Mietiskelin tuossa kannattaisiko aloittaa treenaamaan kahta lajia samanaikaisesti, nimittäin potkunyrkkeilyä ja jujutsua? Olen kuullut, että päähän ei välttämättä jää mitään tekniikoita, mutta ideana sinänsä kiinnostaisi, koska molemmista lajeista olen kiinnostunut. Potkunyrkkeilystä ensisijaisesti, koska en tiedä haluanko palata budolajien hämärien termistöjen opetteluun ja arvojärjestykseen eri vyöarvojen omaavien kesken. Kuitenkin kuulemani perusteella Niinikedon treenit on vailla vertaansa, joten uteliaisuuttani voisin kysellä Kuopion jujutsuseuran peruskursseista.
Kaksi lajia
ex-karateka
435160
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Auvojutsussa opetellaan iso määrä kikkoja, jotka eivät käytännössä toimi kuin harjoituskaverin tai sellaisen vastustajan kanssa, josta ei muutenkaan olisi ongelmaa. Noo, toki jotkut toimivat, mutta hyötysuhde on aika pieni. Sama ongelma on tosin muillakin tämäntapaisilla lajeilla. Jippoilun sijaan suosittelisin pysty- ja mattokamppailun perusteita opettavia lajeja. Tähän päälle voi sitten joitakin parhaita jippoja harjoitella jossain vaiheessa.
jos kb on pää laji niin se hjj kikkailu voi olla ihan hyvää täydennystä.
Olisikos painista täydennyslajiksi? En ole koskaan tullut pohtineeksi kuinka se sopisi minulle, mutta voisi vaikka toimia! Jos siellä harjoitellaan tekniikoita myös hieman isompien kanssa.
Opettele nyrkkeilemään ja jos osaat jo, niin sparraa sitä sitten lisää ja vedä säkkiä välillä. Siihen päälle punttia ja muuta et sitten tarviikaan. Siitä lähtee tehokas itsepuolustus joka toimii kehässä ja kadulla tarvittaessa.
mut ei oikeus salissa.
ei perinteiset painit varmaa pahitteeksi olisi, mutta itse suosittelisin bjj tai lukkopainia....jos vaan on mahdollisuus harrastaa
Netistä yritin äkkiä kuopiolaisen seuran löytää, mutta ei silmään osunut.
Ja todellakin olen nuori nainen, siinä iässä, että alkaa hieman kriittisyyttä olla lajeja kohtaan. Karatessa vihreä vyö, vaikka ei se taitojeni perusteella mitään meinaa. Haluan vaihteeksi OPPIA jotain käytännöllistä.
Ikäväkseni täytyy sanoa että jos haluat otella kehässä samanpainoista vastaan, brassijujutsu on erittäin hyvä laji mutta jos tarkoituksenasi on saada hyvä itsepuolustustaito niin unohda se. Kyllä se nimittäin on fantasiaa että 60-kiloinen nainen pieksee painimalla yli 90-kiloisen karpaasin(joka saattaa olla juuri potentiaalinen uhka sinulle). Tekniikalla on aina paljon merkitystä painissakin mutta rajansa kaikella ja tämän sanoo kokemus. Itse olen 85-kiloinen mies ja todellisen tosipaikan tullen pistän kyynärpään, polvet, nyrkit ja potkut kehiin. Siinä ei paljon massa vaikuta kun kyynärpää kohtaa kurkkuruston. Niin ja loppujen lopuksi kaikki on kiinni tositilanteessa itsestäsi, ei ainoastaan siitä mitä lajia harrastat.
Niin. Jos käy alkeiskurssin ja odottaa pärjäävänsä 30 kiloa painavampaa vastaan, homma tosiaan on näin.
Pari vuotta BJJ:tä, ja herkästi voi 60 kiloa painava nainen pystyä estämään sen 90 kilosen raiskausyrityksen, jos mies ei ole mitään treenannut, ja tosiaan, ei siinä tarvitse muuta tehdä, kuin estää se raiskaus ja huutaa kovaa.
10 minuuttia kovaa huutoa ja kun mies ei ole niitä vaatteita saanut pois revittyä/uhkailtua, voi miehelle tulla herkästi tunne että karkuun on lähdettävä, varsinkin jos yleisöä rupeaa tulemaan. Ja mulkkukin pitäs siinä sit vielä saada pystyyn.
Niitä kyynärpäitä on vaikea käyttää, jos vastustaja pitää sua painollaan selällään, ja yrittää repiä vaatteita rikki, ja painoeroa on 30 kiloa. Massa ei välttämättä vaikuta, mutta kyynärpäällä ei oikein yllä kurkkuun, jos vastustajan käsi on 20 cm pidempi, ja se käsi on sun kurkussa. BJJ- treeni auttaa pääsemään paikkaan jossa niitä kyynärpäitä, polvia ja nyrkkejä kannattaa käyttää, ja opettaa irrottamaan niitä otteita.
En montaa lajia tiedä, jossa harjoitellaan selälläänottelemista näin paljon.
Väärin. Matto-ottelussa kouluttamatonta(BJJ/SW) huomattavasti isompaa vastaan bjj toimii myös ns.kadulla sekä työtehtävissä erittäin hyvin.
Painoa alle 70kg, "katu"painissa(sekä vähän vapaammassa salin ulkopuolisessa ip-tilanteessa jossa toinen osapuoli myös löi raivon vallassa) olen voittanut selvästi isompi ja vahvempia (n.20-30kg) isompi ns.punttimiehiä, ei auttanut edes solariumrusketus ja tiukat paidat :D.
BJJ/subbari tosiaankin toimii. Tosin taustaa löytyy myös perinteisistä lajeista sun muista ip-jutuista, mutta nämä tilanteet menivät puhtaalla bjj:llä.
