Elanto korotti pari kuukautta ennen kassakriisiä keväällä 1994 säästökassatalletuksille maksamalleen korokoprosenttia. Moni tuttu duunari kehuikin osuuskauppojen korkoa paremmaksi, kuin pankkitalletuksen. Taidettiin Elannon uutta ja parempaa säästökassakorkoa jopa mainostaa kokosivun mainoksilla lehdissäkin.
Itse muistan sen itkun ja hampaiden kiristyksen rahojen häviämisen jälkeen, jota iltapäivälehdissä vuodatetiin. Joku oli menettänyt jopa kuusinumeroisen summan rahaa ja keskitappiokin taisi olla 20 000 -30 000 mk. Kova raha työläiselle tai eläkeläismummolle. Säästökassataletuksilla kun ei ole samaa lain suojaa, kuin pankkitelletuksilla. Ei ole tänäkään päivänä.
Miksi presidentti-palsta? No, tämän takia:
http://www.presidentti.fi/fin/henkilot/thcv.html
"Osuusliike Elannon hallintoneuvoston jäsen 1980-96"
http://www.euvkr.com/5-03elantohistoria.html
"Pankit veivät Elannon konkurssin partaalle
Mutta sitten ajautui konkurssi partaalle myös Elanto. Kriisi puhkesi sillä tavoin, että keväällä 1994 alkoi Elannon säästökassasta virrata rahaa ulos. Omaisuutta oli, mutta kassasta loppuvat rahat. KOP oli lainoittanut Elantoa, mutta lopettikin vippaamisen Elannolle. Syy oli se, että tällä välin Suomen Yhdyspankki oli nielaissut KOP:in eikä se enää antanut Elannolle lainaa. Tiaisen edustajistossa tekemä kysely paljasti, että KOP:n rahoituslupauksesta ei ollut mitään mustaa valkoisella, vaan kyseessä oli aamukahvilla KOP:n pääjohtaja Voutilaisen Elannon johdolle antama suullinen lupaus! Ensin KOP-SYP:stä tuli Merita ja sitten osa Nordeaa.
Elannon henkilöstö- ja säästökassatalletusten nostot estettiin. Monen Elanto-uskollisen pitkäaikaiset säästöt jäivät nalkkiin. Oltiin kuin vuoden 2001 lopun Argentiinassa, jossa rahat jäädytettiin pankkitileille ja kaksi presidenttiä kaatui, kun kansa lähti kaduille. Mutta Elannossa säästöt saimme taistelua vapaiksi, vaikkakaan luvattuja korkoja ei saatu ja osa varoista myönnettiin ostokortteina.
Elannon kriisin syistä
Elannon kriisin puhkeamiseen vaikutti ilman muuta 1990-luvun alun lama. Toinen keskeinen tekijä on SDP:n johdossa 1980-luvun alussa käynnistetty operaatio itsenäisen Elannon lopettamiseksi ja sulauttamiseksi OTK:sta perustettuun EKA:aan ja kun tämä ei onnistunut, kilpailun käynnistäminen Elantoa vastaan pääkaupunkiseudulla. Mutta tämä ei yksistään selitä Elannon vaikeuksia. Matkan varrella erottuu hyvin kohtalokkaita virheitä, joita Elannon johdossa on tehty. "
Itse muistan sen itkun ja hampaiden kiristyksen rahojen häviämisen jälkeen, jota iltapäivälehdissä vuodatetiin. Joku oli menettänyt jopa kuusinumeroisen summan rahaa ja keskitappiokin taisi olla 20 000 -30 000 mk. Kova raha työläiselle tai eläkeläismummolle. Säästökassataletuksilla kun ei ole samaa lain suojaa, kuin pankkitelletuksilla. Ei ole tänäkään päivänä.
