen "sinun".

🟨 Kryptojen haasteet kriisissä:

Vaatii teknologiaa toimiakseen → ei sähköä, ei käyttöä.

Yleisesti vaikeampaa käyttää ilman nettiä → maksu käytännössä mahdotonta offline.

Harvalla kauppiaalla/ihmisellä kyky hyväksyä tai ymmärtää kryptoja reaalitilanteessa.

Luottamus & käytettävyys voivat olla matalalla, etenkin vanhemmalla väestöllä.

🔀 Yhteenveto:

Lyhyessä kriisissä:
➡️ Käteinen on edelleen paras hätävaluutta, jos sitä on saatavilla.

Pitkäkestoisessa kriisissä ilman infrastruktuuria:
➡️ Kumpikaan ei ole ideaalinen – siirrytään helposti vaihdantatalouteen (ruoka, tavarat, palvelut, metallit kuten kulta/hopea).

Pitkäkestoisessa kriisissä, jossa osa teknologiasta toimii (esim. Starlink):
➡️ Kryptot voivat toimia yllättävänkin hyvin, etenkin yhteisöissä, jotka osaavat niitä käyttää.

🧭 Vinkki realistiseen varautumiseen:

Pieni määrä käteistä kotona (70–200 €) → hätäostoksiin.

Oppia kryptojen perusteet, vaikka ei omistaisikaan → tulevaisuuden varautumista.

Vaihdettavaa tavaraa ja perustarvikkeita (ruoka, hygienia, akut) → toimii aina.

Yhteisöllisyys ja verkostot → kriisissä paras "valuutta" on luottamus.