Ensinnäkin lähdet siitä tilanteesta että raiskaaja on jo onnistunut pääsemään päälle. En ikimaailmassa suosittelisi 60-kiloista naista päästämään pahoinpitelijää tms. päälleen. Itsepuolustuksellinen idea on juuri siinä että pidetään etäisyys niin pitkänä että korsto ei pysty hyötymään voimaerostaan . Voimasta kun on hyötyä vasta kun pääsee päälle tai saa vaikka käsistä kiinni. Sitä ennen voi juuri käyttää noita polvia, kyynärpäitä tai vaikkapa potkuja jalkoihin. Olen paininut brassijujutsukoiden kanssa ja kunnioitan heidän tekniikkaansa suuresti. Totuus on kuitenkin että jos BJ on sinulle vain harrastus (ei ammatti ja elämäntehtävä) niin tuskin koskaan saavutat sellaista taitotasaoa että pystyt pelkällä tekniikalla korvaamaan moninkertaisen painoeron tilanteessa jossa korsto vaikka makaa päällä ja pitelee käsistä. Ne kädet ja muu kroppa nyt vain pysyvät juuri siinä. Ei siinä auta lantion nostot tai jalkatekniikatkaan sen enempää. Maassa voi yrittää huitoa kurkkuun tai työntää sormia silmiin mutta se ei enää ole missään määrin turvallinen tilanne.
Oikeessa olet siinä että ei sitä äijjää kannata päälle päästää makamaan....mut kyllä sen paino eron saa kohtuu nopeasti kiinni. Itse olen 70-75 kg painava(sininen vyö9 kaveri ja olen päihittänyt yli sata kilousen kaverin....tosin bjj sparrauksessa mutta kuitenkin väittäisin että ei se mahdotonta ole.
Painoa on todellakin alle 60-kiloa, salillakin kävin puolisen vuotta alkaen tammikuussa ja loppuen toukokuussa, kestävyystreeniä lähinnä. Sali ei ole kesäisin auki.
Varmasti tulen oikeassa tilanteessa välttämään kaikin keinoin pahoinpitelijän tai raiskaajan päästämistä päälleni. Olen joskus kokeillut siitä pääsemistä sellaisen 90-kiloisen miehen kanssa ja ei tepsinyt mikään karaten tekniikoista. Hänen neuvomillaan krav maga-tekniikoilla olisin ehkä saanut jotain aikaan. Samaisen henkilön kanssa olen myös lukot huomannut tehottomiksi ja kyynärpäälyönnit toimiviksi.
hmm, kun puhutaan raiskauksesta, niin lähes aina tilanne menee maahan, kun pystyssä se ei oikein onnistu.
Vaikken nyt mikään guru ole, väitän että useamman kymmenen kilon painoerolla sitä maahanmenoa ei pysty välttämään, jos isompi sinne haluaa. Koosta on hyötyä nimenomaan pystyssä, koska isompi pystyy pitämään helpommin etäisyyden haluamanaan.
Mulle BJJ on ihan harrastus, ja hyvin pärjään kokemattomalle ottelijalle, joka painaa 30 kiloa enemmän maassa. Olen myös nyrkkeillyt ja potkunyrkkeillyt useamman vuoden, ja 30 kiloa ja 15 cm ero on pystyssä ihan helvetin paljon merkitsevämpi kuin maassa. Sen takia nyrkkeilyssä ei avointa sarjaa ole kuten judossa ja BJJ:ssä ja lukkopainissa.
Jos pitäisi valita raiskauksen estoa varten vuosi pystyottelua tai vuosi matto-ottelua, olisi valinta ehdottomasti matto. Vuodessa kun ei opi edes kunnolla lyömään, mutta irrottautumiset maassa kyllä oppii jo varsin hyvin, ja mahdollisesti myös kuristamaan.
Selästä kuristaminen on siitä hyvä, että se toimii myös selkeästi isommalle vastustajalle.
Itsepuolustuksen idea tosiaan on siinä, että pidetään etäisyys suurena, mutta sehän siinä juuri on, kun tilanne tulee yleensä niin yllättäen, että etäisyys on jo valmiiksi pieni.
Budolajeja harrastaessa alkaa fiksu ihminen väkisinkin huomaamaan monien tekniikoiden tehottomuuden. Mainitsemasi lukot sopivat baarien portsareille ja poliiseille jos niillä sattuu olemaan vähintään yhtä paljon voimaa kuin "uhrilla". Tunnen yhden naisen jonka itsepuolustustaso on sillä tasolla että hän pieksisi takuulla raavaan miehen ja hän harrastaa karatea(musta vyö) ja potkunyrkkielyä. Itse suosittelisin ehkä jotain sen suuntaisia lajeja naisille jos todella haluaa pystyä puolustamaan itseään. Treenaan paljon painia ja kyllä se vaan täytyy sanoa että jos edes jotain osaa niin voima on aika keskeisessä osassa. Ihan ummikon voi varmasti saada painitekniikoillakin taltutettua mutta kyllä ne terävät potku -ja lyöntisarjat ja lähempänä kyynärpäät ovat vaan niin raakaa kamaa että raiskaushaaveet kyllä karisevat. Lisäksi teknisesti taitavampi on aina paremmassa asemassa vaikka toinen osaisikin jotain.
"hmm, kun puhutaan raiskauksesta, niin lähes aina tilanne menee maahan, kun pystyssä se ei oikein onnistu."
Ei ole totta raiskaus alkaa aina pystystä sillä me ihmisethän liikutaan yleensä pystyssä. Raiskaajan on aina syötävä ensin etäisyys ja kaadettava uhri sitten.