Miksi presidentti-palsta? No, tämän takia:
http://www.presidentti.fi/fin/henkilot/thcv.html
"Osuusliike Elannon hallintoneuvoston jäsen 1980-96"
http://www.euvkr.com/5-03elantohistoria.html
"Pankit veivät Elannon konkurssin partaalle
Mutta sitten ajautui konkurssi partaalle myös Elanto. Kriisi puhkesi sillä tavoin, että keväällä 1994 alkoi Elannon säästökassasta virrata rahaa ulos. Omaisuutta oli, mutta kassasta loppuvat rahat. KOP oli lainoittanut Elantoa, mutta lopettikin vippaamisen Elannolle. Syy oli se, että tällä välin Suomen Yhdyspankki oli nielaissut KOP:in eikä se enää antanut Elannolle lainaa. Tiaisen edustajistossa tekemä kysely paljasti, että KOP:n rahoituslupauksesta ei ollut mitään mustaa valkoisella, vaan kyseessä oli aamukahvilla KOP:n pääjohtaja Voutilaisen Elannon johdolle antama suullinen lupaus! Ensin KOP-SYP:stä tuli Merita ja sitten osa Nordeaa.
Elannon henkilöstö- ja säästökassatalletusten nostot estettiin. Monen Elanto-uskollisen pitkäaikaiset säästöt jäivät nalkkiin. Oltiin kuin vuoden 2001 lopun Argentiinassa, jossa rahat jäädytettiin pankkitileille ja kaksi presidenttiä kaatui, kun kansa lähti kaduille. Mutta Elannossa säästöt saimme taistelua vapaiksi, vaikkakaan luvattuja korkoja ei saatu ja osa varoista myönnettiin ostokortteina.
Elannon kriisin syistä
Elannon kriisin puhkeamiseen vaikutti ilman muuta 1990-luvun alun lama. Toinen keskeinen tekijä on SDP:n johdossa 1980-luvun alussa käynnistetty operaatio itsenäisen Elannon lopettamiseksi ja sulauttamiseksi OTK:sta perustettuun EKA:aan ja kun tämä ei onnistunut, kilpailun käynnistäminen Elantoa vastaan pääkaupunkiseudulla. Mutta tämä ei yksistään selitä Elannon vaikeuksia. Matkan varrella erottuu hyvin kohtalokkaita virheitä, joita Elannon johdossa on tehty. "
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Miksi presidentti-palsta"
Niin miksi?
...olisi varmasti huomannut ristiriidan Elannon lupausten ja todellisuuden välillä, sekä puuttunut niihin välittömästi. Omistajien edun valvontahan on hallintoneuvoston tehtävä.
Osuuskuntalaki (FINLEX)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011488
"5 Luku"
"Hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen kokous
Hallituksessa, johon kuuluu useita jäseniä, on yhden jäsenen oltava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jollei säännöissä toisin määrätä tai hallitusta valittaessa ole toisin päätetty. Jos äänet menevät hallituksessa tasan, puheenjohtaja valitaan arvalla.
Puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii. Toimitusjohtajalla on, vaikka hän ei olisikaan hallituksen jäsen, oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa, jollei hallitus määrätyssä tapauksessa toisin päätä.
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja, jos hallitukseen kuuluu useita jäseniä, vähintään yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
9 §
Hallituksen kokouksen päätös
Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä, jollei säännöissä vaadita suurempaa määrää. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Jos hallituksen jäsen on estynyt, hänen tilalleen tulevalle varajäsenelle on varattava tilaisuus osallistua asian käsittelyyn.
Hallituksen päätökseksi tulee, jollei sääntöjen mukaan vaadita määräenemmistöä, se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai, jos äänet menevät tasan, se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy.
10 §
Esteellisyys päätöksenteossa
Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa osallistua hänen ja osuuskunnan välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn. Hän ei myöskään saa osallistua osuuskunnan ja kolmannen henkilön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hänellä on siitä odotettavissa olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa osuuskunnan edun kanssa. Mitä tässä säädetään sopimuksesta, sovelletaan vastaavasti oikeudenkäyntiin ja muuhun puhevallan käyttämiseen sekä lahjaan, jonka «osuuskunta» antaa.
