jousimiesnainen ja vesimiesmies

Onko teillä kokemuksia vesimiesmiehestä? Sopiiko se jousimiesnaiselle?
72039
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

mulla mies vesimies ja minä jouskari. yhdessä on oltu 9kk ja maaliskuussa mentiin kihloihin. yhteen muutettiin, kun oli seurusteltu 2kk. Jumalatonta taistelua tämä on ollut. Kaksi vahvaa luonnetta törmäyskurssilla. Vesimies jää jauhamaan asioita, mitkä mä oon jo unohtanu. Siitä, kuka määrää kaapin paikan on jatkuva kilpailu. Kaksi hyvin erilaista horoskooppia, mutta kun mekin ollaan löydetty tähän touhuun jonkun näkönen balanssi, niin mikään ei tuu meidän väliin.Vauva on työn alla ja ens kesänä häät. Intohimoa ja rakkautta ei meidän suhteesta ainakaan puutu. Mieheni muuten huikkasi äsken vielä, että jousimiehen kannalta sujuu suhde hyvin ja vesimiehen vähän heikommin. Eli jatkuvaa kilpailua, mutta huumori pelastaa paljon

Äänestä
  • Sitähän tää on ollut...seurusteltiin aluks, sit nykyisin vaan nähään silloin tällöin. Jompi kumpi soittaa hieman humalapäissään, välillä ei vastata edes toiselle...ainaista tahtojen taistelua ollut. Kumpiko antaa periksi...
    Kokonaan kumpikaan ei kuitenkaan halua päästä toisesta eroon, mutta mies ei osaa päättää mitä haluaa. (ainakin luulisin miehen puoleltakin olevan niin koska pari vuotta tätä taistoa on kestänyt, eikä kummallakaan ole ketään muuta ollut. jotain pientä sähläilyä lukuunottamatta...varsinkin miehen taholla..)
    Minä tiedän ja uskoisin että se toimisi. Haluaisinki tietoa miten teidän alku sujui...oliko tälläistä päättämis vaikeutta?? Mies minua muutaman vuoden nuorempi mikä varmasti vaikuttaa....

    Toivottavasti sait jotain selvää mitä tarkoitan on niin hankala selittää järkevästi asiaa.

    Äänestä

  • Jonde kirjoitti:

    Sitähän tää on ollut...seurusteltiin aluks, sit nykyisin vaan nähään silloin tällöin. Jompi kumpi soittaa hieman humalapäissään, välillä ei vastata edes toiselle...ainaista tahtojen taistelua ollut. Kumpiko antaa periksi...
    Kokonaan kumpikaan ei kuitenkaan halua päästä toisesta eroon, mutta mies ei osaa päättää mitä haluaa. (ainakin luulisin miehen puoleltakin olevan niin koska pari vuotta tätä taistoa on kestänyt, eikä kummallakaan ole ketään muuta ollut. jotain pientä sähläilyä lukuunottamatta...varsinkin miehen taholla..)
    Minä tiedän ja uskoisin että se toimisi. Haluaisinki tietoa miten teidän alku sujui...oliko tälläistä päättämis vaikeutta?? Mies minua muutaman vuoden nuorempi mikä varmasti vaikuttaa....

    Toivottavasti sait jotain selvää mitä tarkoitan on niin hankala selittää järkevästi asiaa.

    ymmärrän. Mulla mies on kymmenen vuotta mua vanhempi. Aluks kaikki meni helvetin upeesti. Kumpikaan ei ois halunnu päästää irti ollenkaan. Siitä vaiheesta kun on menty yli niin mies oli valmis luovuttamaan jokasen vastoinkäymisen kohalla. Tai sai kummallisia masennuskausia, et siihen ei saanu kontaktia ollenkaan. Miehelläni myös poika edellisestä avioliitosta... joten usein lause alkoi "mun täytyy ajatella lapsen parasta" Siitä tuli todella mustasukkainenkin. Sit yhen tälläsen masennuskauden jälkeen se jätti mut. Kolme viikkoo oltiin erossa, kummallakaan ei ollut muita. Se haki mut sit moottorikelkkailemaan ja kosi mua siinä rytäkässä kun tuskailin jäätyneitä varpaitani. Sen jälkeen asiat on muuttunut. Kai se tarvi vaan sen eron et tajus että tää meidän juttu on jotain. Nyt uskaltaa suunnitella tulevaisuutta kun tietää että tää kestää. Mustasukkasuuttansakki se yrittää peittää... ja hyvä niin sillä mun kaveripiiriin kuuluu paljon miehiä. On se itekki sanonu et se poti jotain sitoutumispelkoa... kohtasi kuitenkin pelkonsa. Kumpiko muuten teillä on se joka joutuu aina pyytämään anteeksi?!! vaikka mäkin olen hyvä vääntelemään asioita niin jotenkin ne muuttuu niin et mä oon paha ja mä pyydän ekana anteeksi.