"Vaikken nyt mikään guru ole, väitän että useamman kymmenen kilon painoerolla sitä maahanmenoa ei pysty välttämään, jos isompi sinne haluaa. Koosta on hyötyä nimenomaan pystyssä, koska isompi pystyy pitämään helpommin etäisyyden haluamanaan. "
Häpsis tekniikalla kerkee tehdä todella paljon. Tuon logiikan mukaanhan kaikki pienemmät ihmiset häviävät nyrkkeilyssä (tai potkunyrkkeilyssä) jokaiselle itseään isommalle kadunmiehelle. Jos raiskaaja ei satu olemaan mikään bjj-taituri, ei hän osaa syödä etäisyyttä oikeaoppisesti ja taitava kaveri antaa siinä vaiheessa vaikkapa polvea naamaan.
"ero on pystyssä ihan helvetin paljon merkitsevämpi kuin maassa."
No hassua että mun kokemukset painista on sellaisia että jos vähänkin on heikompi kaveri niin aika kusessa se on aina ollut kun ollaan painittu (vaikka olisikin taitavampi). Kaikki hienot tekniikat kuten triangelit jäätyy siihen että pystyn aina repimään voimalla käteni pois niistä otteista. Muutenkin kun tuon raskaahkon ruhoni päälle ja otan kunnon halausotteen niin eipä siinä auta yhtään mikään. Poika sätkyttelee kuin kärpänen tulitikkuaskissa mutta mitään ei tapahdu.
"Sen takia nyrkkeilyssä ei avointa sarjaa ole kuten judossa ja BJJ:ssä ja lukkopainissa."
Jaa no ovatko ne vapaan sarjan BJJ-mestarit sitten 60-kiloisia naisia??
"Selästä kuristaminen on siitä hyvä, että se toimii myös selkeästi isommalle vastustajalle. "
Kyllä mutta ensin pitää päästä selän puolelle.
Muutenkin olen seurannut monenlaisia otteluita paljon enkä koskaan ole nähnyt pienen miehen voittavan järkälettä painimalla. TIetty erona voidaan pitää jotain täys amatöörejä jotka ovat treenanneet vain kosmeettista lihasta. Ne nyt pieksee millä tekniikalla hyvänsä kun ovat niin tönkköjä ja väsyvät heti. K1:ssä (potkunyrkkeilyssä) sen sijaan näkyy jatkuvasti niitä tapauksia joissa pienempi pistää järkäleen maahan nopealla ketterällä tekniikalla.
Sen verran nyt tästä asiasta. Paini ja lukkopaini poikkeavat toisistaan kuin yö päivästä.
Jos olet pistänyt pienempiäsi mattoon tavallisessa painissa, se ei kerro asiasta vielä yhtään mitään.
Jos sinun mielestäsi väittämäni "raiskaus menee lähes aina maahan"- ei ole totta, on kuvasi raiskaustilanteista ainakin minun mielestäni aika vääristynyt.
Esimerkkinä siitä miten pieni voittaa ison voisin sanoa esim. lukkopainin MM- kisoissa alle 76- kiloinen Marcelo Garcia voitti ~110 kiloisen Ricco Rodriguezin jalkalukolla (en kyllä tiedä miksi ricco ei repinyt jalkaansa irti voimalla). Muita esimerkkejä olisi esim. Royce Gracie ensimmäisissä UFC- turnajaisissa, kaikki voitot painimalla isompia vastaan.
Itse en tiedä yhtään ottelua, jossa maassa otteleminen on sallittua, että pienempi olisi voittanut isomman lainkaan painimatta.
Saatat kyllä voittaa tämän väittelyn käyttämällä Chewbacca- taktiikkaa.
Kokemuksesi kertoo totuuden :)
Molemmathan on lajeja, joissa hiki lentää, jos haluaa edistyä. Jos treenaat molempia paljon saattaa palautumisen kanssa tulla ongelmia. Lopetat ennen kuin ehdit kunnolla aloittaakkaan. Kuten niin moni tekee. Paljonhan sitä puhetta maailmaan mahtuu. Olet vasta miettimässä ratkaisua. Kokeile ensin kestääkö sun kunto ollenkaan aloittaa heti kättelyssä kahden lajin treenaamista. Olethan ex-karateka. Muistele miten hyvin kehityit karatessa kun kävit vain joka toisessa harjoituksessa. Eikös niissäkin treeneissä hiki lentänyt? Yleensä kyllä lentää.
Tosissaan et tietenkään voi kumpaankaan keskittyä. Eihän kukaan voi tosissaan treenata jotain lajia, käymällä esimerkiksi vain joka toisessa harjoituksessa.
Itse treenaan jujutsua tosissaan. Harjoittelen silti usein kickboxingia. En tosin käy kicboxing seurassa vaan sitä harjoitellaan jujutsutreeneissä silloin tällöin, koska potkut ja lyönnit kuuluu jujutsuun. Samoin vapaaottelutekniikoita harjoitellaan paljon. Kaikissa jujutsu seuroissa ei varmaankaan näin tehdä tämän kickboxingin suhteen. Joissakin lyönti ja potkutekniikat tehdään enemmän Japanilaisen tyyliin.
