viljan hinnat nousussa

Australiasta vietiin elokuussa 1,95 milj. t. vehnää missä oli 13 % miinus
heinäkuun vientiin.
Linkin artikkelissa mainitaan että laivausten jonon perusteella voi
arvella syyskuun vienniksi samaa tasoa, jolloin kauden vienti jäisi
hieman alle 24 milj. tonnin.
Artikkelissa viennin hiipumisen syyksi tarjotaan pohjoisen pallonpuoliskon
satojen tuloa markkinoille, mutta kyllä syy löytyy aussien vehnän
niukkuudesta, - vaikka suuri osa viennistä on ollut rehulaatua, jota
saatiin nyt laivattavasta sadosta runsaasti.
Metsäveljen rukkaskurssin mukaan noin 6 - 8 milj. tonnia viennistä on
ollut muuta kuin myllyvehnää.

https://www.graincentral.com/markets/australia-ships-1-98mt-august-wheat-down-13pc-from-july/

soija marras 10,06 tammi 10,24
maissi joulu 4,13 maalis 4,26
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,00----4,88---5,53
maalis 5,16 --5,09---5,73
touko 5,38----5,23---5,87
heinä 5,40----5,38---6,01
Pariisi vehnä
joulu 190,50 maalis 192,25 touko 196 syys 202,50
rapsi
marras 465,50 helmi 466,75 touko 465,75 elo 455,25
maissi
marras 184,75 maalis 185 kesä 188,50 elo 191,75

Linkin artikkelissa käsitellään ravinnoksi kelpaavan proteiinin tuotantoa
mikrobien avustuksella, - jotka käyttävät vetyä ja hiilidioksidia sekä
typpiyhdisteitä toimintaansa.
Eli samaan tapaan kuin Q-powerin menetelmässä, jolla valmistuu metaania.
Valkuaiskiloa kohti kuluu 50 kilowattituntia sähköä, putkiin ja pannuihin
tuhottomasti ruostumatonta terästä, ja vielä enemmän rahansuljua jolla
voitaisiin saavuttaa tärkeämpiä tavoitteita , - kuten tuontipolttoaineista
eroon pääsyä.
Laitos toimii vain sisätiloissa sopivassa lämpötilassa, joten virkaheitot
teollisuushallit eivät kelpaa.
En ole vielä perehtynyt asiaan syvemmin, mutta rukkaskurssilla arvioiden
mitään ilmastohyötyä ei saada, - sillä kuitenkin perustellaan touhua.
Valkuaista saa apinansukulaisetkin helposti vaikka perunasta taikka
hernesopasta, tai rehuvehnän hyötykäytön tarkoituksella karjataloudesta.

Menetelmä sopii paremmin Elon Muskin Marsin valloitukseen, taikka kuuaseman
ruokahuoltoon.
https://yle.fi/a/74-20184515
---
Usan viljapuolen raportointi on sulun takia puutteelista, mutta "export
inspection" raportit julkaistaan.
Eli tiedot paljonko on laivattu , ja minne , sekä miltä usan kantilta.
https://www.ams.usda.gov/mnreports/wa_gr101.txt

Viikolla 10.-10. laivattiin vehnää 380 134 tonnia, ja edellisellä 548 223 t.
Kauden laivaukset kasvoivat 10,66 milj. tonniin, - vastaan 9,02 vuosi sitten.
HRW vehnää laivattiin 168 013 t. , kevätvehnää 115 230 t. SRW vehnää 61 010
ja WW vehnää 89 797 tonnia.

Maissin laivaukset notkahtivat kolmannekseen edelliseltä viikolta määrään
514 00 t.
Kauden laivaukset kasvoivat 7,94 milj. tonniin, vastaan 4,81 milj. t. vuosi
sitten.
---
Ranskan hallinnon virasto on peruuttanut arviotaan maan vehnäsadosta
33,3 milj. tonnista 33,2 tonniin, - peruutusta tulee vielä lisää monista
syistä johtuen, suurin syy on se että alkuperäinen ennuste lyötiin lukkoon
kun päälle 10 % vehnästä makasi sateissa.
Kaikkea ei korjattu muutoin kuin peltojen siivouksen tarkoituksessa.

Maissin satoa povataan 13,7 milj. tonniin, ja tämäkin maissin korjuun
ollessa kesken.
Ennustettu määrä olisi 7,6 % alle vuodentakaisen tason.
---
soija marras 10,07 tammi 10,24
maissi joulu 4,17 maalis 4,32
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,92----4,88---5,51
maalis 5,15---5,05---5,70
touko 5,27----4,41---5,84
heinä 5,39----4,46---5,98
Pariisi vehnä
joulu 190 maalis 191,25 touko 195,50 syys 202
rapsi
marras 466,50 helmi 467,75 touko 466,50 elo 456.50
maissi
marras 183,75 maalis 184,75 kesä 188,25 elo 191,50

Linkistä löyty kuvaaja planeetan öljykasveista saadun öljyn käytöstä
teollisiin tarkoituksiin ja elintavikekäyttöön.
Kasviöljyjen käyttö teollisiin tarkoituksiin, kuten biopolttoaineisiin
on kasvanut nopeammin kuin mitä öljyjen ruokakäyttö on vaatinut.
Viimeisten 15 vuoden aikana teollinen käyttö on kasvanut 7 % vuodessa,
- vastaan 3 % ruokakäytössa, ja tämäkin on vuosittainen lisäys.

Kuvaaja tolpat eivät ala nollasta, vaan alaraja on 65 miljoonan tonnin
kohdalla, eli ei pidä harhautua päättelemään että jokos puolet kuluu
muussa kuin ruokakäytössä.
Eli kuvaajan aloitusvuoden käyttö oli hieman alle 90 milj. tonnia, josta
teollinen käyttö kulutti hieman alle 20 milj. tonnia.
Kuvaajan viimeinen tolppa on juuri alkaneen kauden arvio, ja se povaa
kokonaiskäytön noin 180 milj. tonniin, josta teollinen käyttö olisi
noin 50 milj. tonnia.
https://x.com/SusanNOBULL/status/1978869027167494458/photo/1

Käytön suuri lisäys on ollut välttämätön pakko dieselin saamiseksi, ja
tämä koska sitä saadaan öljynjalostuksessa noin 20-25 % osuus raakaöljyn
määrästä.
Dieselin käyttötarve kasvaa jatkossakin, samalla kun sähköistyksen vaikutus
vähentää bensiinijakeiden kulutusta.
Tällöin syntyy paha epätasapaino tuotantoon bensiinijakeiden jäädessä
käsiin.
Tuskimpa otetaan käyttöön 60 luvun Bedfort kuorma-auton tapaisia bensiini
autoja.
Kasviöljyt ovat dieselin teossa maaöljyä parempia, - parhaimmillaan
lähes koko tuotanto on hyvää dieseliä, kuten Neste yhtiön laitteilla saadaan
aikaan.
---
Linkin katsausletkassa käsiteltiin "sähköpolttoaineita" joilla saatiin
täällä Suomessa traktori liikeelle.
Varsinainen polttoaine saatiin Fischer- Tropsch synteesin vahamaisesta
tuotteesta Nesteen laitteilla erinomaiseksi dieseliksi.
Katsauksesta ilmenee miten vaikeaa on dieselpolttoaineiden synteesi,
koska dieselin osuus koko prosessissa jää vähäiseksi.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18098054/viljan-hinnat-nousussa

soija marras 10,11 tammi 10,29
maissi joulu 4,22 maalis 4,36
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,02----4,89---5,49
maalis 5,19---5,09---5,69
touko 5,30----5,23---5,83
heinä 5,41----5,37---5,95
Pariisi vehnä
joulu 187,75 maalis 190,50 touko 194,50 syys 201,25
rapsi
marras 467,75 helmi 467,50 touko 466,50 elo 457,25
maissi
marras 184,25 maalis 185 kesä 188,50 elo 193

Venäjällä vehnän tuottajien varastot ovat kasvaneen vuodentakaiseen
verraten 22,4 % ja olivat elo 1. tasolla 29,9 milj. tonnia.
Tämän arvion julkaisi Venäjän tilastolaistos Rosstat.
Paljon kevätvehnää puuttui tästä määrästä , - mutta niimpä puuttui vuosi
sittenkin, joten nykyinen määrä on kohtalaisesti vertailukelpoinen.
Empä muista mikä lukema oli vuosi sitten, - josta 22,4 % lisäys lasketaan,
joten varastojen plussa jää arvaukseksi.
Arvaus on että plussaa on tonneissa noin 3 - 4 milj. tonnia.
Onkopa runsauden hirmuisuus päässyt yllättämään ?
Tässä pitää huomata että vientiä on kertynyt vuodentakaista vähemmän,
joten tuottajien varastomäärän kasvu ei yllätä.
Viejien ja Venäjän myllyjen varastoissa tuskin on vuodentakaista enemmän,
- todennäköisesti paljon vähemmän, josta viennin miinusta voi pitää merkkinä.

