MOT selvitti karun totuuden amiksista – säästöillä hälyttäviä seurauksia
MOT tutki, millaisia seurauksia suursäästöillä on ollut ammattikouluihin. Lopputulos on karua luettavaa.
Uudistus oli Juha Sipilän hallituksen kärkihanke.
Amisten säästökuurilla on ollut huonoja seurauksia.
Lähiopetus on vähentynyt ammattikouluissa merkittävästi, ja sillä on ollut rajuja seurauksia.
MOT kysyi ammattikoulujen rehtoreilta, millaisia muutoksia lähiopetuksen määrässä on tapahtunut 2020-luvulla.
Peräti kolmasosa kyselyyn vastanneista kertoi, että lähiopetusta on karsittu säästöjen vuoksi.
Lähiopetus tarkoittaa perinteistä luokissa ja työsaleissa tapahtuvaa opetusta eikä sen tarkkaa määrää tilastoida.
MOT sai muutosta kuvaavan laskelman ammatillisten opettajien etujärjestöltä AO:lta.
Laskelman mukaan lähiopetus yhtä tutkintoa kohti on vähentynyt vuosikymmenessä keskimäärin jopa yli 300 tuntia.
Se vastaa noin kolmen kuukauden opintoja. Luvuissa on huomioitu lähiopetuksen määrän laskentatavan muutos, joka tuli voimaan vuoden 2019 alussa.
Vuosituhannen vaihteessa lähiopetusta annettiin AO:n mukaan yhtä ammatillista tutkintoa kohti vielä yli 3 500 tuntia.
2010-luvun puolivälissä lähiopetuksen määrä laski noin 2 500 tuntiin. Nyt sitä on enää 2 100 tuntia.
Laskun taustalla on muutos, jossa karsittiin etenkin yleissivistäviä aineita.
AO:n mukaan erot oppilaitosten välillä ovat suuria. Se on johtanut epätasa-arvoon opiskelijoiden kesken.
Koulutuksesta vastaava ministeri Anders Adlercreutz (r.) ei osaa sanoa, miten paljon lähiopetusta ammattikouluissa annetaan. Hän myöntää, että on tilanteita, joissa lähiopetusta ei saa tarpeeksi.
Yritykset: Opiskelijoiden taidot heikentyneet
MOT kysyi myös yrityksiltä, miten ammattikoulutuksen muutokset heijastuvat työelämään.
Kyselyyn vastanneista peräti neljä viidestä on sitä mieltä, että opiskelijoiden taidot ovat heikentyneet 2020-luvulla.
Rakennusalan yritykset kertovat, että nuorilla on vaikeuksia selvitä ruumiillisesta työstä huonon fyysisen kunnon vuoksi. Myös asennusten tekemisessä ja työkalujen käytössä on puutteita.
Metsäteollisuudessa on havaittu, että osaavaa väkeä on vaikea löytää ja työpaikoilla on opetettava tulijoille perusasioita.
Osa yrityksistä mainitsee myös puutteet äidinkielen osaamisessa.
Tämä voi näkyä esimerkiksi siten, että kirjallinen raportointi tai puheluun vastaaminen on hankalaa. Keväällä julkaistussa väitöskirjassa kävi ilmi, että äidinkielen opetus ammattikouluissa on suorastaan romahtanut.
Lähiopetuksen määrää on ammattikouluissa karsittu roimasti.
MOT:n kyselyn mukaan osaamisen heikentyminen alkoi näkyä työpaikoilla niin sanotun amisreformin jälkeen.
Amis uudistui ja samalla säästettiin
Ammattikoulutus mullistui vuonna 2018. Uudistus oli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihanke ja sitä kutsuttiin amisreformiksi.
Koulu alkoi vaatia teini-ikäisiltä aiempaa enemmän oma-aloitteisuutta. Samalla yritysten vastuuta oppimisesta lisättiin ja opiskelijat haluttiin pois pulpeteista työpaikoille.
Vaikka tukea luvattiin riittävästi, ammattikoulutuksesta leikattiin rajusti.
Sipilän kaudella amiksilta nipistettiin noin 200 miljoonaa.
Ammattikouluja tutkinut Jani Kuhakoski tutkimuslaitos Laboresta ei ole yllättynyt, että uudistuksen koetaan heikentäneen osaamista.
Hänen mielestään uudistus vaikuttaakin silkalta säästötoimelta.
– On haluttu siirtää kustannuksia yhteiskunnalta työnantajille.
