ateisinen suhde mytologioihin

jaina

Itseäni kiinnostavat monet maailmanselitystarinat, lähinnä se, mitä ne kertovat ihmisen ja ympäristön suhteesta sekä ihmisen suhteesta itseensä. Myös eri myyttien variaatiot sekä kulttuuriset samanlaisuudet kiinnostavat.

Lyhyen johdantoni jälkeen kysyisin, mikä olisi palsta-ateistin suhde myytteihin, jumaltarinoihin, taiteen tapaan käsitellä ja jälleenkertoa myyttejä? Sekä, mikä olisi se myyttinen kertomus, joka palsta-ateistia paraillaan kiinnostaa (sen syvällisemmin jungistelematta)?

Varmaankin femakkouttani minua kiinnostaa esim. arturiaaninen legenda siitä, kuinka maailmankuva murtuu ja muuttuu, järjestyy uudelleen.

17

979

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nassen

      trollit ja peikot tms. paikalliset "ilmiöt" sekä niihin liittyvät tarinat kiinnostavat.

      Maailmaselityksestähän nuo ovat kaukana

    • Gonzales

      >>Lyhyen johdantoni jälkeen kysyisin, mikä olisi palsta-ateistin suhde myytteihin, jumaltarinoihin, taiteen tapaan käsitellä ja jälleenkertoa myyttejä? Sekä, mikä olisi se myyttinen kertomus, joka palsta-ateistia paraillaan kiinnostaa>taiteen tapaan käsitellä ja jälleenkertoa myyttejä?

      • jaina

        Raamattuhan on kokoelam väkivaltaisten paimentolaisheimojen kokoamaa tarinaa matkojensa varrelta ja sinällään erittäin mielenkiintoinen kokoelma, jos muistaa missä ja milloin se on koottu ja missä ja milloin tarinoita on kerrottu. VT ja UT ovat mielestäni kyllä aivan eri teos.

        VThän alkaa todella uljaasti julistamalla, että alussa oli sana, jne. Metaforisella tasolla se on totta: puheen metatason muodostuminen on ensimmäinen edellytys inhimillisen kulttuurin muodostumiselle (tosin, muutakin kulttuuria on ja muutakin kulttuurin syntymiseen tarvitaan). Lisäksi tämä yksinkertainen lausahdus osoittaa sen, kuinka sosiaalisia ihmiset ovat: puhetta ei opi ilman kanssapuhujien klaania.

        Palsasta muistuu mieleeni myös se, kuinka hän selvästi kuvaa kärsimystään tästä ylimielisestä ylimies -maailmankuvasta. Kuvittelisin, että se koskettaa muitakin miehiä: suorituskeskeinen kiipijä-alistaja ei voi osoittaa autenttista olemustaan, paljastaa ns. tosinimeään (*lukee hän paraillaan Le Quinia lapsille ääneen ;D*)

        Telaketjuista.
        Kyllä niitä on: hyökkäys on paras puolustus: maassa on aina armeija: jollei oma niin sitten vieras.


      • Gonzales
        jaina kirjoitti:

        Raamattuhan on kokoelam väkivaltaisten paimentolaisheimojen kokoamaa tarinaa matkojensa varrelta ja sinällään erittäin mielenkiintoinen kokoelma, jos muistaa missä ja milloin se on koottu ja missä ja milloin tarinoita on kerrottu. VT ja UT ovat mielestäni kyllä aivan eri teos.

        VThän alkaa todella uljaasti julistamalla, että alussa oli sana, jne. Metaforisella tasolla se on totta: puheen metatason muodostuminen on ensimmäinen edellytys inhimillisen kulttuurin muodostumiselle (tosin, muutakin kulttuuria on ja muutakin kulttuurin syntymiseen tarvitaan). Lisäksi tämä yksinkertainen lausahdus osoittaa sen, kuinka sosiaalisia ihmiset ovat: puhetta ei opi ilman kanssapuhujien klaania.

        Palsasta muistuu mieleeni myös se, kuinka hän selvästi kuvaa kärsimystään tästä ylimielisestä ylimies -maailmankuvasta. Kuvittelisin, että se koskettaa muitakin miehiä: suorituskeskeinen kiipijä-alistaja ei voi osoittaa autenttista olemustaan, paljastaa ns. tosinimeään (*lukee hän paraillaan Le Quinia lapsille ääneen ;D*)

        Telaketjuista.
        Kyllä niitä on: hyökkäys on paras puolustus: maassa on aina armeija: jollei oma niin sitten vieras.

        Mahtanevatkohan nuo paimentolaisheimot olla olleet erityisen väkivaltaisia. Luulen, että eivät, ainakaan Raamatun teksteistä sitä ei mielestäni voi päätellä.

        Raamatun väkivalta ei ole kovin dramaattista, jos sen ajattelee tapahtuvaksi lukijan pään sisällä, eräänlainen peilikuva siis. Tunteethan runttaavat armotta, tappavatkin. Ruumiita vain ei tule konkreettisesti, jos tapahtumat ovat yksilön pään sisällä.

        >>VT ja UT ovat mielestäni kyllä aivan eri teos.>Kuvittelisin, että se koskettaa muitakin miehiä: suorituskeskeinen kiipijä-alistaja ei voi osoittaa autenttista olemustaan, paljastaa ns. tosinimeään


      • jaina
        Gonzales kirjoitti:

        Mahtanevatkohan nuo paimentolaisheimot olla olleet erityisen väkivaltaisia. Luulen, että eivät, ainakaan Raamatun teksteistä sitä ei mielestäni voi päätellä.

        Raamatun väkivalta ei ole kovin dramaattista, jos sen ajattelee tapahtuvaksi lukijan pään sisällä, eräänlainen peilikuva siis. Tunteethan runttaavat armotta, tappavatkin. Ruumiita vain ei tule konkreettisesti, jos tapahtumat ovat yksilön pään sisällä.

        >>VT ja UT ovat mielestäni kyllä aivan eri teos.>Kuvittelisin, että se koskettaa muitakin miehiä: suorituskeskeinen kiipijä-alistaja ei voi osoittaa autenttista olemustaan, paljastaa ns. tosinimeään

        Minä kirjoitin ed. viestissä:
        >>Kuvittelisin, että se koskettaa muitakin miehiä: suorituskeskeinen kiipijä-alistaja ei voi osoittaa autenttista olemustaan, paljastaa ns. tosinimeään


    • Mä olen suuri fantasiakirjallisuuden ystävä. Etenkin Dragonlance on ollut lähellä sydäntä.

      Mutta pelkät mytologiat..ei kiinnosta juuri lainkaan. Tulee vain surullinen mieli, kun lukee ihmisistä eri aikoina, jotka on hurahtanu johonki ihme rituaaleihin. Fantasiassa ei tarvi miettiä "onko jumalaa olemassa" koska siinä jumalat on usein
      todella aktiivisessa osassa.

    • myytit, jumaltarinat jne. juttuina ihan kiinnostavia. Niin ja juttuina ne pitää ottaakkin.

      • sääliks käy jesseä

        Hänen sanomakseen on hyvä laittaa kaikkee skeidaa.
        Jesse sanoo niin, jesse sanoo näin.

        Sääli käämiosastoa!


      • sääliks käy jesseä kirjoitti:

        Hänen sanomakseen on hyvä laittaa kaikkee skeidaa.
        Jesse sanoo niin, jesse sanoo näin.

        Sääli käämiosastoa!

        saa kaikenlaista aikaan. Niin ja jutut vain paranevat ajankuluessa.


    • Rilli

      Parhaimmillaan myytit ovat minusta ihmiskunnan kulttuuriperimää, tarinoita, jotka sisältävät muistettavassa ja edelleenkerrottavassa muodossa syvällistä viisautta, joka on vaikeaa tai mahdotonta ilmaista suorin sanoin. Ateismi kyllä helpottaa sisällön ymmärtämistä, jos tarina käsittelee jumalhahmoja. Toki myytteinä tarjoillaan roskaakin, mutta niinhän tapahtuu muissakin asioissa.

      Minua on aina kiinnostanut myytti hylätystä lapsesta, joka selviytyäkseen hylkäämisestä kääntää tuntemattoman alkuperänsä voitokseen. Myytit kuitenkin tietävät, että hän ei pysty koskaan saavuttamaan tavoittelemaansa rauhaa, "luvattua maata". Klassiset myytit aiheesta ovat egyptiläinen tarina Sinuhesta ja sen juutalainen rinnakkaisversio Mooseksesta, sekä kreikkalainen tarina Oidipuksesta.

      Sitäpaitsi tämä myyttihän on kirjallisuuden ja Hollywoodin peruskamaa.

      • otto mullheim

        Sitä paitsi vielä tottakin. Ei käsitetä, miten monella tasolla
        sukkia kulutetaan!
        Oma elämä vesilasimyrskyineen "luvatun maan" ulkopuolella. Ehdottomasti.

        Oma tarinani on ikuisen pimeässä kulkijan stoori.

        Noita klassisia myyttejä syntyy vieläkin.
        Aina jollakin "taviksella" on Suomessakin mahdollisuus nousta kuuluisuuteen.

        Itsellä niitä ei todellisuudessa koskaan ollutkaan.


      • jaina

        Rilli kirjoitti:
        "Minua on aina kiinnostanut myytti hylätystä lapsesta, joka selviytyäkseen hylkäämisestä kääntää tuntemattoman alkuperänsä voitokseen. Myytit kuitenkin tietävät, että hän ei pysty koskaan saavuttamaan tavoittelemaansa rauhaa, "luvattua maata"."

        Tämä on eräs versio saavuttamattoman haikailusta, elämänjanosta tai -kaipuusta. Vielä koskettavampi on minusta Sisyfos, joka kierittää kiveä vuoren huipulle, josta kivi vierii takaisin alas ja saman kiven pyörittäminen voi taas alkaa alusta. Sisyfos ei edes yritä etsiä ratkaisuja elämäänsä. (S. hän oli taas tavallaan kapinallinen, joka kyllä tietää alkuperänsä, mutta kapinoi "vanhempiaan" vastaan ja saa rangaistuksensa, josta ei päästä itseään vapaaksi. Jne.)

        Mutta kaikkein koskettavimmin hylätyn lapsen tarinan kuulin joku vuosi sitten katsellessani Muumeja omat lapsukaiset sylissäni. Kertoja oli siis Tove Jansson ja tarina Näkymätön Lapsi.

        Muttapa, mikä meitä estää keksimästä tarinaa muinaisesta egyptilaisestä tytöstä, Sinuhennasta, joka harhailtuaan, etsittyään löytää mielenrauhan? Vaikkapa saatuaan lapsia? Tai eksyttyään Tiibettiin meditoimaan? Muumeissakin tyttö muuttuu taas havaittavaksi, kun hän ilmaisee raivonsa ja suuttumuksensa.


      • Rilli
        jaina kirjoitti:

        Rilli kirjoitti:
        "Minua on aina kiinnostanut myytti hylätystä lapsesta, joka selviytyäkseen hylkäämisestä kääntää tuntemattoman alkuperänsä voitokseen. Myytit kuitenkin tietävät, että hän ei pysty koskaan saavuttamaan tavoittelemaansa rauhaa, "luvattua maata"."

        Tämä on eräs versio saavuttamattoman haikailusta, elämänjanosta tai -kaipuusta. Vielä koskettavampi on minusta Sisyfos, joka kierittää kiveä vuoren huipulle, josta kivi vierii takaisin alas ja saman kiven pyörittäminen voi taas alkaa alusta. Sisyfos ei edes yritä etsiä ratkaisuja elämäänsä. (S. hän oli taas tavallaan kapinallinen, joka kyllä tietää alkuperänsä, mutta kapinoi "vanhempiaan" vastaan ja saa rangaistuksensa, josta ei päästä itseään vapaaksi. Jne.)

        Mutta kaikkein koskettavimmin hylätyn lapsen tarinan kuulin joku vuosi sitten katsellessani Muumeja omat lapsukaiset sylissäni. Kertoja oli siis Tove Jansson ja tarina Näkymätön Lapsi.

        Muttapa, mikä meitä estää keksimästä tarinaa muinaisesta egyptilaisestä tytöstä, Sinuhennasta, joka harhailtuaan, etsittyään löytää mielenrauhan? Vaikkapa saatuaan lapsia? Tai eksyttyään Tiibettiin meditoimaan? Muumeissakin tyttö muuttuu taas havaittavaksi, kun hän ilmaisee raivonsa ja suuttumuksensa.

        En onnistunut heti kuvaamaan Mooses-Oidipus-myyttiä koko voimassaan. "Hylätty lapsi" oli pehmoilmaisu - kysymyshän on ei-toivotuista lapsista, jotka oli tarkoitus hävittää. Sellaiset "annettiin jumalien haltuun", Egyptissä pantiin koriin Niilin vietäväksi, Kreikassa heitettiin Olympos-vuoren rinteeltä alas. Mooses ja Oidipus selvisivät tästä hengissä.

        Tällainen lapsi joutuu läpi koko elämänsä epätoivoisesti yrittämään ansaita elämisen oikeutensa. Mikään suoritus ei riitä - olet ja pysyt ulkopuolisena.

        Sisyfoksesta muistetaan hänen rangaistuksensa, mutta harvoin tekoa, josta rangaistus seurasi.

        Sisyfos oli loukannut Zeusta, jonka vuoksi Zeus määräsi Kuoleman viemään hänet manalaan. Sisyfos onnistui kuitenkin vangitsemaan Kuoleman ja sulkemaan hänet tyrmään. Sen seurauksena maailmasta hävisi kuolema. Kukaan ei kuollut: vanhukset mätänivät elävinä, loukkaantuneet jatkoivat elämäänsä vaikka kappaleina, eläimiä ei pystynyt teurastamaan ruoaksi, jne.

        Lopulta Zeus löysi ja vapautti Kuoleman, ja maailma palasi ennalleen. Sisyfos vietiin Manalaan, jossa hän joutui rangaistukseksi loputtomasti vierittämään kiveä ylös vuorelle, josta se aina vieri alas. Ja sillä tavalla muistamaan itse ja muistuttamaan muille, millainen onnettomuus olisi ikuinen elämä.

        Myytit ovat elämää suurempia tarinoita.

        Oletko muuten lukenut Eino Leinon helkavirsiä? Monet niistä kohoavat myyttiseen suuruuteen.


      • jaina
        Rilli kirjoitti:

        En onnistunut heti kuvaamaan Mooses-Oidipus-myyttiä koko voimassaan. "Hylätty lapsi" oli pehmoilmaisu - kysymyshän on ei-toivotuista lapsista, jotka oli tarkoitus hävittää. Sellaiset "annettiin jumalien haltuun", Egyptissä pantiin koriin Niilin vietäväksi, Kreikassa heitettiin Olympos-vuoren rinteeltä alas. Mooses ja Oidipus selvisivät tästä hengissä.

        Tällainen lapsi joutuu läpi koko elämänsä epätoivoisesti yrittämään ansaita elämisen oikeutensa. Mikään suoritus ei riitä - olet ja pysyt ulkopuolisena.

        Sisyfoksesta muistetaan hänen rangaistuksensa, mutta harvoin tekoa, josta rangaistus seurasi.

        Sisyfos oli loukannut Zeusta, jonka vuoksi Zeus määräsi Kuoleman viemään hänet manalaan. Sisyfos onnistui kuitenkin vangitsemaan Kuoleman ja sulkemaan hänet tyrmään. Sen seurauksena maailmasta hävisi kuolema. Kukaan ei kuollut: vanhukset mätänivät elävinä, loukkaantuneet jatkoivat elämäänsä vaikka kappaleina, eläimiä ei pystynyt teurastamaan ruoaksi, jne.

        Lopulta Zeus löysi ja vapautti Kuoleman, ja maailma palasi ennalleen. Sisyfos vietiin Manalaan, jossa hän joutui rangaistukseksi loputtomasti vierittämään kiveä ylös vuorelle, josta se aina vieri alas. Ja sillä tavalla muistamaan itse ja muistuttamaan muille, millainen onnettomuus olisi ikuinen elämä.

