Kaikki jotka hakkavat vanhan metsän velvoitetaan pitämään huolto taimikosta. Ikävä kyllä Suomessa taimikot ovat jääneet ilman hoito eli varhaisperkausta ja muuta harvennusta. Esim appiukko on harjoittanut filosofiaa että tukkimetsät kumoon ja taimet turpeeseen vailla murhetta niiden kasvusta.
Päätös lisäisi työtä ja parantaisi hiilensidontaa. Ei ole järkeä että taimikot ovat 10v päästä läpipääsemättömiä vitikoita täynnä kuoppia mätästyksen jäljiltä.
Päätös lisäisi työtä ja parantaisi hiilensidontaa. Ei ole järkeä että taimikot ovat 10v päästä läpipääsemättömiä vitikoita täynnä kuoppia mätästyksen jäljiltä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kun ajelee maaseudulla niin ei siellä näe paljoakaan hakkuukypsää metsää. Suurin osa on nuorta metsää tai taimikoita. Taimikot ovat täysin hoitamatta. Kaupunkimetsänomistajat jotka ottavat rahat metsästä mutta jättävät taimikot oman onnensa nojaan.
Jos ei taimikoiden raivaus miellytä niin laitetaan se lakisääteiseksi.
Missähän ajelet?
Valtakunnallisen metsien inventoinnin mukaan Suomen metsien puumäärä ja ikä ovat nousseet merkittävästi 1970 luvulta lähtien. Puuta metsissä on nyt lähes kaksinkertainen määrä tuohon 70 luvun tilanteeseen verrattuna, ja vanhojen, yli 100 vuotiaitten, metsien määrä on myös kaksinkertaistunut.
Itse olen ajellut maaseudulla yli 50 vuotta, ja näen kuinka metsää on todellakin nyt enemmän kuin aikanaan. Onhan siellä hoitamatonta, mutta aikanaan lähes kaikki metsä oli huonosti hoidettua, siis harsintahakattua, rääseikköä.
Juu tuo työtä sillä raivaajia tarvitaan
Päätehakkuun jälkeen kun taimet on polkaistu maahan niin metsä unohdetaan sillä seuraavan kerran metsään pääsee vasta 80v päästä.
Taimet kun polkaistaan maahan niin muutaman vuoden kuluttua tehdään varhaisperkaus, kaadetaan vesakko joka uhkaa tukehduttaa taimien kasvun. Siitä taas muutama vuosi ja tehdään taimikon harvennus, jossa katsotaa mitkä puut ovat kasvaneet hyvin ja ne jätetään jatkamaan kasvua, valtapuulajin lisäksi myös muita, esim kuusitaimikkoon koivua ja leppää sekä mäntyä jos maaperä on sille suotuisa. Sitten vielä nuoren metsän hoitoa jolla varmistetaan sopiva lajivalikoima ja tiheys, jotta metsä voi hyvin ja puut kasvavat (=sitovat hiiltä)
Parinkymmenen vuoden kasvun jälkeen onkin sitten aika ensiharvennuksen, josta metsän omistaja saa jo tuloa, poistettavat puut kun ovat kuitupuumitoissa. Sitten taas parikymmentä vuotta ja seuraava harvennus, silloin tulee jo järeimmistä tukkia josta saa korkeamman hinnan. Maaperästä ja puulajistosta riippuen vielä yksi harvennus josta pääosin kertyy tukkia, 70-80 vuoden iässä sitten metsä taas uudistetaan kun järeät tukkipuut kerätään pois ennenkuin niistä tulee tautien riivaama päästölähde.
Kyllä siellä metsässä käydään monet kerrat, onhan se jos mikä myös erinomaista kuntoilua metsänomistajalle. Raivaustyö esimerkiksi vastaa hiihtoa kuntoilumielessä.