Vuonna 2021 oppivelvollisuus piteni 18-vuotiaaksi. Uudistuksesta vastasi Sanna Marinin (sd.) hallitus.
MOT:n kyselyn mukaan käytöshäiriöt, väkivalta ja koulupudokkuus ovat 2020-luvulla lisääntyneet ammattikouluissa. Samaan aikaan yli puolet oppilaitoksista on irtisanonut opettajia.
Suomen Yrittäjien koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen sanoo, että vaikka oppivelvollisuuden laajentuminen on yhteiskunnallisesti hyvä asia, näkyvät sen lieveilmiöt juuri ammattikouluissa.
– Suurin osa heistä, jotka eivät ennen jatkaneet mihinkään, tulevat nyt ammattikouluihin. Heihin pitää panostaa ja se on muilta opiskelijoita pois, sanoo Kinnunen.
Myös työpaikoilla on törmätty siihen, että nuorilla on aiempaa enemmän elämänhallinnan ongelmia ja puutteita työelämävalmiuksissa.
MOT:n yrityksille tekemän kyselyn mukaan kaikki opiskelijat eivät aina tiedä, että töihin tullaan ajoissa ja että siellä pitää olla koko päivä.
Myös nykyinen Petteri Orpon (kok.) hallitus on jatkanut leikkauksia, se on saksinut ammattikoulutuksesta 120 miljoonaa euroa.
Moni yritys kokee, että ammattikoulujen koulutusvastuuta on valunut työelämään jo liikaakin. Kyselyssä yritykset kertovat, että tämä syö niiden tuottavuutta ja haittaa bisneksen tekoa.
Pahimmillaan tämänkaltainen työelämälähtöisyys saattaa kapeuttaa nuorten osaamista. Jos koulutus on räätälöity liian tiukasti yhden yrityksen tarpeisiin, voi työttömyys tai tekoäly iskeä kokonaiseen ammattikuntaan.
Onko siis ollut lyhytnäköistä siirtää oppimista työpaikoille?
YLE MOT 13.10.2025
https://yle.fi/a/74-20187323
MOT tutki, millaisia seurauksia suursäästöillä on ollut ammattikouluihin. Lopputulos on karua luettavaa.
Uudistus oli Juha Sipilän hallituksen kärkihanke.
Amisten säästökuurilla on ollut huonoja seurauksia.
Lähiopetus on vähentynyt ammattikouluissa merkittävästi, ja sillä on ollut rajuja seurauksia.
MOT kysyi ammattikoulujen rehtoreilta, millaisia muutoksia lähiopetuksen määrässä on tapahtunut 2020-luvulla.
Peräti kolmasosa kyselyyn vastanneista kertoi, että lähiopetusta on karsittu säästöjen vuoksi.
Lähiopetus tarkoittaa perinteistä luokissa ja työsaleissa tapahtuvaa opetusta eikä sen tarkkaa määrää tilastoida.
MOT sai muutosta kuvaavan laskelman ammatillisten opettajien etujärjestöltä AO:lta.
Laskelman mukaan lähiopetus yhtä tutkintoa kohti on vähentynyt vuosikymmenessä keskimäärin jopa yli 300 tuntia.
Se vastaa noin kolmen kuukauden opintoja. Luvuissa on huomioitu lähiopetuksen määrän laskentatavan muutos, joka tuli voimaan vuoden 2019 alussa.
Vuosituhannen vaihteessa lähiopetusta annettiin AO:n mukaan yhtä ammatillista tutkintoa kohti vielä yli 3 500 tuntia.
2010-luvun puolivälissä lähiopetuksen määrä laski noin 2 500 tuntiin. Nyt sitä on enää 2 100 tuntia.
Laskun taustalla on muutos, jossa karsittiin etenkin yleissivistäviä aineita.
AO:n mukaan erot oppilaitosten välillä ovat suuria. Se on johtanut epätasa-arvoon opiskelijoiden kesken.
Koulutuksesta vastaava ministeri Anders Adlercreutz (r.) ei osaa sanoa, miten paljon lähiopetusta ammattikouluissa annetaan. Hän myöntää, että on tilanteita, joissa lähiopetusta ei saa tarpeeksi.
Yritykset: Opiskelijoiden taidot heikentyneet
MOT kysyi myös yrityksiltä, miten ammattikoulutuksen muutokset heijastuvat työelämään.
Kyselyyn vastanneista peräti neljä viidestä on sitä mieltä, että opiskelijoiden taidot ovat heikentyneet 2020-luvulla.