Venäjän maatalousministeri kertoi äskettäin että noin 90 milj. tonnia
saadaan vehnää.
Lausunnon ajankohdalla päälle 10 % kevätvehnästä oli korjaamatta ja suuri
osa lumen seassa.
Pakkastakin on pidellyt väliin päälle 10 astetta, joten eipä märkä vehnä
pääse ainakaan itämään...
---
Saudi-Arabia osti viime viikolla 420 000 t. vehnää jonka hinnaksi kerrotaan
263,38 doll. tonnilta jossa mukana rahti.
FOB hinnaksi tulee jotain 245-250 doll. t.
Vehnä tulee toimittaa joulu- tammkuussa ja sen lähtösatamiksi on arveltu
Mustanmeren hujakkaa.
---
Bangladesh lupautui tulliriitojen aikana ostamaan Usasta vehnää, ja onkin
ostanut muutaman erän.
Viimeisin 220 000 tonnin erä maksoi 308 dollaria tonnilta ja lienee
ollut kevätvehnää.

Etelä-Korea on ostamassa joulu ja tammikuun laivauksiin vehnää.
---
soija marras 10,21 tammi 10,37
maissi joulu 4,23 maalis 4,36
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,04-----4,91---5,48
maalis 5,20----5,11---5,68
touko 5,31-----5,25---5,82
heinä 5,42-----5,39---5,95
Pariisi vehnä
joulu 189,25 maalis 191,25 touko 191,25 touko 195 syys 201,25
rapsi
marras 462,25 helmi 463 touko 462,50 elo 454, 75
maissi
marras 184 maalis 185 kesä 188,25 elo 192,50

Australiassa on alettu korjata uutta satoa, ja nyt näkyy kylvöjen
aloituksen vaikutus.
Kylvöt kylläkin tehtiin kohtalaisen pitkän ajan kuluessa, mutta kuivuus
esti itämistä, - sittenhän satoi riittävästi ja orastuminen tapahtui
laajalti samaan aikaan.
Tästä seuraa pahimmillaan tappioita ainakin urakoitsijoiden koneiden
varassa tuottavien osalta.
Linkin artikkeli kertoo että Länsi-Australiassa, Queenslandissa ja NSW:n
pohjoisosassa on saatu keskimäärää parempia tuloksia.
Näillä hujakoilla satoi tarpeeksi ja väliin liiaksikin, josta on seurannut
vähäisempi myllyvehnän osuus.
Toisin on käynyt NSW:n eteläosassa, Victoriassa ja Etelä-Australiassa, jossa
kuivuus on pahimmillaan laskenut ohran satotason vain hieman yli tonniin
hehtaarilta.
Samaa on odotettavissa näiden alueiden vehnästä.
Niimpä tuottajien kannattaa usein niittää vilja heinäksi josta on pulaa,
Toisaalta tätä vastustaa vehnän odotettu laatu, - ellei nyt ala satamaan.
Sateista ei olisi enää hyötyä viljojen valmistumisen ollessa pitkällä.
Eräs tuottajista ennakoi että urakoitsijoita ei ole saatavissa tarpeeksi
ja tämä lisää heinäksi niitetyn osuutta ainakin 5 % .

Länsi-Australiasta on odotettavissa hyvä sato, joskin eräillä alueilla
hallan vaikutusta voi näkyä.
Tuottajien kerrotaan lisänneen typpilannoitteita normaaia enemmän, joten
odotus on että valkuaispitoisuus ei pääse laskemaan.
https://www.graincentral.com/news/wa-sa-harvests-start-hay-vs-grain-numbers-run-in-south-east/

soija marras 10,32 tammi 10,50
maissi joulu 4,24 maalis 4,37
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,04----4,91---5,48
maalis 5,22---5,10---5,68
touko 5,33----5,24---5,82
heinä 5,44----5,38---5,96
Pariisi vehnä
joulu 188,50 maalis 191 touko 195 syys 201,25
rapsi
marras 463,75 helmi 465 touko 463,75 elo 455,75
maissi
marras 184 maalis 185 kkesä 188,25 elo 192,25

Linkin artikkelissa kerrotaan että Omskin alueen kuvernööri julisti uudelleen
"emercency" tilan aikaisen lumentulon vuoksi.
Tämä julistus tarvitaan että tuottajat voivat hakea korvausta vehnän tai muun
tuotannon kärsimistä tuhoista.
Tässä vaiheessa noin 420 000 hehtaarin sato on tällä alueella hangen alla.
Viime kaudella oli myös suuret tuhot jotka näkyivät vehnän viennin jäämisestä
alle ennusteiden.
Suurempi osuus miinuksesta tulee laatuvajeen kautta joka on yleinen vaiva
Uralilta yli Siperian.
https://www.reuters.com/business/environment/russias-omsk-region-declares-emergency-after-early-snow-damages-crops-2025-10-21/

Australiassa arvioidaan vehnäsadon päätyvän hieman suuremmaksi edellistä.
Katsastin mitä ausseissa ennustetaan korjuuajan sateista.
Länsi-Australiassa olisi marraskuun sateisuus normaalitasolla, mutta
Victoriassa ja Etelä- Australiassa 75 % todennäköisyydellä yli normaalin.
NSW:n puolellakin olisi 60 - 65 % plussaa.
Kuitenkin näiden alueiden historiallinen keskimäärä on haarukassa
10 - 20 milliä, joten jos ennuste pitää, ei suurta huolta näytä olevan,
- varsinkin kun joulukuukin olisi saamaa luokkaa.
---
soija marras 10,30 tammi 10,48
maissi joulu 4,19 maalis 4,33
vehnäfutuurit
-----chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,00----4,85---5,44
maalis 5,17---5,05---5,65
touko 5,28----5,19---5,78
heinä 5,39----5,33---5,92
Pariisi vehnä
joulu 188,25 maalis 190,75 touko 194,50 syys 200,75
rapsi
marras 464,75 helmi 465,50 touko 464,75 elo 455,50
maissi
marras 184 maalis 185 kesä 188 elo 192

Viikolla 16. vietiin EU:sta tavallista vehnää 219 289 t. ja viikolla 15.
290 324 tonnia.
Kauden laivaukset ovat karttuneet 5,87 milj. tonniin, - vastaan 7,44 ja
10,21 milj. tonnia edellisillä.
Tavallisen vehnän tuontia on karttunut 1,47 milj. t, - vastaan 2,77 ja
2,72 milj. t. edellisillä.

Tavallista vehnää on laivattu keskimäärin 366 985 t. viikossa, mikä
jatkuessaan jättäisi kauden laivaukset 19,07 milj. tonniin, eli hieman
miinusta edelliseen kauteen.
USDAn ennuste EU:n vehnän viennistä durum mukaanlukien oli syyskuussa
32,5 milj. tonnia, josta durumin sekä jauhojen vienniksi voi aiemman
perusteella arvioida noin 1 milj. tonnia.
USDAn vientiarvio oli pahasti hatelikossa edellisellä kaudella, eikä se
ole yhtään parempi kuluvan kauden osalta.

Ranskan vientitilastoja on päivitetty lisää, ja sen tavallisen vehnän
vienti on kirjattu 983 233 tonniin.
Ranska on kivunnut kakkostilalle tilastossa Romanian ollessa kärjessä
2,45 milj. tonnin viennillä.
Kolmantena on Liettua 841 878 t. seuraavana Saksa 487 026 t.
Tilastossa näkyy edelleen Bulgarian paha laatuvaje,- vain 243 706 t. on
viety.
---
Usan "export inspection" tilaston mukaan 16.10. päättyneellä viikolla
laivattiin vehnää 480 614 tonnia, mikä nostaa kauden laivaukset 11,19 milj.
tonniin, - vastaan 9,29 milj. t. vuosi sitten, eli nyt plussaa 1,9 milj. t.

Maissin laivaukset olivat 1,31 milj. tonnia, mikä nostaa kauden laivaukset
9,33 milj. tonniin, - vastaan 5,81 milj. t. vuosi sitten, - plussaa 3,52 .
Kiinan poissaolo ei näy maissin osalta mitenkään.

Soijaa laivattiin enemmän kuin maissia, - 1,47 milj. tonnia, mikä nosti
kauden laivaukset 5,57 milj. tonniin, vastaan 8,01 vuosi sitten.
Noin 2,5 milj. tonnin miinus johtuu vähemmän Kiinan poissaolosta, kuin
alkukauden vähäisestä saatavuudesta vientiin.
---

soija marras 10,35 tammi 10,49
maissi joulu 4,23 maalis 4,36
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,03----4,88---5,47
maalis 5,19---5,07---5,67
touko 5,30----5,21---5,80
heinä 5,41----5,36---5,94
Pariisi vehnä
joulu 189,75 maalis 191,50 touko 194,75 syys 200,25
rapsi
marras 472 helmi 472,75 touko 471,25 elo 462,75
maissi
marras 183,50 maalis 184,75 kesä 188,50 elo 191,50

Parissa aiemmassa katsausletkassa on käsitelty erään proffapoloisen
näkemyksiä väestönkasvusta ja siitä selviytymisestä.
Vanhat keinot riittävät saneli proffa ja tarjosi lisäksi kaiken hyvän
tasaisempaa jakoa, - mikä varmaankin olisi ollut planeetan mittainen
ruokakorttien käyttö, - jos nyt toimittajarievulla olisi ollut kanttia
haastaa näkemystä kommunistisesta jakopolitiikasta.
Mitähän ne vanhat keinot pitäisivät sisällään, - jäi kokonaan kysymättä,
eikä tietenkään hajuakaan ollut siitä että vieläkö ne toimisivat.

Metsäveli häätyi äkäisenä lupaamaan vanhojen keinojen läpikäymistä, ja
alkajaisiksi linkistä löytyy aloitus selvitykseen planeetan viljelymaan
luonteesta apinansuvun resurssina.
Sehän on tärkein resurssien joukosta, - jonka pohjalla tällä planeetalla
hengissä pysytään.

Ensin kuitenkin planeetan peltomaasta:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17349331/viljan-hinnat-nousussa
aloitus:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17426477/viljan-hinnat-nousussa

Jatkuu Kiinan ja Brasilian peltoresurssien parissa, sekä otetaan mukaan
Kiinan peltomaan myrkyttyminen vaikutus resurssin rapautumiseen.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17426477/viljan-hinnat-nousussa

Iranin peltoresurssin riittävyys, Kiinan viljelyalan väheneminen, EU:n
ja Kanadan hallintojen toimet resurssin hävittämiseksi, hevosvetoinen
maatalous, polttoaineiden tuotanto resurssia syömässä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17493634/viljan-hinnat-nousussa

Näistä hajanaisista pätkistä pitäisi tuottaa tiivistelmä, ja lisäksi
monta puolta peltomaan resurssiluonteesta ja siihen kohdistuvista
miinusmerkkisistä tekijöitä on vielä käsittelemättä.
---
soija marras 10,44 tammi 10,61
maissi joulu 4,27 maalis 4,40
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,13----5,00---5,58
maalis 5,28---5,18---5,76
touko 5,39----5,30---5,89
heinä 5,49----5,45---6,02
Pariisi vehnä
joulu 189,75 maalis 191,75 touko 195 syys 200,50
rapsi
marras 472 helmi 475,50 touko 474,50 elo 466,50
maissi
marras 182,75 maalis 184,50 kesä 188,25 elo 191,50

Tänään markkinapuheissa huhuiltiin että Usan ja Kiinan riitely tulleista
on ainakin maataloustuotteiden osalta poistumassa.
Eipä Kiinan poissaolo ole paljon vaikuttanut soijankaan laivauksiin, joiden
taso on kylläkin vuodentakaista pienempi kauden ensimmäisten 7 viikon ajalla.
Syynä on enemmän soijan saatavuus edellisen kauden lopulla ja uuden kauden
alussa.
DimSums blogi kirjaa ylös tilannetta, ja toteaa että edelliseen kauteen
verraten Kiinaan on laivattu 4,2 milj t. vähemmän, mutta Usan laivaukset
ovat vain 2,5 milj. t. miinuksella.
Tämä johtuu siitä että Kiinan suuret ostot muualta, - ovat johtaneet
pitkiin jonoihin laivauksissa ja muutoinkin vientivara on kuihtumassa.
Seurauksena muiden tarvetta on hoidettu Usan soijalla.

DimSums häätyykin kysymään että kuinka kauan Brasilia pystyy pitämään
yllä Kiinan soijan tarvetta.
Kiinan ostot alkoivat kasvaa vasta elo- syyskuussa, jolloin Brasilian
laivaukset olivat vähenemässä vanhan sadon ehtyessä.
Kiinan varastotilanne oli kuitenkin kunnossa ja vasta loka- marraskuussa
tulisi saada jostain lisää.
Brasilian seuraavaa soijasatoa saataisiin vasta tammikuun alusta alkaen,
eikä tietenkään heti suuria määriä.
DimSums arvioi että vasta huhtikuussa alkaisi soijaa irrota laivauksiin.
Lisäksi päättelee että Kiina tuskin pystyy pysyttelemään poissa Usan
markkinoilta.
https://dimsums.blogspot.com/

Tilannetta voi käyttää esimerkkinä siitä miten heikolla tolalla planeetan
ruokahuolto on, eli "vanhat keinot" ovat pettämässä monista syistä johtuen.
Brasilia on siitä hyvä esimerkki, - suuri viljelyalan lisäys on törmäämässä
Andien vuoristoon taikka viljelyyn sopimattomaan sademetsään.
Lisäksi suuri osa viljelystä ei ruoki apinansukua vaan pitää maataloudenkin
moottoreita käynnissä.
Soijaöljyn sallittua käyttöä dieselpolttoaineessa lisättiin äskettäin ja
suuri osa Mato-Grosson alueen maissista käytetään jo etanoliksi.
Käyttö on suunitelmien mukaan vielä lähes tuplautumassa, ja kasvaa
muissakin Brasilian maakunnissa.
---
Väestön kasvu jatkuu edelleen ja syötävän tarve samoin.
Vaikka Kiina onkin onnistunut pysäyttämään väestönsä kasvun, on se silti
samassa kadotuksessa muiden onnettomien kanssa.
Tämä koska Kiinan suuri väestö ei ole pitkään aikaan katoamassa, ja planeetan
ruokahuollon lopullinen romahdus ehtii saavuttaa tuonnista riippuvaisen
Kiinankin.
Kiina kuitenkin pystyy rahoittamaan tuontiruuan oston, - mikä ei tule
kaikkialla onnistumaan syistä joiden mainitsemisesta uhkaa käräjille
kyörääminen.
---
soija marras 10,41 tammi 10,60
maissi joulu 4,24 maalis 4,37
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,13----5,01---5,57
maalis 5,28---5,18---5,74
touko 5,39----5,31---5,87
heinä 5,50----5,45---6,00
Pariisi vehnä
joulu 190,25 maalis 192,25 touko 195,75 syys 200,75
rapsi
marras 469,25 helmi 474,25 touko 472,50 elo 464,25
maissi
marras 183 maalis 184,50 kesä 188,25 elo 191,75

Metsäveli sen kun jaksaa... Huh, huh..

Viikolla 11. vietiin Kanadasta 475 500 t. tavallista vehnää ja 710 500 t.
viikkoa aiemmin.
Kauden vienti kasvoi 4,75 milj. tonniin, - vastaan 3,98 vuosi sitten.
Tuottajien toimitukset ovat karttuneet 5,57 milj. tonniin, jossa vain
pieni lisä vuodentakaiseen.
Tilastoinnin kattama kulutus on karttunut 0,98 milj. tonniin, vastaan
1,24 milj. t. vuosi sitten.
Vuodentakaiseen verraten on vienti merkittävästi koholla, mutta oma kulutus
miinuksella, - viennin vauhti on todennäköinen syy jauhatuksen miinukseen.
---
Argentiinassa Buenos-Airesin niemimaan sateet ovat jatkuneen runsaina,
- kuukauden sademäärä on haarukassa 100- 300 milliä, josta 60- 150 millia
viimeisimmän viikon aikana.
Eräs asiaa seurannut väittää että enemmän kuin puolet Buenos-Airesin
niemen pelloista on tulvinut.
Muualla Argentiinassa on ollut kuivempaa ja osalla ei ole satanut kuukauteen.
Pohjoisen kuivalla osalla on korjattu malliksi vehnää ja on saatu alle tonni
hehtaarilta, - tilanne on siksi kummallinen että mitään povausta sadosta
ei kannata laatia.
---
soija marras 10,66 tammi 10,83
maissi joulu 4,28 maalis 4,43
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,26----5,14---5,60
maalis 5,41---5,32---5,79
touko 5,52----5,45---5,92
heinä 5,64----5,59---6,06
Pariisi vehnä
joulu 193,50 maalis 196,50 touko 199,75 syys 205
rapsi
marras 475 helmi 477,50 touko 476 elo 466,50
maissi
marras 185 maalis 187,50 kesä 190,50 elo 193,50

Metsäveli on haaskannut aikaa käymällä läpi vanhoja katsauksia siinä
toiveessa että löytyykö niistä jotain valmista sälää proffarievun
kiusaamiseen.
Kaikenlaista löytyikin, esimerkiksi Elon Muskin vastaus YK:n ruokaohjelman
ylipääjehun kerjuuseen, - joka koski 8 miljardin dollarin avustusta jolla
hoidettaisiin planeetan nälkäiset kylläisiksi.

Musk vastasikin kerjuuseen kysymällä:
"Jos WFP osaa kuvailla täsmällisesti kuinka 6 miljardia dollaria ratkaisee
planeetan nälkäongelman, niin myyn Teslan osakkeet ja teen sen"

Avustupatu peruuttikin pikaisesti selittämällä että vain 42 miljonaa saisi
taalamäärällä avun, - vastaan 282 miljoonaa tuolloin nälkärajan pahemmalla
puolella olevia.
"Täsmällinen" kuvaus miten 42 miljoonan valittu eliitti autettaisiin läytyy
linkistä:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17187189/viljan-hinnat-nousussa

Metsäveljen tulkinta patun selityksestä paljasti törkeän avustusrahojen
tuhlauksen, josta syystä vain pieni osa olisi saatu itse tarkoitukseen.
Proffarievun neuvo väestönkasvun seurauksista selviämiseen oli juuri samaa
vanhaa roskaa jonka avulla mitään ratkaisua ei olla saatu aikaan, eikä
saada vastakaan.
Sensijaan on saatu aikaan korjaamatonta vahinkoa avustusta saavien maiden
sisälle, - kuten avustuksia ryöstävät liivijengit, paikallinen vastuunpakoilu,
korruptiolla elävä eliitti ja muuta nälkää lisäävää vaikutusta.
---
Linkin artikkelissa käsitellään Kiinan maissinkorjuun tilannetta, joka
muistuttaa vuoden 2021 syksyä, jolloin lumisateet alkoivat marraskuun
alussa.
Nyt koko syksyn ajan suuri sateisuus on vaikeuttanut vehnän kylvöjä, sekä
maissin korjuuta.
Sademäärät ovat olleen 7,5 kertaisent normaaliin verraten ja ovat yltäneet
jopa 141 milliin, mikä alueen tasaisuuden vuoksi johtaa tulviin.
Maissin osalta tilannetta huonontaa pohjana ollut alkukauden kuivuus.
Syksyllä korjatut viljat vastaavat 75 % koko Kiinan viljasadosta.
Nyt tulvat ovat sijoittuneet noin 30 % osuudella maissin kokonaissadosta
tuottavalle aluelle, jossa kaikkialla ei olla voitu korjata lainkaan, ja
homehtuminen ja itäminenkin on kuvassa mukana.
Jo korjattua maissia uhkaa pilaantuminen varastoissa sen alkuaan alentuneen
kunnon vuoksi.

Kiinan hallinto on julistanut emergency ja disaster tiloja, sekä järjestänyt
rahoitusta kuivureihin sekä muuhun avustukseen.
Tavallisten pyörillä kulkevien korjuuvälineiden sijasta on haalittu paikalle
teloilla liikkuvia.
Kiinan poissaolo Usan maissin ostoista on lisännyt tilanteen vaarallisuutta,
ja on jo johtanut rehuviljana käytetyn maissin varastojen vähyyteen.
Kiinassa on kuitenkin suurehkot varastot rehulaatuista vehnää ja riisiä.
Ensi kesän vehnäsatoon kohdistuu jo nyt satopotentiaalin lasku, koska kylvöt
tulisi tehdä lokakuun aikana.
https://www.graincentral.com/markets/china-flood-jeopardises-grain-output/

soija marras 10,76 tammi 10,93
maissi joulu 4,31 maalis 4,45
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,30----5,20---5,61
maalis 5,47---5,38---5,81
touko 5,58----5,51---5,95
heinä 5,70----5,65---6,09
Pariisi vehnä
joulu 192,25 maalis 195,75 touko 199,25 syys 205
rapsi
marras 482,50 helmi 480 touko 477,25 elo 465,75
maissi
marras 186,75 maalis 189,50 kesä 192,50 elo 196,25

Optimistiset ennusteet Australian sadonkorjuun ajan vähäisistä sateista
eivät ole vielä osuneet kohdalle.
Sateita on saatu ja lisää povataan sinne missä korjuuta suoritetaan.
Viikon ajan sademääräksi Queenslandin ja NSW:n pohjois-osaan povataan
harukkaa 20-50 milliä.
---
Kanadan durum vehnän laatu päätyi osittain heikoksi, eli vain 48 %
näytteistä on yltänyt vientilaatuihin 1 ja 2. - vuosi sitten 73 % kelpasi.
Korjuu ajan sateet vaikuttivat, - itämistä, fusariumia ja homeita esiintyi.
Kanadan kevätvehnä selvisi paremmin, - noin 97 % kelpaa ykkös ja kakkoslaadun
myllyvehnäksi, - nämä näytteiden perusteella.
Lopulliset sadon määrän ja sen laadun numerot saadaan joulu 4.
---
Algeria osti 500 - 600 000 t. myllyvehnää hintaan 258 doll. t. jossa mukana
rahti, - toimitetaan pääosin mustanmeren alueelta.
Algeria osti äskettäin 400 000 t. durumia josta 310 000 t. Kanadasta ja loput
Usasta, - toimitus tulipalokiireellä marras-joulukuussa.
Durumin hinnaksi kerrotaan rahteineen 324 doll. t.
Kiinan kerrotaan ostaneen Usasta 3 paatillista soijaa, mikä tekee noin
180 000 tonnia, - kaupat tehtiin jo ennen tullisopimusta.
---
soija marras 10,79 tammi 10,83
maissi joulu 4,34 maalis 4,47
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,33----5,23---5,60
maalis 5,49---5,38---5,80
touko 5,58----5,50---5,93
heinä 5,68----5,64---6,06
Pariisi vehnä
joulu 192 maalis 193,25 touko 198,75 syys 204,25
rapsi
marras 483,75 helmi 483 touko 479 elo 466
maissi
marras 184,75 maalis 188,50 kesä 192 elo 196