Kickboxing on nyrkkeilyä ja judoa vastaava urheilulaji. Niihin pitää panostaa, jos haluaa matsata oikein kilpailuissa, mutta oheisharjoitteenahan se on mitä mainioin myös muihin lajeihin. Mutta pointtini on se, että jos raahaat sitä treenikassia erikseen joka toinen päivä eri seuran harjoituksiin, niin ei siitä hyvä tule. Kokeneempi kaveri voi hyvinkin pitää pientä breikkiä omasta päälajistaan ja mennä välillä muutakin lajia treenaamaan,josta on hyötyä myös omassa päälajissaan. Esim. jujutsukoille on hyväksi käydä joskus vaikka nyrkkeily, kickboxing, judo tai painiharjoituksissa, niin saa hieman syvempää lajitietämystä kyseisistä erikoisaloista. Joskus se laji, jossa itsellä on lahjakkuutta löytyy sattumalta näin. Sitähän ei aina tiedä, ennen kuin on kokeillut.
Oma kamppailuhistoriani ulottuu tonne 20 vuoden päähän, itse olen treenaillut ju-jutsua, karatea, aikidoa, potku- ja thainyrkkeilyä, lukkopainia, shootfightingiä, ym. Jokaisesta on jäänyt jotain hyödyllistä, ehkä vähiten kuitenkin karatesta.
Nykyään lajini on krav maga, joka monipuolisuudessaan on vertaansa vailla, kun ei ehdi enää perheellinen harrastaa montaa lajia, niin pitää ottaa yksi, jossa treenataan kaikenlaisia tilanteita. Lisäksi työtehtävien kannalta on tärkeää harjoitella myös itsepuolustusta, mitä ei ihan oikeasti harjoiteltu missään lajeissa ennen kuin aloin krav magan.
Vapaaottelu olis varmaan paras urheilulaji, mitä kannattais treenata, että saisi mahdollisimman laajan skaalan. Vaparitaistelijat treenaa aika paljon pystyottelua ja matto-ottelua, tietysti jokainen omien mieltymystensä mukaan.
Itse treenaan tällä hetkellä projektiluonteisesti nyrkkeilyä krav magan ohella, sillä nyrkkeilyä parempaa käsitreeniä tuskin löytää mistään.
Kuitenkin täytyy aina pitää mielessä, että miksi harjoittelee. Jos haluaa monipuolista urheilua, niin ok, mutta jos haluaa pitää mukana itsepuolustusaspektin, niin sitä täytyy myös harjoitella.
Jos olet kiinnostunut itsepuolustusharjoitteista, niin jaan mielelläni muutamia silmät avaavia juttuja.
...tavoitteena olisi oppia itsepuolustustusta että ottelua, ehkä jopa kilpailumielessä tuota jälkimmäistä. Kahden lajin treenaaminen olisi siis hyvin vaikeaa, jos meinasin toisessa vielä kilpaillakin. Joskus aikoinaan kävin yhdessä katakilpailussa. Kokemus oli mukava vaikka en sijoittunutkaan, mutta käytännön syistä haluaisin treenata nopeat refleksit ja tehokkaat tekniikat. Kataharjoittelu ei oikein noita tavoitteita palvellut, mutta lyhyen karateurani (3 talvea, vihreä vyö)loppuaikana se oli ainoa mukava asia treeneissä. Harjoittelimme ainoastaan saadaksemme seuraavan vyöarvon. Onneksi nilkka revähti ja sain vähän aikaa miettiä mitä harrastukselta kaipaan, eikä karate enää maistunut.
Tuo vapaaottelu voisi olla melko kiinnostava laji, netistä hieman tietoa katsastin. Vale tudo ja shootfighting. Etsiskelen kuopiolaisia seuroja, mutta ei taida olla olemassa tai seuroilla ei ole kotisivuja.
Tavoitteena olisi päästä treeneihin 4-6 kertaa viikossa, ajattelin myös punttisaliharrastusta jatkaa syksyllä. Lukio-opiskelukin tulisi hoitaa siinä tärkeimpänä työnä. Kunhan jokin mahdollisimman monipuolinen, ei liian kallis opiskelijan budjetille, saa edetä omaa tahtiaan ja asiantuntevat vetäjät niin olen oikein tyytyväinen.
Mulla on kontakti kuopion kamppailuelämässä. Ota yhteyttä krav maga ohjaajaveljeen Esko Räsänen. Auttaa varmasti lajin valinnassa. Yhteystiedot löydät http://www.kuopionkamppailuseura.fi/
treenaat juuri tällä hetkellä? Vapaa tulkintani on, että et tällä hetkellä vedä kovinkaan kovaa treeniä. Jos näin on, niin kannattaisko tosiaan aloittaa kuitenkin yksi laji ensin ja katsoa, mihin se kunto ja energia riittää. Innostusta näyttää olevan ja se on hyvä. Monella on ollut kova innostus myös, mutta se lopahtaa kuin seinään, kun puhti loppuu. Yleensä kun se todellinen treenaaminen alkaa, niin romanttiset unelmat haihtuu pikku hiljaa. Näin käy aina esim. laihduttajillekin, kun he monen vuoden jälkeen innoissaan alkavat tekemään treeniohjelmaa. En halua masentaa, mutta jos tosiasia on, että kuntosi ei ole oikein kova tällä hetkellä, niin suunnitelmasi vaikuttaa aivan ylimitoitetuilta heti kertalaakilla aloitettuna. Mielestäni tuo puntin nostokin yhtäaikaa jonkin kamppailulajin kanssa aloitettuna vetää kunnon koville, jos et sitten jätä muutamia kamppailulajitreenejä silloin tällöin väliin. Kyllä ne sitten menee yhtäaikaa, kun saa lihaskuntoa ja muuta kuntoa hieman hankittua. Alkuun voi olla aika maitohapoilla lihakset, jos vetää molempia täysillä.
Vapaaottelua ei ole mitään intellektuellia tekniikoiden tutkimista. Se ei ole mitenkään erityisen monipuolista mielestäni myöskään. Enemmän se on kuten paini ja nyrkkeily, myös treenimenetelmiltään. Yksinkertaista, raakaa, kovaa puurtamista ja siitä on karsittu kikkailutekniikat hiiteen helvettiin. Vaatii siis kuntoa.
Vapaa-ottelu on nimenomaan monipuolinen kamppailulaji joka vaatii treenaajalta tekniikkaa, kuntoa ja päätä. Koska vapaa-ottelussa yhdistyvät pystyottelu sekä mattopaini tekee se lajista vielä äärimmäisen monipuolisen. Tekniikoita löytyy pysty sekä mattopuolella tuhansia.
Kuntoa vaaditaan samalla tavalla vapaa-ottelussa kuin muissakin kamppailulajeissa.
Tekniikoita voi miettiä ja tutkia myös vapaa-ottelusta, koska ihmiskehosta löytyy omat rajoitteensa. Käsi ei taivu tietynasennon yli, olkapää liikkuu vain tiettyyn asentoon, pää ei käänny kuin tietyn verran jne. Kaikki lukot ja hapetukset kun loppujen lopuksi perustuvat näihin tosiasioihin. Aina löytyy uusia tapoja tehdä esim. Arm bar(käsilukko) tai joku muu tekniikka. Ja nyt puhutaan vaan mattotekniikoista.
Lajina vapaa-ottelu on äärimmäisen kovaa urheilua, jossa menestyvällä ottelijalla pitää olla rautaisen kunnon lisäksi, tahtoa ja ajatusta. Pitää siis pystyä jujuttamaan vastustajaa ja rankaisemaan paikan tullen.
Ilo lukea kerrankin hyvin kirjoitettua tekstiä tällä palstalla. Kiitokset!
ihan tarkoittanut kun puhuin monipuolisuudesta, kaverille, joka on hakeutumassa uuteen lajiin ja lisäksi useampaan yhtä aikaa. Tulee verrattua esim. joihinkin budolajeihin ja niiden tapaan harjoitella. Monessa budolajissa harjoitellaan erikseen esim. kataa, erikseen vyökokeeseen vaadittavia lukemattomia tekniikoita ja erikseen simppelimpiä ottelutekniikoita, joilla pärjää oman lajin ottelussa. Monessa budolajissa esim. vanhempi kaveri voi keskittyä pelkästään kataan ja itsepuolustustekniikoihin, kun nuorempi kaveri voi keskittyä ottelutekniikoihin. Kovempikuntoiset tekee kata- ja itsepuolustustreenit siinä ottelutreenien sivussa. Tämän tapaista monipuolisuutta ja valinnan vapautta esim. vanhemmille miehille ei vapaaottelussa ole. Tähtäin on vapaaottelussa, muuhan on tyhmää. Jos jossain todella mennään vanhusten ehdoilla niin olen hieman hämmästynyt. Vielä en ole nähnyt ilmoitusta "Kuntovapaaottelu kurssista". Sellainen varmaankin tulee pian, koska nyrkkeilyssä ja thainyrkkeilyssä vastaavat on ollut jo pitemmän aikaa.
Vapaaottelussa harjoitellaan vaan ottelutekniikkoja, joita vapaaottelijat yleisesti käyttää ja vastaliikkeitä niihin. Niitä harjoitellaan vapaaottelua varten eikä esimerkiksi vapaaottelukata-näytöstä tai kuntoilun takia. Tottakai vapaaottelussa täytyy tekniikoita opetella tekemään joka tilanteessa. Sehän on päivän selvä myös muissa lajeissa. Mielitekniikat selkäytimeen ja sitä rataa. Sama homma kuin judossa, painissa ja nyrkkeilyssä. Vapaaottelu ei ole minusta siinä suhteessa yhtään monipuolisempi laji, mihinkään muuhun kamppailulajiin verrattuna. Tekniikkavalikoimaa on, mutta niin on muissakin lajeissa ja joissakin vielä reilusti enemmän. Kaikissa muissakin kamppailulajeissa pitää kehittää ottelusilmää ja osata käyttää älliä. Nyrkkeily on lajina hyvä esimerkki.
...pohdinnan lopputulos mielestäni.
Tärkeintä on, että asettaa itselleen tavoitteen. Esim. haluan kokeilla, kestääkö hermot kehään nousemisen pikkuhanskat kädessä? Tai: teen ovihommia baarissa, ja joudun kohtaamaan väkivaltaa silloin tällöin; haluaisin selvitä väkivaltatilanteista mahdollisimman hyvin työtehtävien kärsimättä, ja niin etten joudu tuomituksi pahoinpitelystä. Tai: haluan katuitsepuolustustaitoa, niin että pääsen irti tilanteista, jos sellaisiin joudun. Tai: Haluan hyvää kuntoa.
Sitten valitse lajisi (huom. laji ei ole kaikki kaikessa, sillä ohjaajalla on suuri merkitys), sen mukaan mitä haluat ja paljonko olet valmis siihen panostamaan.
Näillä keskustelupalstoilla aina silloin tällöin jotkut surkimukset itkevät sitä, kumpi laji on parempi ym. ym. vaikka eivät itse tajua sitä, että useita lajeja harjoitellaan eri motiiveista. Jos haluaa hyvää kuntoa, esim. kuntoThai on erittäin hyvä vaihtoehto. Mutta sitä ei pidä sekottaa mitenkään itsepuolustukseen. Aina silloin tällöin näkee kommentteja, miten kuntonyrkkeily tai vastaava kehittää itsepuolustustaitoja kuin itsestään, ja silloin ollaan tosi vaarallisilla vesillä..