Rakennusalan yritykset kertovat, että nuorilla on vaikeuksia selvitä ruumiillisesta työstä huonon fyysisen kunnon vuoksi. Myös asennusten tekemisessä ja työkalujen käytössä on puutteita.
Metsäteollisuudessa on havaittu, että osaavaa väkeä on vaikea löytää ja työpaikoilla on opetettava tulijoille perusasioita.
Osa yrityksistä mainitsee myös puutteet äidinkielen osaamisessa.
Tämä voi näkyä esimerkiksi siten, että kirjallinen raportointi tai puheluun vastaaminen on hankalaa. Keväällä julkaistussa väitöskirjassa kävi ilmi, että äidinkielen opetus ammattikouluissa on suorastaan romahtanut.
Lähiopetuksen määrää on ammattikouluissa karsittu roimasti.
MOT:n kyselyn mukaan osaamisen heikentyminen alkoi näkyä työpaikoilla niin sanotun amisreformin jälkeen.
Amis uudistui ja samalla säästettiin
Ammattikoulutus mullistui vuonna 2018. Uudistus oli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihanke ja sitä kutsuttiin amisreformiksi.
Koulu alkoi vaatia teini-ikäisiltä aiempaa enemmän oma-aloitteisuutta. Samalla yritysten vastuuta oppimisesta lisättiin ja opiskelijat haluttiin pois pulpeteista työpaikoille.
Vaikka tukea luvattiin riittävästi, ammattikoulutuksesta leikattiin rajusti.
Sipilän kaudella amiksilta nipistettiin noin 200 miljoonaa.
Ammattikouluja tutkinut Jani Kuhakoski tutkimuslaitos Laboresta ei ole yllättynyt, että uudistuksen koetaan heikentäneen osaamista.
Hänen mielestään uudistus vaikuttaakin silkalta säästötoimelta.
– On haluttu siirtää kustannuksia yhteiskunnalta työnantajille.
Vuonna 2021 oppivelvollisuus piteni 18-vuotiaaksi. Uudistuksesta vastasi Sanna Marinin (sd.) hallitus.
MOT:n kyselyn mukaan käytöshäiriöt, väkivalta ja koulupudokkuus ovat 2020-luvulla lisääntyneet ammattikouluissa. Samaan aikaan yli puolet oppilaitoksista on irtisanonut opettajia.
Suomen Yrittäjien koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen sanoo, että vaikka oppivelvollisuuden laajentuminen on yhteiskunnallisesti hyvä asia, näkyvät sen lieveilmiöt juuri ammattikouluissa.
– Suurin osa heistä, jotka eivät ennen jatkaneet mihinkään, tulevat nyt ammattikouluihin. Heihin pitää panostaa ja se on muilta opiskelijoita pois, sanoo Kinnunen.
Myös työpaikoilla on törmätty siihen, että nuorilla on aiempaa enemmän elämänhallinnan ongelmia ja puutteita työelämävalmiuksissa.
MOT:n yrityksille tekemän kyselyn mukaan kaikki opiskelijat eivät aina tiedä, että töihin tullaan ajoissa ja että siellä pitää olla koko päivä.
Myös nykyinen Petteri Orpon (kok.) hallitus on jatkanut leikkauksia, se on saksinut ammattikoulutuksesta 120 miljoonaa euroa.
Moni yritys kokee, että ammattikoulujen koulutusvastuuta on valunut työelämään jo liikaakin. Kyselyssä yritykset kertovat, että tämä syö niiden tuottavuutta ja haittaa bisneksen tekoa.
Pahimmillaan tämänkaltainen työelämälähtöisyys saattaa kapeuttaa nuorten osaamista. Jos koulutus on räätälöity liian tiukasti yhden yrityksen tarpeisiin, voi työttömyys tai tekoäly iskeä kokonaiseen ammattikuntaan.
Onko siis ollut lyhytnäköistä siirtää oppimista työpaikoille?
YLE MOT 13.10.2025
https://yle.fi/a/74-20187323
Vastaukset 21
Vanhimmat
Haalari- ja työtakkikansan ongelmia.
Yhteiskunnan ongelma myös, kravattiperseetkään eivät pääse pakoon.