Planeetan kasvavan väestön elättäminen vaatii joka herran vuosi uudet
ennätykset ruuantuotantoon.
Väestön kasvun hillintäkään ei ole aina mahdollista ilman suuria ongelmia
ruokahuoltoon, - josta esimerkkinä Kiina.
Asiasta oli puhetta linkin katsausletkassa, jossa suomensin DimSum blogin
artikkelia omien kommentointien kera:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17024201/viljan-hinnat-nousussa

Kiinan väestönkasvun pysäyttämisessä eräs tekijä oli maaseudun tyhjentäminen.
Tässä toki ei tarvittu hallinnon pakottamista, vaan Kiinan talouskasvu
tarjosi työpaikkoja tehtaiden sijaintipaikoilla, - joissa rakentaminen
sekä muut kerrannaisvaikutukset aiheuttivat pulaa työvoimasta.
Maaseudun suurempi perhekoko jäi historiaan ja kaupungeissa pärjäsi hyvin
ilman omaa perhettäkin.
Asiasta seurasi ruokahuollon ongelma, jota on hoideltu ruuan tuonnin suurella
lisäyksellä.
DimSums artikkeli oli vuodelta 2021 jonka jälkeen vähintäänkin sama määrä
on tuotu vuosittain.
Määrä oli tuolloin noin 41 milj. tonnia.

Kiinassa on yritetty lisätä peltoalaa, mutta toisaalla sitä pilaantuu, jää
muun toiminnan alle, ja lisäksi ravinteiden poistuminen peltomaasta on
huonontanut satotasoa.

Eli resurssi nimeltä peltomaa, - on vähentymässä sinänsä, mutta myös sen
arvo resurssina on rapautumassa.
Pellon resurssiarvon ylläpito syö energiaa laajalla pohjalla, - alkaen
lannoitteiden tuotannosta, niiden rahtaamisesta paikalle sekä peltotyöt
päälle.
Pellon resurssiluonne on kiinni energiasta, josta dieselmoottoreihin
solveltuvat polttoaineet ovat kuljetuksissa ja peltotöissä välttämättömiä.
Näiden saannin pienetkin häiriöt riittävät hävittämään koko resurssin,
- vaikkapa vain kylvöajan kestävän häiriön vaikutuksesta, puhumattakaan
sadonkorjuusta taikka kuljetuksista.

Resurssin takeena ovat myös tuottajat, joiden vähentyminen maaltamuuton,
ikääntymisen , sekä maataloustuotannon ja tuottajien arvostuksen
puutteen vuoksi rapauttaa resurssipohjaa.
Pelto ilman tuottajaa on resurssina nollan arvoinen, josta metsäveljenkin
selkosilla on näyttöä.

Vielä lopuksi lyhyesti suurimmasta möröstä joka määrää minkä verran
apinansuku hyötyy peltoresursseistaan.
Se on nimeltä ruuan hinta ja tarkentaen siitä tuottajille maksettava osuus.
Täällä Suomessa suuri osa resurssin hävitystyöstä tulee EU:n täinpesien kautta,
mutta lisää keksitään sivistyksen parissa, kuten kaupanteon puolella, ja tämä
tapahtuu runsaana pursuavan vali, vali, hengen avustamana.
Planeetan mitassa "millä köyhä ostaa" on tässäkin asiallinen kysymys.
---
soija marras 10,90 tammi 11,07
maissi joulu 4,29 maalis 4,43
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,24----5,13---5,50
maalis 5,40---5,28---5,70
touko 5,51----5,42---5,84
heinä 5,62----5,55---5,97
Pariisi vehnä
joulu 191,25 maalis 195,25 touko 198,75 syys 204,25
rapsi
marras 478,50 helmi 483,25 touko 480,50 elo 470
maissi
marras 182,75 maalis 186 kesä 189,75 elo 194,25

Viikolla 17. vietiin EU:sta 247 248 t. tavallista vehnää, mikä nosti
kauden laivaukset 6,24 milj. tonniin, - vastaan 7,91 ja 10,9 milj. t.
edellisillä.
Tavallisen vehnän tuontia on karttunut 1,55 milj. t. vastaan 3,01 ja
2,88 milj. t. edellisillä.
Ranskan osuus viennistä on kasvanut 1,03 milj. tonniin, Romanian ollessa
kärjessä 2,55 milj. tonnin määrällä.

Tavallista vehnää on viety eniten Marokkoon, Saudi-Arabiaan, Jordaniaan,
Nigeriaan ja Etelä-Afrikkaan.
Nämä maat ovat lisänneet tuontiaan, - paitsi Nigeria johon on laivattu
lähes 1 milj. t. vuodentakaista vähemmän.

Rehuviljoja on tuotu 5,33 milj. tonnia, ja niitä on viety 3,65 milj. t.
Viennistä ohran osuus on 2,61 milj. tonnia ja sitä on viety päälle
puolet enemmän kuin vuosi sitten.
Rehuviljojen viennissä on 16 % plussaa ohran asiosta, sen suurimmat
vientimaat ovat Saudi-Arabia, Jordania, Turkki, Libya ja Kuwait.

Maissia on tuotu 5 milj.t. , - vastaan 6.84 ja 5,91 milj. t. edeltävillä
kausilla.
Brasiliasta on tuotu päälle puolet enemmän kuin vuosi sitten, 2,76 milj. t.
tämä johtuu Ukrainasta tuodun määrän miinuksesta, vain 0,79 milj. t. on
tuotu, - vastaan 3,29 milj. t. vuosi sitten.
---
Ukrainasta kerrotaan että maissin korjuu on viivästynyt, tuottajat eivät toimita,
ja kova kilpailu paikallisen käytön ja viejien kesken vallitsee, -hinnatkin
ovat rämpineet hieman paremmiksi, - satamaan toimitetusta tarjotaan noin
200 dollaria vastaavaa tonnihintaa.
Huonoksi kääntynyt maissisato selittää asiaa.
---
soija marras 11,00 tammi 11,15
maissi joulu 4,31 maalis 4,43
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,33----5,22---5,53
maalis 5,47---5,34---5,73
touko 5,56----5,47---5,86
heinä 5,65----5,56---6,00
Pariisi vehnä
joulu 193 maalis 196,75 touko 200,25 syys 205,50
rapsi
helmi 480,50 touko 478,50 elo 468,75 marras 471,25
maissi
marras 186 maalis 187,75 kesä 190,75 elo 194,25

Argentiinassa arvioidaan että Buenos-Airesin alueella on noin 900 000
hehtaaria peltomaata kokonaan veden alla, eikä satoa näiltä saada.
Yhteensä veden vaivaamaa alaa löytyy arvion mukaan noin 4,3 milj. hehtaaria.
Tämän häätyy kertomaan Buenos-Airesin viljapörssi, joten tuskin liioittelle
vähääkään.
Pörssin tiedote kertoo että vehnän kylvöalasta noin 23 % on kärsinyt
tilanteesta, ja mainitsee myös äskettäiset hallat.
Tilanteen arvioiminen on vielä kesken, ja miinusta vehnän vanhaan 22 milj. t.
satoarvioon joudutaan tekemään, - saattaa päätyä alle 15 milj. tonnin jo
näillä sateilla.