Mielestäni (n. 20 vuoden kokemuksella) kannattaa kokeilla eri lajeja, sen mukaan mitä haluaa. Koska itse työskentelen turvallisuusalalla, ja kannan työssä erilaisia välineitä, Krav Maga on ollut ehdoton vaihtoehto. Lajin ohjaajien parista löytyy niin suuri kokemus eri aloilta, ja ammattimaisesti vedetty toiminta, että se on ollut paras juttu, minkä urallani olen nähnyt.
Nyrkkeilyä harjoittelen siksi, että jos käsiä joutuu käyttämään paljaaltaan, ei missään muussa lajissa niin paljon harjoitella niiden käyttöä.
Jos aika riittäisi, haluaisin harjoitella enemmän shootoa, koska vapaaottelu / shootfight-tyyppinen harjoittelu on kunnon kannalta loistava juttu. Tosin kun ei aika riitä, täytyy ylläpitää kuntoa aamulenkeillä (sucks..)
Onpa ollut muuten harvinaisen asiallista keskustelua verrattuna normaaliin tasoon näillä palstoilla. Kiitos siitä ;)
Haluan oppia matsaamaan ja itsepuolustamaan. Onko muuten krav magan K18-raja ihan ehdoton?
En kyllä suunnitellut mitään vartijan tai poliisin ammattia itselleni, joten ammatin kannalta en etsi itselleni itsepuolustuslajia. Kolmannen sukupolven itsepuolustus- ja kamppailulajien harrastaja olen. Isoisä nyrkkeili, isällä neljässä budolajissa jokin vyöarvo. Lisäksi pikkuveljeni harrastaa karatea, pidin hänelle usein treenejä.
Minun ongelmani edellisessä harrastuksessa oli ohjaajien epäpätevyys. Treenejä veti hyvin usein ruskeavöiset, jotka sitten mielellään keskeyttivät ääliöltä kuulostavan kysymyksen. Lisäksi en enää halua treenata samassa porukassa alle 15-vuotiaiden kanssa. Ajoivat minun raivon partaalle, koska ei edes dojokuri saanut heidän suutaan kiinni. Eräskin minua korkeammalla vyöllä oleva herra 12-wee nimitteli koko ajan, eikä vetäjät tehneet yhtään mitään! Lisää syytä lopettaa laji kyseisessä seurassa.
Minun kuntoni ei ole mitenkään hyvä, en ole nopea enkä voimakaskaan ruumiinrakenteeltani. Kestävyys tulisi siis ehkä suurin valtti olemaan, kunhan sellaisen treenaan. Notkeutta löytyy pienellä etsimisellä, nyt en ole kesän aikana venytellyt yhtään. Rakenteeltani olen lyhytjalkainen, kuulemma leveät hartiat jopa maskuliinisesti ja lyhyt niska. Sormet ovat lyhyet, joten sekin haittaa kaikkia pieniä sormilukkojäniksenimetystekniikoita.
Ottelisin alle 60-kiloisissa, mutta painoa saan pudotettua ehkä viisikin kiloa, ennen karaten aloitusta olin ylipainoinen. Kunto nyt on semmoinen, että penkistä maksiminosto on naurettavat 30 kiloa kun viimeksi viitsin kokeilla, vatsalihasliikkeitä on mennyt 32 per 30 sekunttia, 1500 metrin juoksu kahdeksaan ja puoleen minuuttiin ja 100 metrin juoksussa menee kai ehkä 25-23 sekunttia. Nyt ehkä huonommin menee, koska nilkkani tervehdyttyä en ole viitsinyt treenata kuin rullaluistelua jonkun kerran viikossa. Kun taas kunnon treenit aloitan, kuntoni kasvaisi nopeaa vauhtia, kunnes taas pitäisi alkaa treenikertoja lisäämään.
Krav magassa on varmaan ihan hyviä itsepuolustuksellisia pointteja, vetäjästä riippuen, mutta se ei ole kamppailulaji jossa voi kilpailla, ja kuulemani mukaan usein kuntoa ei treenata paljonkaan.
Mene katsomaan thainyrkkeilytreenejä. Siellä opit lyönnit ja potkut jotka toimivat, saat sparrata paljon, voit kilpailla halutessasi, ja kuntoa harjoitellaan todella hyvin.
Thainyrkkeilystä löytyy ainakin isommista seuroista myös tekniikkaryhmiä ilman sparria, naisten ryhmiä jne., ja ainakin aloittajista tuntuu nykyään olevan yli puolet naisia - seurasta tietysti riippuen.
Myöhemmin voi sitten itsepuolustusjuttuja ottaa tuohon ohelle esim. krav magan avulla, mutta aloittaisin kyllä ensin yhden lajin ja katsoisin myöhemmin haluaako viikko-ohjelmaan vaihtelua ja riittääkö aika sekä energia.
Muay thai vaatii kyllä hieman varusteita, joihin menee rahaa, ainakin siinä vaiheessa kun siirtyy sparriryhmään. Tekniikkaryhmissä pärjää vähemmillä varusteilla. (Kannattaa ostaa laatumerkkejä, kuten Twinsiä, Fairtexiä, Windyä ja mahdollisesti Thaismaita ja Blue Corneria. Eivät ole yleensä juuri kalliimpia, mutta ovat parempia kuin "halpismerkit".)
et voi saada kaikkea, ottelua ja itsepuolustusta, mutta:
kuten toi sulle vastannut kaveri suosittelee, mene potku- tai thainyrkkeilyyn, tai itse suosittelen myös nyrkkeilyä hyvänä treeninä.
Varteenotettava vaihtoehto on myös brasilian ju-jutsu tai lukkopaini, jos haluat oppia maaelementin. Tai jos ei niitä ole, niin Judo sitten.