    Äänestä

  • -minna- kirjoitti:

    ymmärrän. Mulla mies on kymmenen vuotta mua vanhempi. Aluks kaikki meni helvetin upeesti. Kumpikaan ei ois halunnu päästää irti ollenkaan. Siitä vaiheesta kun on menty yli niin mies oli valmis luovuttamaan jokasen vastoinkäymisen kohalla. Tai sai kummallisia masennuskausia, et siihen ei saanu kontaktia ollenkaan. Miehelläni myös poika edellisestä avioliitosta... joten usein lause alkoi "mun täytyy ajatella lapsen parasta" Siitä tuli todella mustasukkainenkin. Sit yhen tälläsen masennuskauden jälkeen se jätti mut. Kolme viikkoo oltiin erossa, kummallakaan ei ollut muita. Se haki mut sit moottorikelkkailemaan ja kosi mua siinä rytäkässä kun tuskailin jäätyneitä varpaitani. Sen jälkeen asiat on muuttunut. Kai se tarvi vaan sen eron et tajus että tää meidän juttu on jotain. Nyt uskaltaa suunnitella tulevaisuutta kun tietää että tää kestää. Mustasukkasuuttansakki se yrittää peittää... ja hyvä niin sillä mun kaveripiiriin kuuluu paljon miehiä. On se itekki sanonu et se poti jotain sitoutumispelkoa... kohtasi kuitenkin pelkonsa. Kumpiko muuten teillä on se joka joutuu aina pyytämään anteeksi?!! vaikka mäkin olen hyvä vääntelemään asioita niin jotenkin ne muuttuu niin et mä oon paha ja mä pyydän ekana anteeksi.

    horoskooppeihin, en malta olla vastaamatta tähän. Olen jousimiesnainen ja vesimiesmieheni jätti minut kuukausi sitten. Vain sanomalla "en halua elää sinun kanssasi enää" hän jätti KAIKEN yhtenä aamuna. Ja meillä oli todella paljon rakennettuna yhteistä tulevaisuutta eikä mitään enteitä, etteikö meillä olisi mennyt loistavan hyvin. Kuinka kauan elänkin, tätä en ymmärrä.

    Äänestä

  • misteli49 kirjoitti:

    horoskooppeihin, en malta olla vastaamatta tähän. Olen jousimiesnainen ja vesimiesmieheni jätti minut kuukausi sitten. Vain sanomalla "en halua elää sinun kanssasi enää" hän jätti KAIKEN yhtenä aamuna. Ja meillä oli todella paljon rakennettuna yhteistä tulevaisuutta eikä mitään enteitä, etteikö meillä olisi mennyt loistavan hyvin. Kuinka kauan elänkin, tätä en ymmärrä.

    Vesimiesnaisena ymmärrän miestäsi, jokin on mättänyt ja pikkuhiljalleen kun ämpäri on täynnä, tulee pakononmainen olo häipyä kokonaan ja jättää kaikki taakseen.

    Olin asunut 5v yhdessä ja pienet asiat kaiversivat, mainitsin niistä ja pyysin ettei tahallaan ärsytä minua. Suunnittelimme häitä ja meillä oli yhteinen upea asunto meren rannalla.
    Kaiken piti ola paremminkuin hyvin. Mutta yksi kaunis päivä ahdistus oli niin kova, pakkasin kassillisen vaatteita mukaan ja lähdin. JÄTIN KAIKEN! Kirjoitin nimen paperiin, jossa luovutin osuuteni asunnosta hänelle. Halusin kaikesta eroon!!! ja nopeasti.
    Kuulostaa idioottimaiselta; mutta olen tällä hetkellä erittäin tyyytyväinen elämääni, terve, kiva mies, kiva työ, mukava asunto (melkein rannalla :) auto ja hevonen.
    hetkeäkään en kadu että jätin omaisuuteni ja astiat.

    ensimmäisen lähtöni tein kun poikaystäväni oli treeneissä, aikaa oli 3h, vaatekaapista vaatteet sängyn päälle, päiväpeiton kulmat yhteen ja parvekkeelta alas.Kaikki hajoamaton alas parvekkeelta nopeasti autoon, jostain olin saanut järjestettyä pakettiauton. Pesukoneen kantamiseen sain apua lähistöllä asuvalta tutulta. Sain kaikki omani pois. Hän soitti 3 viikon kuluttua ja kysyi, sinä lähdit?
    Tässäkin suhteessa oli paljon pieniä asioita, jotka hiersivät ja kun niitä tulee tarpeeksi niin vesimiehen kiulu täyttyy ja ahdistaa ja mentävä on. Muistathan ettö vesimies tarvitsee vapauden liikkua, älä ahdista, älä ole mustasukkainen, anna sen mennä omia rientojaan niin taatusti pysyy luonasi. Nämä neuvoksi jos uuden vesimiehen tapaat.
    Kaikella on tarkoituksensa, muista tämä! Joskus tuntuu elämän kohtelevan tosi kaltoin, mutta ehkä tämä ei ollut tarkoitettu sinulle. Se mikä ei tapa, se vahvistaa.
    Älä mieti vaan katsele avoimin mielin tulevaisuuteen :)

    Äänestä

hyvinkin kokemuksia. Valtataistelua oli noin 10v.:n suhde vesimiehen kanssa. Vesimies on yleensä uskollinen puoliso, mutta ehkä päättämätön ja haluaa sanoa viimeisen sanan.

Äänestä

Seurustelin 1½ vuotta vesimiesmiehen kanssa, tästä ajasta viimeiset kolme kuukautta oltiin kihloissa. Aluksi tuntu menevän liianki hyvin, sitten alko tulla vaikeuksia, joista kuitenkin päästiin yli. Mutta sitten pieniä juttuja alko kasautua niin valtavaksi vuoreksi, että ei siitä päässy yli eikä ympäri. Esim. Mies jäi roikkumaan vanhoihin asioihin, joita mä en enää jaksanu edes muistaa. Erottiin kaks kuukautta sitten. Ensin ihan sovussa, mutta jälkeenpäin mies soitti ja haukku mut pystyyn...

Mutta hyviäkin aikoja oli, enemmän ku huonoja. Tällä yhdistelmällä se on ilmeisesti niin, että kun menee hyvin, niin menee tosi hyvin ja kun menee huonosti niin ero tulee.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jonde kirjoitti:

Onko teillä kokemuksia vesimiesmiehestä? Sopiiko se jousimiesnaiselle?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu