heips!olen ravannut lääkärillä ns,"epämääräisten"oireiden kanssa,kuten karmiva väsymys,olo kokoajan tokkurainen,aamulla kun herää tuntuu,että ei olisi nukkunut sitten pätkääkään,melankolinen ja kummallinen olo.koti askareet ja työ tulee hoidettua,mutta olo kuin olisi tehnyt "urakalla" töitä,ajatus pätkii,puhe takeltelee ja suorastaan kuin puusta pudonnut jne myös hormonaalisia vaikeuksia,iho kutisee ja paleltaa sitten turkasesti.jne,jne.masennuspillereitä tarjottu,joista kieltäydyin,en koe olevani masentunut.vaadin itse lopulta kilpirauhaskokeiden ottoa,arvot alakanttisia kuulemma,mutta menevät ns,normaaliin piikkiin.viime aikainen arvo t4v 7.7,tsh 1.01
mielestäni eivät ole kyllä normaalit,toinen ainakaan.menin lopulta yksityislääkärille,tutkimukset kesken,puhui lääkityksen aloittamisesta,mutta ei vielä.odotan jatkoa.en olisi uskonut,että tämän asian kanssa jotuu näin kauan kituuttamaan,itku kohta pääsee,oksettaa ja huimaa...eli kohta menee hermot.toivoa antaa se,että tämä nuori sis,tautien lääkäri,oli ensinmäinen,joka kiinnitti asiaan huomiota,kiitos hänelle.terveyskeskuslääkärit valitettavasti ei ns.korvia rojauttaneet.yleistä uupumusta jne.korvien välissä vika...siksi kirjoitan,kun sattumalta löysin tämän palstan ja täällä kohtalon tovereita ja tietoa,kokemusta asiasta.oli helpottavan tuskallista lukea,ettei ole yksin,tämän "mystisen"vaivan kanssa,joka on sitten .....huh,huh.nyt ei auta kuin vain odottaa,jahka asia taas etenee,meno van hiipuu..terkkuja kaikille meille "oirehtijoille"ja tsemppiä!
mielestäni eivät ole kyllä normaalit,toinen ainakaan.menin lopulta yksityislääkärille,tutkimukset kesken,puhui lääkityksen aloittamisesta,mutta ei vielä.odotan jatkoa.en olisi uskonut,että tämän asian kanssa jotuu näin kauan kituuttamaan,itku kohta pääsee,oksettaa ja huimaa...eli kohta menee hermot.toivoa antaa se,että tämä nuori sis,tautien lääkäri,oli ensinmäinen,joka kiinnitti asiaan huomiota,kiitos hänelle.terveyskeskuslääkärit valitettavasti ei ns.korvia rojauttaneet.yleistä uupumusta jne.korvien välissä vika...siksi kirjoitan,kun sattumalta löysin tämän palstan ja täällä kohtalon tovereita ja tietoa,kokemusta asiasta.oli helpottavan tuskallista lukea,ettei ole yksin,tämän "mystisen"vaivan kanssa,joka on sitten .....huh,huh.nyt ei auta kuin vain odottaa,jahka asia taas etenee,meno van hiipuu..terkkuja kaikille meille "oirehtijoille"ja tsemppiä!
Vastaukset 1
Vanhimmat
moni on kierelly vuosikaudet ihmettelemässä että mikä vaivaa. Niin minäkin.
Onneksi nyt on vihdoin lääkkeet ja tiedän mistä kaikki johtuu.
Ja olo alkaa olla parempaan päin.