Krav Maga on luonteensa takia rajattu k18, mutta jos olet lähellä ikää, neuvottele paikallisen seurasi opettajan kanssa asiasta.
Treenaa vaikka thainyrkkeilyä ja lukkopainia tai shootfightingia siihen asti, kunnes täytät 18, ja sen jälkeen kokeile Krav Magaa, niin saat oppimasi taidot yhdistettyä itsepuolustusaspektiin ;)
"et voi saada kaikkea, ottelua ja itsepuolustusta"
No jos ei tarvi päästä kilpamatsaan niin moderni jujutsu (englantilainen, 2000, hokutoryu) on ihan hyvä vaihtoehto. Samoin hapkidot ja jotkut karatetyylit. Ja on niitä paljon muitakin lajeja missä nuo vaatimukset täyttyvät.
Ei se krav maga tosiaan ole ainoa laji jossa opetetaan itsepuolustusta. Ja muuallakin matsataan kuin vapaaottelijoiden suosimien lajien parissa.
Paitsi että nuo kaikki mainitsemasi ovat tulvillaan kikkoja ja tekniikoita, jotka eivät toimi.
Thainyrkkeily oli alunperin ensimmäisena vaihtoehtona, mutta ei ole Kuopiossa tai Siilinjärvellä seuraa. Potkunyrkkeilyä olisi kyllä Kuopiossa, mutta käsittääkseni tekniikoita ei ole yhtä runsaasti siinä.
Taitaa tieni käydä siis potkunyrkkeilyn pariin, koska en välttämättä budolajeja halua harrastaa. Potkunyrkkeilyn porkkana olisi kuitenkin sen vyöarvojärjestelmä.
Miks noin luulet? Mikä on kokemuksellinen pohjasi jonka kautta olet tämän mielipiteen muodostanut?
Perustuu osin omiin kokemuksiin osaan noista lajeista, osin kokemuksiin muista lajeista, osin muiden noita lajeja harrastaneiden kommentteihin. Esim. erääseen noista lajeista keskittyvällä keskustelufoorumilla voi lueskella harrastajien mielipiteitä omasta lajistaan, jotka ovat juuri samansuuntaisia. Hirveästi kikkoja, joista vain harvat toimivat käytännössä. Ja kyseessä ei edes ollut lajin harrastuksen lopettaneiden kommentit.
Tuumivat siellä, että vaikka itsepuolustuksen kannalta hyödyt ovat niin ja näin, oli se silti kiva laji harrastaa. Näillä foorumeilla ei noin positiiviseen asenteeseen juuri törmää, vaan lähinnä fanaattiseen oman lajin tuhovoiman todisteluun.
Ja ei tarvitsekaan kiinnostaa sinua nämä mielipiteeni, mutta kerronpa ne siitä huolimatta. ;)
Lajeissa voi olla jonkin verran toimimattomia kikkoja mutta että valtaosa tekniikasta ei olisi toimivaa, tätä en oikein usko. Ja kaikki rannelukkoväännöthän eivät ole varsinaiseen ottelutilanteeseen kai tarkoitettukaan, vaan niitä pitäisi käyttää ennenkuin pystypaini on kunnolla alkanut lopettamaan uhkaava tilanne alkuunsa.. Ja eihän niitä kaikkia tekniikoita ihan heti opita, vaatii paljon toistoja ja treeniä jne.
"oli se silti kiva laji harrastaa. Näillä foorumeilla ei noin positiiviseen asenteeseen juuri törmää, vaan lähinnä fanaattiseen oman lajin tuhovoiman todisteluun."
Mjoh, no oman lajini itsepuolustuksellisuus on vähän niin ja näin mutta on se vaan kiva laji harrastaa. Ei kylläkään siksi että se olisi kovin kikkailevaa, vaan kun se ip on vain pieni osa-alue lajissa.. ;) Mutta kyllä sitä silti tulee puolusteltua kun riittävän provokatiivisesti joku arvostelee.. :P
"Ja ei tarvitsekaan kiinnostaa sinua nämä mielipiteeni, mutta kerronpa ne siitä huolimatta. ;) "
Noh, mä vaan provoan sille päälle sattuessani, ota huumorilla. Mäkään en ihan aina enää jaksa ottaa tätä foorumia niin tosissani.. =D
laji on? Saatoit tuossa jossain mainita, mutta meni ohi. Mutta käsitin, että se on kravmagan tyylinen.
Itse olen itsepuolustuksen suhteen erilinjoilla, kuin vaikkapa juuri korkeakoulu opiskelun aloittaneet luuviulut, jotka eivät ole koskaan harrastaneet liikuntaa. Hehän ovat lukeneet, ennen kurseille menoa jonkin "itsepuolustusasiantuntijan" kirjan ja heillä on sitä kautta tietoa itsepuolustuksesta. En nyt tarkoita sinua, vaan yleisesti.
Itse pidän nimittäin kovia, kuntoa vaativia urheilu/taistelulajeja ylivoimaisesti parhaina keinoina hankkia myös vankka itsepuolustustaito. Itse luen parhaisiin nyrkkeilyn, painin, judon, vapaaottelutyylit, lisäksi karaten ja jujutsun oikeaoppisesti hikeä säästämättä treenattuna ja muut tämän tyyppiset lajit.
Korealaista lajeista löytyy varmaan vastaavia, mutta itsellä ei ole kokemusta niistä.