Vetistä on muuallakin, ja viljelyn tilanteen kerrotaan oleva kriittinen
La Pampan, Cordoban ja Santa Fe maakuntien alueella.
Näillä alueillakin on veden vallassa olevia peltoja mutta vähemmän kuin
Buenos-Airesin niemen tasaisissa maisemissa.
Linkissä ajellaan pitkin peltoja venepelillä.
https://www.youtube.com/watch?v=i74AoGuN1O4

soija marras 11,20 tammi 11,34
maissi joulu 4,34 maalis 4,47
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,44----5,32---5,58
maalis 5,58---5,47---5,77
touko 5,68----5,59---5,90
heinä 5,77----5,72---6,03
Pariisi vehnä
joulu 193,75 maalis 198 touko 202 syys 207
rapsi
helmi 479,50 touko 478,25 elo 468 marras 470
marras
188 maalis 188,75 kesä 192,25 elo 195,25

Usan vehnän laivaukset olivat karttuneet loka 30. päättyneen viikon
lopulla 11,82 milj. tonniin, - vastaan 9,81 milj. t. vuosi aiemmin.
Maissia oli laivattu 12,25 milj. t. , - vastaan 7,47 milj. t.
Soijaa oli laivattu 7,82 milj. t. , - vastaan 12,95 milj. t.
Vehnän laivaukset olivat 5 kuukauden määränä, mutta maissin sekä soijan
vain 2 kuukauden laivausten jälkeen.
---
Argentiinan vehnän kylvöalat olivat pörssin tiedotteen mukaan 6,7 milj.
hehtaaria, joista osa on tuhoutunut kokonaan.
Vehnästä on ehditty korjata noin 0,6 milj. hehtaaria.
Nämä oli puitu kahdelta Argentiinan pohjoislaidan alueilta, joiden
satotasoksi kerrotaan 1,17 t. ja 2,56 t. hehtaarilta.
Muutama osa vehnän tuotantoalasta on saamassa hyvän sadon, povaus on
että 4 tonnia hehtaarilta on tulossa.
Nämä alueet olivat hieman liian kuivia, ja ne ovat hyötyneet sateista.
Näiden vehnä on jyvän täyttymisvaiheessa.
---
soija marras 11,07 tammi 11,20
maissi joulu 4,30 maalis 4,44
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,50-----5,36---5,57
maalis 5,62----5,48---5,75
touko 5,71-----5,59---5,87
heinä 5,79-----5,70---6,00
Pariisi vehnä
joulu 194,75 maalis 198,50 touko 202,50 syys 207,75
rapsi
helmi 479 touko 477,75 elo 468,75 marras 471
maissi
marras 193 maalis 189,50 kesä 192,75 elo 196

Venäjän vehnän vientiä oli karttunut kauden alusta ja lokakuun loppuun
mennessä noin 11,8 milj. tonnia, mikä jää noin 5 milj. t. vuodentakaista
pienemmäksi.
Tämä perustuu linkin kuvaajan tolpista arvioimalla, mutta suurta virhettä
ei synny, - virhettä saattaa kuitenkin olla koska kuvaaja toistaa mitä venäjältä
on asiasta ilmoitettu.
Kuvaajan siniset tolpat näyttävät viime kauden kuukausittaiset viennit,
jotka vauhdikkaan alun jälkeen päätyivät kauden lopulla kesäkuussa alle
1 milj. tonnin vientiin.
Uusi kausi alkoi noin 1,7 milj. tonnin viennillä, ja jatkoi paljon viime
kauden lukuja alempana, sekä myös kolmen aiemman vuoden keskiarvoa alempana.
Loppukauden ajan viennin voi arvata päätyvän alle keskiarvon, ja tämä
koska kevätvehnän laatu ja määrä ei riitä myllylaatua vaativaan vientiin.
https://x.com/mkt_intl/status/1985676714349891940
---
Rehuvehnällekin näkyy löytyvän kysyntää koskapa siitä tarjotaa aiempaa
parempaa hintaa Ukrainan Odessan satamaa toimitettuna.
Nyt rehulaadun ostotarjoukset ovat tasolla 205 - 215 doll tonnilta.
Linkissä on oltu huolimattomia kun puhellaan helmi 5. hinnoista.
https://www.apk-inform.com/en/news/1551346
---
soija marras 11,19 tammi 11,34
maissi joulu 4,35 maalis 4,49
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,54---5,39---5,56
maalis 5,67--5,52---5,74
touko 5,75---5,63---5,86
heinä 5,84---5,75---5,98
Pariisi vehnä
joulu 194,25 maalis 199,75 touko 203,75 syys 208,75
rapsi
helmi 479,75 touko 478,50 elo 467,25 marras 470,50

Usan farmareiden keskustelupalstalla mätkittiin taannoin Trumppia kuin
vierasta pressaa, no pääosin Trump vammaisten häiriköiden toimesta.
Aiheena oli kauppasodan vilunkinimellä täällä Suomessa uutisoitu tarve
padota Kiinan tuotteiden tulvaa Usan markkinoille.
Kiinan vastaveto oli lopettaa Usan soijan maissin ja vehnän ostot, eli
niille säädettiin suuret vastatullit.

Usalla, kuin myös Kiinalla oli tietenkin oikeus määrittää itse tulleja,
- toisin kuin täällä Suomessa jossa elämän valttikortit on luovutettu EU:n
pelipöytiin.
Lisäksi EU on perinyt kaiken aikaa tulleja, ja varastanut rahat omaan
pöhöttyneeseen budjettiinsa.

Trumpin taktiikka saattoi näyttää sekavalta, mutta niinhän sen pitikin,
- eli menetelmä oli tuottaa hämmennystä vastapuolelle , joka sitten ampuikin
vahingossa omiin jalkoihinsa.
Lopulta Kiinassa katsottiin että on parempi ottaa laiha mutta ennustettava
sopu, - kuin jatkaa lihavan ja ennustamattoman riidan polulla.

Sopu saatiinkin aikaan ja sen vallitessa Kiinan tarvitsemia tuotteita
on alettu jo ostaa Usasta.
Marras- joulukuun aikana on aikomus laivata 12 milj. tonnia soijaa, durraa
ja 120 000 tonnia vehnää.
Lisäksi julkaistiin aikomus ostaa vuosittain vähintään 25 milj. tonnia soijaa,
ja tämä kolmen seuraavan vuoden aikana.
Maissin ostoista ei olla kerrottu, eikä niiden laivaus onnistuisikaan
kuluvan vuoden aikana, - muut ovat ehtineet ensin.
---
Planeetan ajoittaisen dieselpulan vuoksi useat maat ovat häätyneet
biodieselin tuottajiksi,- sensijaan että öljykasveja tai kasviöljyjä
olisi viety ulos.
Viimeisimpänä on Indonesian aie tuottaa ise palmuöljystä metyyliesteriä,
jota sitten käytettäisiin 50 % sekoittena tavallisen dieselin ohella.
Naapurimaa Malesia on samoissa aikeissa oman palmuöljynsä kanssa.

Myös Kiina on päätynyt lisäämään biodieselin tuotantoa jota käytettäisiin
sen kauppalaivaston tarpeisiin.
Kiina on vienyt paljon käytetyä ruokaöljyä, varsinkin Usaan jossa Nesteellä
on dieselin tuotantoa.
EU on ollut jo pitkään suuri biodieselin tuottaja ja sen raaka aineen tuoja.
Kaikesta tästä on jo aloitettu varoittamaan että ruokaöljyjen puute
on nurkan takana, ja niinhän se onkin.
--
Planeetan rehuvehnän hinnoista löytyy tuore pävitys Etelä-Korean ostettua
60 000 tonnia hintaan 263 doll. tonni jossa mukana rahti.
---
soija marras 10,91 tammi 11,08
maissi joulu 4,28 maalis 4,43
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,36----5,22---5,57
maalis 5,49---5,36---5,72
touko 5,58----5,46---5,84
heinä 5,68----5,59---5,96
Pariisi vehnä
joulu 192 maalis 197 touko 201 syys 206,50
rapsi
helmi 475 touko 474,25 elo 464,50 marras 467,75
maissi
maalis 190 kesä 193,75 elo 197,25 marras 198,75

Argentiinan tulvien alle on vehnän lisäksi jäänyt soijan kylvöaikeetkin.
Argentiinassa soijaa kylvetään kahteen otteeseen, - ensin vehnän kylvöjen
jälkeen, ja toisena vehnän sadonkorjuun jälkeen.
Nyt tulvivalla aluella satoi paljon vehnän kylvöjen aikaan ja niiden jälkeen,
joten käytännössä ensimmäinen soijan kylvöjakso jäi väliin.
Myös maissin kylvöjä jäi paljon tekemättä, ja nyt tietenkin kaikki ovat
samassa kadotuksessa.
Nekin pellot joita tulva ei ole peittänyt, ovat veden kyllästämiä ja
niille ei ole mitään asiaa pitkään aikaan, - pellot eivät kanna koneita.