11 §
Yhdenvertaisuusperiaate ja täytäntööpanokielto
Hallitus tai toimitusjohtaja ei saa ryhtyä sellaiseen oikeustoimeen tai muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan jäsenelle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua osuuskunnan tai toisen jäsenen kustannuksella.
Osuuskunnan edustaja ei saa noudattaa osuuskunnan kokouksen tai osuuskunnan muun elimen päätöstä, joka on tämän lain tai sääntöjen vastaisena pätemätön."
"13 §
Hallintoneuvoston tehtävät ja hallintoneuvoston kokous
Hallintoneuvoston on valvottava hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa osuuskunnan hallintoa ja annettava varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunto tilinpäätöksestä. Hallituksen ja toimitusjohtajan on annettava hallintoneuvostolle ja sen jäsenelle ne tiedot, joita nämä pitävät tarpeellisina tehtävänsä hoitamiseksi. Hallintoneuvoston jäsenen on pyydettävä tiedot hallintoneuvoston kokouksessa. Hallintoneuvosto voi antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä.
Säännöissä voidaan määrätä, että:
1) hallintoneuvosto valitsee hallituksen ja määrää hallituksen jäsenten palkkion;
2) hallintoneuvosto valitsee toimitusjohtajan ja muut osuuskunnan ylimpään johtoon kuuluvat henkilöt sekä päättää heidän palkkaeduistaan;
3) hallintoneuvosto päättää asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista taikka osuuskunnan organisaation olennaista muuttamista; sekä
4) hallintoneuvostolla on myös muita tämän lain mukaan hallitukselle kuuluvia tehtäviä.
Hallintoneuvostolle ei kuitenkaan voida sääntöjen määräyksellä siirtää 6 §:ssä tarkoitettua päivittäistä hallintoa, kirjanpitoa ja varainhoitoa koskevia tehtäviä. Säännöissä ei myöskään voida rajoittaa hallituksen, sen jäsenen eikä toimitusjohtajan oikeutta edustaa osuuskuntaa. Hallituksella ei ole toimivaltaa hallintoneuvostolle siirretyissä tehtävissä, jollei säännöissä toisin määrätä.
Hallintoneuvostosta ja sen jäsenistä on soveltuvin osin voimassa, mitä hallituksesta ja hallituksen jäsenistä 8–11 §:ssä säädetään."
"20 luku
Vahingonkorvausvelvollisuus
1 §
Johdon vastuu
Hallituksen jäsen, hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja tai selvitysmies on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut osuuskunnalle. Sama koskee vahinkoa, jonka hän on tätä lakia tai sääntöjä rikkomalla aiheuttanut jäsenelle tai jollekulle muulle."
"6 §
Kanteen vireillepanoajat
Kannetta osuuskunnan lukuun 1 tai 2 §:n taikka tilintarkastuslain 44 §:n nojalla ei voida panna vireille, ellei kanne perustu rangaistavaan tekoon:
1) hallituksen jäsentä, hallintoneuvoston jäsentä tai toimitusjohtajaa vastaan, kolmen vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jona kanteen perusteena oleva päätös tehtiin tai kanteen perusteena olevaan toimenpiteeseen ryhdyttiin;
2) tilintarkastajaa vastaan, kolmen vuoden kuluttua siitä, kun se tilintarkastuskertomus, lausunto tai todistus, johon kanne perustuu, esitettiin; eikä
3) jäsentä vastaan, kahden vuoden kuluttua päätöksestä tai toimenpiteestä, johon kanne perustuu.
Jos osuuskunnan lukuun ajettavan kanteen vireillepanoaika on kulunut umpeen, 4 §:n 3 momentissa tarkoitettua kannetta ei voida panna vireille sen jälkeen, kun kuukausi on kulunut konkurssissa toimitetusta valvonnasta."
Eli kannetta ei osuuskunnan johtoa vastaan (mm. toimitusjohtaja, hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen) voin nostaa osuuskunnan nimissä (asanomaiskanne), ellei epäillä rikosta. Halosen Elannon hallintoneuvoston jäsenyyden osalta tämä aika umpeutui 1999.