Kravmaga on tietenkin itsepuoluslaji, mutta en lue sitä ollenkaan samaan kastiin, kun se ei kehitä voimia, nopeutta ja lihaksistoa ollenkaan siihen tyyliin kuin nuo edellä mainitsemani ns. kunnonkohotuskomponentin sisältävät lajit. Se tarvitsee jonkin muun lajin siihen rinnalle, jotta sen todellisen itsepuolustustaidon ja tarvittavat lihakset saa hankittua. Kaikki jää muuten kikkailun varaan. Tämä ei perustu keskustelupalstoilta lukemiini kommentteihin. Olen itse harjoitellut kravmagaa. Tekniikat ja ideat on ihan ok, eikä lajissa ole mitään vikaa. Mutta koska kuntoni riittää vielä jujutsuun, keskityn vielä muutaman vuoden siihen. Sen jälkeen kravmaga kutsuu varmaankin jälleen. Mutta, koska olen kehittänyt, jo lapsena, useissa eri kamppailujajeissa lihakset, notkeus- ja nopeusominaisuudet kondikseen haluan pitää yllä kuntoa niin kauan, kuin kroppa kestää ja jaksan parikymppisten kanssa painiskella. Tätä kautta myös itsepuolustustaitoni pysyy maksimissaan. Eli olen sitä mieltä, että kun ikää tulee ja en jaksa treenata kovaa enää itsepuolustustaitoni ruostuu. On jo tietenkin ruostunut siitä, mitä se oli nuorempana, vaikka vyöarvoja voin vielä kohottaa tekniikkaan keskittymällä. Mutta kähinäkunto laskee. Esim. portsarin hommissa pitäisi jo keskustelemalla pyytää juopot ulos. Nuorempana pystyin kantamaan ja heittämään ne ulos ja iskut joita sateli pystyin yleensä vaivattomasti väistämään, jne.
Kravmaga on sitten erittäin hyvä, kun kamppailulajit kiinnostaa, mutta kondis alkaa pätkimään. Tai ei halua muuten vaan hikoilla. Tosin jokin pappajudo tai pappajujutsu, jos sellainen porukka jossain on ajaisi mielestäni saman asian.
Aivan turhaahan on ruveta yleistämään, että joku laji on sellainen, mitä joku vetäjä vetää. Loppuviimeeksi ne on kuitenkin taistelijat jotka on hyviä, lajista riippumatta..
Kuitenkin oma kokemus oli mm. Ju-Jutsua yli 10 vuotta, (lisäksi muutamia irtotreenejä mm. hapkidoa) ennen kuin aloitin krav magan treenaamisen, ja missään muualla en ole nähnyt esimerkiksi "oikeita" itsepuolustusharjoitteita, joissa hyökkääjä ei toimi niinkuin puolustautuja haluaa.
Esimerkki: harjoittelussa tehtäessä vaikka mattopainia, jommallakummalla harjoittelijoista on kumipuukko (tai kuten eilisissä treeneissä jopa alumiinista tehty veitsi, jossa on karhennettu terä, jotta viillot näkyy iholla ja aiheuttaa lievää epämiellyttävyyttä). Puukkomies saa koska tahansa ennalta arvaamatta ottaa puukon esille, ja joko uhata sillä tai hyökätä "tappaakseen", eli useilla hyökkäyksillä. Harjoittelijoilla on pleksilliset pääsuojat, jolloin kasvoihin voi ottaa kohtalaista kontaktia, esim. pääpuskuilla, sormilyönnelillä, tms. Hyökkääjä ei lopeta heti ensimmäisen iskun osuttua, vaan pyrkii hyökkäämään, kunnes joko saa alistettua puolustautujan, tai puolustautuja saa kontrolloitua asetta ja /tai pääsee ylös ja pakoon.
Ei millään pahalla, mutta en ole 20 vuoden kamppailuhistoriani aikana MISSÄÄN MUUALLA nähnyt tällaista harjoittelua.
Joten ottakaa muiden lajien harrastajat kans roolipeliharjoittelu ja dynaamiset tilanteet käyttöön, niin sitten lajia voidaan kutsua itsepuolustuslajiksi..
Suuresti ihmettelin, missä olet Magaa treenannut, sillä itse siirryin potkunyrkkeilystä Krav Magaan, ja ei ne treenit ole siitä paljoa löystyneet. Eivät tietenkään yhtä kovia ole, kuin ottelijoilla, mutta ainakin niissä seuroissa, joissa olen harjoitellut, niin harjoituksissa tehdään paljon välineisiin, sparrataan, matto-otellaan, ja tehdään kuntopiiriä.
Suosittelen ainakin Valkeakoskea ja Tampereella Atleticolla on kans seura, jossa on tekemisen meininki.
Tuollainen "veitsi" voisi olla fiksu tapa levittää HIV:tä, hepatiittia jne...
elämässä on riskejä..
kyseisten välineiden käyttö on vapaaehtoista, mutta monet haluavat niitä käyttää. Oppiakseen itsepuolustusta. Jos ei treenissä ole toden tuntua, niinkuin suurimmassa osassa lajeista, niin niidenkin "asiantuntijat" ovat vain kuivanmaan uimareita, jotka puhuvat asioista niin kuin jostain jotain tietäisivät. Kokemusta voi hankkia joko salilla tai kadulla, kadulla voi sattua pahemminkin tai saada tuomion. Salilla harvemmin näin käy.
"Better A Student Of Reality
Than A Master Of Illusion"
mitä sillä tarkotetaan, ku sanotaan et tekniikka ei toimi? onko kellää kokemusta ei toimivasta tekniikasta? olis kiva kuulla!
ilmeisesti sillä tarkotetaan tappelua tuolla kadulla ja ku satakilonen kaveri tulee päälle ni sä häet vasta tasapainosta asentoa ku kaveri on jo kurkussa kiinni! tappelu on tappelua ja harrastus on harrastusta! ja ne harrastajat jotka osaa jotain ei käytä taitojaan kadulla! senhän pitäis olla selviö!