La Nacion lehden artikkelissa kerrotaan että maaliskuun jälkeen on satanut
1,7 metriä, mikä on yli kaksinkertainen määrä normaaliin verraten.
Viime päivinä on satanut lisää, ja Bolivar hujakalla 10 senttiä parin
tunnin aikana, - lisäksi ennusteissa on uusi sadejakso.

Argentiinassa onlisätty aiempaa arviota tuhoalueesta 5 milj. hehtaariin, ja
jos enusteet pitävät niin lisää kertyy.
Suurempaa soijasatoa aletaan kylvää joulukuussa, mutta sekin saattaa jäädä
väliin.
Tuottajien tilanne on erittäin ankea, ja ilman tukea seuraavaa satoa ei ole
kukaan kylvämässä.
---
Jordania osti Bunge viljajätiltä ohraa hintaan 269,25 doll. t. jossa
mukana rahti.
Bunge kauppasi todennäköisesti Australian uutta satoa, ja tämä koska
se on ostanut entisen Viterra yhtiön joka toimi Etelä Australian maakunnan
viljojen viejänä.
---
soija marras 11,02 tammi 11,17
maissi joulu 4,26 maalis 4,42
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,27----5,18---5,58
maalis 5,41---5,31---5,73
touko 5,51----5,42---5,85
heinä 5,61----5,54---5,97
Pariisi vehnä
joulu 191,50 maalis 195,25 touko 199,75 syys 205
rapsi
helmi 478,50 touko 477,50 elo 467 marras 469,75
maissi
maalis 189,25 kesä 193 elo 196,50 marras 197,50

DimSums blogissa kerrotaan Kiinan soijan tuojien valituksesta tappioista
joita seurasi Brasiliasta hankittujen laivausten hintatasosta.
Kiinan soijantarve ylitti Brasilian myyntipuolen kyvyn toimittaa soijaa,
- seurauksella oli että hinnat nousivat.
Toukokuun jälkeen Kiinan soijan hankinta Brasiliasta edusti 80-90 %
osuutta sen kaikista ostoista.

Vaikka Brasilian soijasato oli ennätysluokkaa, niin Kiinassa soijaa
käyttävien puristamojen noin 9-10 milj. tonnin kuukausittainen käyttö
oli liikaa, - koska moni muukin oli Brassien soijaa peräämässä.
Käyttö lienee ollut ennätysluokkaa, koska varauduttiin siihen että
Usasta ei tulla ostamaan.
Osa ongelmaa oli se että Kiina joutui viemään normaalia enemmän soijaöljyä,
jonka hinnat laskivat.

Muutenkin Kiinan ostopolitiikka oli seilaamassa kiville, - ainakin sen
mukaan mitä oln arvioitu jatkosta.
Kiina oli onnistunut ostamaan marraskuun käyttöön 5,26 milj. t. soijaa,
mutta vain 0,72 milj. t. joulukuun tarpeisiin, -eli noin 16 % tarvittavasta
määrästä, - eikä vielä mitään tammikuulle.
Joulukuun tarpeisiin ostetun soijan hinta nousi lokakuun lopulla 8 taalaa
tonnilta viikossa, ja hinnat olivat johtamassa Kiinan päässä toimiville
puristamoille 32 taalan miinusmerkkiseen tulokseen.

Linkin blogista löytyy kuvaaja Brasilian ja Usan hinnoista, joissa oli
jo syyskuussa 12 % ero.
Tietenkin tähän eroon johti osaltaan Usan puolella alennetut hinnat, joiden
laskun syyksi vaikerrettiin Kiinan poissaoloa.

Blogissa kerrotaan myös asian vaikutuksista Brasilian päässä.
Brasilia puristaa itse suuren osan soijastaan öljyksi ja rehukakuksi, - ja
tämä toiminta joutui kilpasille Kiinan ostajien kanssa.
Niimpä näidenkin puristamojen toimintaa uhkasi tulonmenetys.
https://dimsums.blogspot.com/2025/10/chinese-buyers-grumble-over-pricey.html

Mitä opimme tästä ?
Ainakin sen että pohjoisen tukkijätkän määrittely politiikan olemuksesta
sopii Kiinan ja Usan riitelyynkin:
"Politiikka on leivän ja elintarvikkeiden puutetta".
Lausuman aika ja paikka oli isäukon kertoman mukaan ennen sotia kannaksella
Raivolan kasarmeilla, ja oli vastauksena yhteiskunta-oppituntia pitäneen
kapteenin kysymykseen: "Kuka tietää mitä se politiikka on"
Hirmuinen naurunrähäkkä seurasi, mutta silti se vastaus osui kymppiin,
- opetti isäukko metsäveli-riepua.
---
Toinen DimSums näyttää kuvia Kiinan sateisiin uponneesta maissinkorjuusta.
Opiskelijoita on värvätty avuksi korjaamaan käsipelillä tähkiä.
Tähkiä ei saada kuiviksi, eikä kaupaksi kuin senttiluokan hintaan kilolta.
Asialla on pitkä häntä, - eli suuret vaikutukset yleiseen rehuviljojen
hintatasoon planeetalla.
https://dimsums.blogspot.com/2025/10/pictures-of-rain-soaked-corn-harvest-in.html
---
soija marras 11,16 tammi 11,27
maissi joulu 4,29 maalis 4,44
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,35----5,26---5,64
maalis 5,50---5,39---5,78
touko 5,59----5,50---5,90
heinä 5,69----5,63---6,02
Pariisi vehnä
joulu 190,75 maalis 194,25 touko 199 syys 204,75
rapsi
helmi 480 touko 478,25 elo 465 marras 468,50
maissi
marras 189,25 kesä 192,50 elo 195,75 marras 196,50

Viikolla 19. vietiin EU:sta 203 519 tonnia tavallista vehnää, mikä nosti
kauden laivaukset 8,37 milj. tonniin, - vastaan 8,71 ja 11,96 edellisillä.
Alkukauden vienti oli keskimäärin 0,44 milj. t. viikossa, mikä jatkuessaan
jättäisi viennin 22,9 milj. tonniin, - viikon 19. vauhti jättäisi viennin
15 milj. tonniin.

Ranskan vientitilastot näyttivät alkukaudella nollaa koska vientiä ei
jostain syystä kirjattu tilastoihin.
Nyt vanhoja laivauksia on lisäilty mukaan, - kaikkiaan on kertynyt
2,7 milj. tonnin vientimäärä.
Romania on vielä niukasti kärjessä 2,72 milj. tonnilla, kolmantena Latvia
1 milj tonnilla.
Saksan vienti on laatusyistä vain 0,64 milj. t. , Puolan 0,32 , ja
sateiden alle jääneen Liettuan 0,52 milj. tonnia.
Bulgarian vienti ei edisty sekään laatusyistä, vain 0,24 milj. t. on viety.

