Ammattiopetuksen antikehitys - miten tähän on tultu?

MOT selvitti karun totuuden amiksista – säästöillä hälyttäviä seurauksia

MOT tutki, millaisia seurauksia suursäästöillä on ollut ammattikouluihin. Lopputulos on karua luettavaa.

Uudistus oli Juha Sipilän hallituksen kärkihanke.

Amisten säästökuurilla on ollut huonoja seurauksia.

Lähiopetus on vähentynyt ammattikouluissa merkittävästi, ja sillä on ollut rajuja seurauksia.

MOT kysyi ammattikoulujen rehtoreilta, millaisia muutoksia lähiopetuksen määrässä on tapahtunut 2020-luvulla.

Peräti kolmasosa kyselyyn vastanneista kertoi, että lähiopetusta on karsittu säästöjen vuoksi.

Lähiopetus tarkoittaa perinteistä luokissa ja työsaleissa tapahtuvaa opetusta eikä sen tarkkaa määrää tilastoida.

MOT sai muutosta kuvaavan laskelman ammatillisten opettajien etujärjestöltä AO:lta.

Laskelman mukaan lähiopetus yhtä tutkintoa kohti on vähentynyt vuosikymmenessä keskimäärin jopa yli 300 tuntia.

Se vastaa noin kolmen kuukauden opintoja. Luvuissa on huomioitu lähiopetuksen määrän laskentatavan muutos, joka tuli voimaan vuoden 2019 alussa.

Vuosituhannen vaihteessa lähiopetusta annettiin AO:n mukaan yhtä ammatillista tutkintoa kohti vielä yli 3 500 tuntia.

2010-luvun puolivälissä lähiopetuksen määrä laski noin 2 500 tuntiin. Nyt sitä on enää 2 100 tuntia.

Laskun taustalla on muutos, jossa karsittiin etenkin yleissivistäviä aineita.

AO:n mukaan erot oppilaitosten välillä ovat suuria. Se on johtanut epätasa-arvoon opiskelijoiden kesken.

Koulutuksesta vastaava ministeri Anders Adlercreutz (r.) ei osaa sanoa, miten paljon lähiopetusta ammattikouluissa annetaan. Hän myöntää, että on tilanteita, joissa lähiopetusta ei saa tarpeeksi.

Yritykset: Opiskelijoiden taidot heikentyneet

MOT kysyi myös yrityksiltä, miten ammattikoulutuksen muutokset heijastuvat työelämään.

Kyselyyn vastanneista peräti neljä viidestä on sitä mieltä, että opiskelijoiden taidot ovat heikentyneet 2020-luvulla.

Rakennusalan yritykset kertovat, että nuorilla on vaikeuksia selvitä ruumiillisesta työstä huonon fyysisen kunnon vuoksi. Myös asennusten tekemisessä ja työkalujen käytössä on puutteita.

Metsäteollisuudessa on havaittu, että osaavaa väkeä on vaikea löytää ja työpaikoilla on opetettava tulijoille perusasioita.

Osa yrityksistä mainitsee myös puutteet äidinkielen osaamisessa.

Tämä voi näkyä esimerkiksi siten, että kirjallinen raportointi tai puheluun vastaaminen on hankalaa. Keväällä julkaistussa väitöskirjassa kävi ilmi, että äidinkielen opetus ammattikouluissa on suorastaan romahtanut.

Lähiopetuksen määrää on ammattikouluissa karsittu roimasti.

MOT:n kyselyn mukaan osaamisen heikentyminen alkoi näkyä työpaikoilla niin sanotun amisreformin jälkeen.

Amis uudistui ja samalla säästettiin

Ammattikoulutus mullistui vuonna 2018. Uudistus oli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihanke ja sitä kutsuttiin amisreformiksi.

Koulu alkoi vaatia teini-ikäisiltä aiempaa enemmän oma-aloitteisuutta. Samalla yritysten vastuuta oppimisesta lisättiin ja opiskelijat haluttiin pois pulpeteista työpaikoille.

Vaikka tukea luvattiin riittävästi, ammattikoulutuksesta leikattiin rajusti.

Sipilän kaudella amiksilta nipistettiin noin 200 miljoonaa.

Ammattikouluja tutkinut Jani Kuhakoski tutkimuslaitos Laboresta ei ole yllättynyt, että uudistuksen koetaan heikentäneen osaamista.

Hänen mielestään uudistus vaikuttaakin silkalta säästötoimelta.

– On haluttu siirtää kustannuksia yhteiskunnalta työnantajille.

Vuonna 2021 oppivelvollisuus piteni 18-vuotiaaksi. Uudistuksesta vastasi Sanna Marinin (sd.) hallitus.

MOT:n kyselyn mukaan käytöshäiriöt, väkivalta ja koulupudokkuus ovat 2020-luvulla lisääntyneet ammattikouluissa. Samaan aikaan yli puolet oppilaitoksista on irtisanonut opettajia.

Suomen Yrittäjien koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen sanoo, että vaikka oppivelvollisuuden laajentuminen on yhteiskunnallisesti hyvä asia, näkyvät sen lieveilmiöt juuri ammattikouluissa.

– Suurin osa heistä, jotka eivät ennen jatkaneet mihinkään, tulevat nyt ammattikouluihin. Heihin pitää panostaa ja se on muilta opiskelijoita pois, sanoo Kinnunen.

Myös työpaikoilla on törmätty siihen, että nuorilla on aiempaa enemmän elämänhallinnan ongelmia ja puutteita työelämävalmiuksissa.

MOT:n yrityksille tekemän kyselyn mukaan kaikki opiskelijat eivät aina tiedä, että töihin tullaan ajoissa ja että siellä pitää olla koko päivä.

Myös nykyinen Petteri Orpon (kok.) hallitus on jatkanut leikkauksia, se on saksinut ammattikoulutuksesta 120 miljoonaa euroa.

Moni yritys kokee, että ammattikoulujen koulutusvastuuta on valunut työelämään jo liikaakin. Kyselyssä yritykset kertovat, että tämä syö niiden tuottavuutta ja haittaa bisneksen tekoa.

Pahimmillaan tämänkaltainen työelämälähtöisyys saattaa kapeuttaa nuorten osaamista. Jos koulutus on räätälöity liian tiukasti yhden yrityksen tarpeisiin, voi työttömyys tai tekoäly iskeä kokonaiseen ammattikuntaan.

Onko siis ollut lyhytnäköistä siirtää oppimista työpaikoille?

YLE MOT 13.10.2025
https://yle.fi/a/74-20187323