Kyllä se on oppilaan oma vika jos ei tunnilla kiinnosta kuunnella opetusta yhtään!olen nähnyt ihan itse kun työmaalle tuli opettaja oppilaiden kanssa tekemään sovittuja sähkötöitä. Oppilaat ei kuunnellu yhtään opettajaa mitä se sanoi,vaan juoksivat asuntoa ympäriinsä leikkien hippasta ja möykkäsivät kun hyenalauma!tämä porukka oli hurreja Helsingissä,tuumasin timpurina että mikä perkeleen apinalauma tänne pölähti hillumaan! Joku siltatyömaapäällikkö sanoi jo vuosia sitten että amisoppilaat ei tiedä edes että mikä on vatupassi?näitä hupparityyppejä en palkkais koskaan mihinkään työhommaan,kun ei niistä mihinkään ole.
Eli vika on siis oppilaassa, kun kouluissa ei enään opeteta?
Kun oppilaat eivät osaa tehdä mitään, niin eipä siinä auta kuunnella mitä opettaja jossain työmaalla hölöttää, ensin pitää kouluttaa sitten vasta viedä tekemään.
Nykypolitiikka ja koulutus on väännetty nurinpäin, kuvitellaan että kaikki ikään kuin itsekseen menee kuten pitääkin, mutta ei vain mene, ja tuo alkaa vasta nyt kirkastumaan pöhölöimmillekkin, mutta silti on vielä pahempia urveloita syyttämässä nuoria siitä, ettei heitä kouluteta.
Aikuisten tärkeimpiä tehtäviä on kouluttaa jälkipolvet pitämään yhteiskuntaa pystyssä, nyt se jätetään tekemättä.
Paljon on oppilaita, jotka lintsaavat tunneilta.
Se on jo vähän oppilaankin vika, 15- vuotiaan pitäisi jo jotain ymmärtää.
Tai voihan heillä olla vanhemmat, jotka ovat jättäneet lapsensa yhteikunnan kasvatettaviksi.
Se vaan, että kouluilla ei ole laillista keinoa pakottaa oppilasta pulpettiin, jos vanhemmat ovat lapsensa heitteille jättäneet.
Mene töihin juuttaan pökiö!
Siksi pitäisi olla resurssit ja työkalut puuttua myös lintsaamiseen, mutta ei vain ole, eikä nuori jaksa nököttää nurkassa odottamassa että jotain tehtäisiin, eli ammattikoulusta pitäisi saada mielenkiintoisempi, nyt menee opiskeluaika kännykän räpläämiseksi.
Auttaako hallituksen tekemät hurjat lisäleikkaukset?
Asia esille:
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011555526.html
Amiskan anti on huimasti keventynyt!
Anti eli ns. tarjonta
Suurin osa menisi suoraan peruskoulusta töihin, mutta nykyään on pakko käydä koulua 18-vuotiaaksi.
Ei tarvi kun on nopia. Just ku valmistuu vaikka ikää on 17 ja puoli vuotta niinko töihin vaan! Tai heti 16v sit niin vaan oppisopparilla.
Kalliiksi tuli tämäkin Marinin vasemmistohallituksen väläys, siis oppivelvollisuuden ikärajan nosto. Nyt ovat vuoden pitempään yhteiskunnan elätteinä ja jättävät ammattikoulutuksen vuoden jälkeen kesken. Toisaalta, mitä sillä ammattikoulutuksella tekeekään, kun "milleniaalit" tahtovat eläkkeelle vähintään viisikymppisinä, iso osa vieläkin nuorempana. Ei kun peruskoulusta kansaneläkkeelle vaan.
MUTTA
Sipilän suuri idea oli tämä a.mattikoulujen itsenäinen opiskelu ja " työpaikoilla oppiminen".
Sipilän hallitus teki tämän Amis- uudistuksen !
Marinin hallitus tämän " venykää vielä muutama vuosi näennäisopiskellen" 18 vuotiaaksi.
Jollain tavalla se oli mahalasku. Tai pakkolasku 😓
Ajoivat päin kalliota.
Ammattiopetuksemme tuntikehys on Liian kapea!
Kohta mamut osaa paremmin suomen kielen?
Ja sitten pitäisi työpaikalla näitä opettaa/tarkastella koko ajan kun ei perusasioita ole koulussa opetettu.Työnantjan aika menee siihen.Siirretty harjoittelupaikkoihin ilmaiseen opiskeluun!! Opetettas edes että töihin tullaan ajallaan!
Aika harvassa työpaikassa on aikaa kouluttaa oppilaita, sitä vartenhan meillä ennen vanhaan oli ammattikoulut, nyt on vain päiväkerhoja, eli varastoja jossa säilytetään teinejä.