Tavallisen vehnän tuonnissa voi epäillä näkyvän EU:n laatuvajeen merkki,
koska tuontimaiden kärjessä on Kanada 643 139 tonnin tuonnilla, - määrä
on lähes kaksinkertaistunut vuodentakaisesta.
Ukrainan laatuvaje näkyy 0,41 milj. tonnin tuonnissa, - vastaan 2,35 milj.
tonnia vuosi sitten.
Ukrainasta tuodun maissin määrä on myös romahtanut 0,9 milj. tonniin,
- vastaan 3,74 milj. t. vuosi sitten.
---
Soija marras 11,12 tammi 11,26
maissi joulu 4,32 maalis 4,46
vehnäfuturit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,32----5,23---5,69
maalis 5,51---5,39---5,83
touko 5,62----5,51---5,95
heinä 5,72----5,65---6,07
Pariisi vehnä
joulu 189,25 maalis 192,75 touko 197,25 syys 203,25
rapsi
helmi 479,50 touko 477,25 elo 465,50 marras 469,25
maissi
maalis 188,75 kesä 192,25 elo 195 marras 196

Planeetan viljakaupan päätymistä yksiin käsiin, taikka ainakin sopupeliin
perustuvaan monopoliin, - on jonkin verran vastustettu ainakin löysien
puheiden muodossa.
Kanadassa on kuitenkin voimassa muutamia tähän liittyviä lakipykäliä,
joista nyt on puisteltu pölyjä, ja ihmetelty että pitäiskö vielä
näitä noudattaa.

Asia liittyy Usalaisen Bunge viljajätin ostaman ja Australiassa toimivan
Viterra yhtiön toimintojen yhdistymiseen.
Kanadan lakipykäliin asia liittyy Kanadassa toimineen, ja tuottajien
ainakin nimellisesti omistaman osuuskunnan myyntiin Bunge jätille.
Käytännössä tällä muinaisella osuuskunnalla oli monopoli Kanadan vehnän
vientikauppaan, ja se oli jopa Kanadan laisäädännön vahtima.

Esimerkkiksi monopolin toiminnasta kelpaa tapaus jossa eräs tuottajista
onnistui myymään vehnää Usaan, mikä oli kielletty toimi.
Tuottaja-riepu raahattiin poliisin toimesta putkaan, - syyttäjä syytti
ja tuomari tuomitsi, - en nyt muista selvisikö sakoilla vaiko tuliko
linnatuomio.
Osuuskunta oli aikoinaan perustettu suojaamaan Kanadan tuottajia
huijareiden ja muiden hyvien ihmisten harjoittamalta kuppaamiselta.
Osuuskunta toimikin alussa vallan hyvin ja poisti pahimman huijaripelin
vaikutuksen kaupanteosta.
Vehnän viennin huima kasvu kuitenkin muutti tilannetta siten että
viennissä liikkuneet suuret rahat mädättivät osuuskunnan sisältä
päin, eli osuuskunnan johtoporras veti välistä mahtipalkkaa ja harrasti
lisäksi korruption omaista toimintaa vehnän ostajien kanssa.
Lopulta koko osuuskunta oli tuottajien vihaama, mutta lakien suojaama
kuppauslaitos, - ja tuottajat lakien vahtiman orjan asemassa.

Tätä taustaa vasten ei ollut mikään ihme että tuottajien vastarintaa
ei ihmeemmin esiintynyt kun Kanadan hallinnon pakottama monopolin
purkaminen tapahtui.
Pahan pajarin sijalle nousi kuitenkin toinen pelsepuupi, eli osuuskunnan
toimesta rakennetut varastot ja muu sälä myytiin Bungelle.
Paha ja ilkeä metsäveli ei kiellä epäilemästä että moni osuuskunnan
johtoportaan jäsen ei ainakaan köyhtynyt kaupan takia.

Myös Viterra yhtiö hankkiutui muutama vuosi sitten vähäiseksi toimijaksi
Kanadaan, josta syystä sen sulauttaminen Bungeen vaati muutoksia
varastojen omistuksiin.

Linkin artikkelissa kerrotaan eräiden äskettäisitä varastojen hallinnan
siirrosta muille toimijoille.
Onko asiassa lakien kiertämistä vaiko muuta vilunkia, - mutta tuskimpa
käytännössä uudet omistajat tekevät omissa nimissään mitään osaa
viljakaupasta, vaan luikauttavat jussien vehnät sopuhinnalla Bungelle.
Pannaan nyt vielä vihaiseen muistiin uudet omistajat:
Direct Grain Ltd osti yhden siilon Saskatchewanin Dixonista, Linear
Grain Inc. toisen Manitoban Fannystelles hujakalta, ja BP & Sons Grain Inc.
muutamia lisää Manitobasta.
Aiemmin oli siiretty omistusta F.W. Cobs, yhtiölle, ja muutama muu kauppa
odottaa Kanadan hallituksen ministerin siunausta.

Juu että puolikommunistinen hallinto hoitaa luotettavasti Kanadan
puolustamista rumilta monopolisteilta, - lakeja ja asetuksia uskollisesti
noudattaen, - kylläpä viljajättejä nyt varmasti harmittaa ?
https://ukragroconsult.com/en/news/bunge-sells-part-of-its-grain-silos-in-
western-canada/
---
soija marras 11,20 tammi 11,34
maissi joulu 4,35 marras 4,49
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,36----5,25---5,69
maalis 5,53---5,41---5,84
touko 5,64----5,53---5,95
heinä 5,75----5,53---6,07
Pariisi vehnä
joulu 190,25 maalis 193,25 touko 197,50 syys 203,50
rapsi
helmi 478,50 touko 475,75 elo 462,50 marras 466,25
maissi
maalis 188,25 kesä 192 elo 195,75 marras 196,25

Alla olevasta linkistä löytyy pihvilihan tuontimäärät Usan lihapulan
hoitamiseksi.
https://x.com/RichNelsonMkts/status/1988709233030787545
Numerot ovat kuitenkin vuodelta 2024, joten kuluvan vuoden tuontia
voi povata huomattavasti suuremmaksi.
Luvut ovat miljoonaan paunaa, jotka saa kiloiksi kertoimella 0,453
Australiasta oli tuotu 0,505 milj. tonnia, Kanadasta 0,458 milj. t. ja
lisäksi Brasiliasta, Meksikosta, Uudesta Seelannista, Uruquaysta,
Argentiinasta ja muualta yhteensä 3,399 milj. tonnia.
Kaikki yhdessä tekee Usan lihantuonniksi 4,362 milj. tonnia.

Liha on tietenkin rehuviljojen, soijarehun, heinän ja muiden piilotuontia.
Yleensä arvioidan että lihakilon tuottaminen vaatii noin 3 kiloa viljaa,
- sen lisäksi mitä muuta kuluu.
Näin laskien Usa tuo vuosittain noin 13 milj. tonnia rehuviljoja, - lihan
mukana piilotuontina.
Määrät ovat kirjattu USDAn raporteissa lihantuottajien omaan kulutukseen,
joten esimerkiksi Kanadan omasta rehuviljojen kulutuksesta noin 1,5 milj.
tonnin osuus onkin itse asiassa Usan kulutusta.
https://x.com/RichNelsonMkts/status/1988709233030787545

Paljonkohan EU:hun tuodaan lihaa ? Muutama vuosi sitten laskin että
EU:n ruuan omavaraisuus on hieman yli 100 kiloa miinuksella nuppia
kohti laskien, - lihan tuonti jäi muistaakseni pois laskelmasta.
Omavaraisuus on huono jo nyt, ja huononee lisää lisäväen tunkiessa
sisään joka lävestä.
Hyvinkö käy tällaiselle kolhoosille kun "vanhat keinot" lopullisesti
pettävät ?
Erotaan ajoissa koko kolhoosista on jo suuren joukon toive ja on ollut
sitä jo pitkään.
---
Usassa hallinnon sulkutila päättyi ja kauppatilastojakin alettiin julkaista.
Nyt kuitenkin vasta loka 25. tasolta ja jatkossa pari raporttia viikossa
kunnes saavutetaan normaali tilanne.

Huomenna on luvassa uudet USDAn raportit ja aloitan uuden katsausletkan.
---
soija marras 11,32 tammi 11,46
maissi joulu 4,42 maalis 4,56
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,35----5,25---5,69
maalis 5,51---5,42---5,83
touko 5,63----5,54---5,94
heinä 5,74----5,68---6,06
Pariisi vehnä
joulu 189,50 maalis 193,75 touko 197,50 syys 203,25
rapsi
helmi 482,50 touko 479,50 elo 465,75 marras 469
maissi
maalis 190,25 kesä 193,50 elo 197 marras 197,50