        Myytit ovat elämää suurempia tarinoita.

        Oletko muuten lukenut Eino Leinon helkavirsiä? Monet niistä kohoavat myyttiseen suuruuteen.

        Otin Sisufoksen (nimi muutettu) esimerkiksi siksi, että kuvaa niin mainiosti tätä arbeit-macht-frei elämää täällä luterilaisen työnetiikan ikeen alla: työllä rakkauden, hyväksymisen jne. suorittaminen on kovin yleinen tapa yrittää löytää se oikotie onneen.

        Olen muuten myyteistä sitä mieltä, että myyttisten tarinoiden suuruus ei ole niiden totuusarvossa, vaan se on niiden säilymisessä. On olemassa myyttejä siitä, kuinka luvattua maata etsitään, mutta on olemassa myös myyttejä siitä, kuinka se löydetään, kuinka ihminen voi saavuttaa rauhan ja palata kotiin, elikän itseensä, Lemminkäisen Äiti, joka kasaa poikansa Tuonelan virrasta tai Isis, joka kasaa pitkin Egyptiä levitellyt Osiriksen kappaleet ja saa Horus -vauvan tämän kanssa.

        Anarkistisinta on tietenkin kirjoittaa oma myyttinen tarinansa omalla, uudella tavalla, mikä toimi tosin pitää sisällään melkoisen tiedostamisen vaivan.

        Helkavirret veisasin joskus viisitoistavuotisna, joten kiitos vinkistä: otanpa luvun alle uudestaan.


      • Rilli
        jaina kirjoitti:

        Otin Sisufoksen (nimi muutettu) esimerkiksi siksi, että kuvaa niin mainiosti tätä arbeit-macht-frei elämää täällä luterilaisen työnetiikan ikeen alla: työllä rakkauden, hyväksymisen jne. suorittaminen on kovin yleinen tapa yrittää löytää se oikotie onneen.

        Olen muuten myyteistä sitä mieltä, että myyttisten tarinoiden suuruus ei ole niiden totuusarvossa, vaan se on niiden säilymisessä. On olemassa myyttejä siitä, kuinka luvattua maata etsitään, mutta on olemassa myös myyttejä siitä, kuinka se löydetään, kuinka ihminen voi saavuttaa rauhan ja palata kotiin, elikän itseensä, Lemminkäisen Äiti, joka kasaa poikansa Tuonelan virrasta tai Isis, joka kasaa pitkin Egyptiä levitellyt Osiriksen kappaleet ja saa Horus -vauvan tämän kanssa.

        Anarkistisinta on tietenkin kirjoittaa oma myyttinen tarinansa omalla, uudella tavalla, mikä toimi tosin pitää sisällään melkoisen tiedostamisen vaivan.

        Helkavirret veisasin joskus viisitoistavuotisna, joten kiitos vinkistä: otanpa luvun alle uudestaan.

        Minusta myyttisten tarinoiden säilyminen johtuu juuri niiden totuudesta. Ennen kirjoitettua muistiinmerkitsemistä säilyivät vain tarinat, jotka oli mahdollista muistaa - ei sanoina vaan sisältönä. Elleivät kertojat itse tunteneet tarinoidensa sisältöä todeksi, kertomukset sekosivat ja kuolivat nopeasti pois. Vasta kirjoitustaito pystyi säilyttämään mitä tahansa, oli totta tai ei. (Totuuden putoaminen kuvioista synnytti "pyhät kirjoitukset".)

        Myytteinä pidän vain tarinoita, jotka välittävät ihmisille yhteistä tietoa. Ei se henkilökohtaisten tarinoiden arvoa vähennä.Älä vain rupea malli-ihmiseksi. ;)


      • Gonzales
        Rilli kirjoitti:

        Minusta myyttisten tarinoiden säilyminen johtuu juuri niiden totuudesta. Ennen kirjoitettua muistiinmerkitsemistä säilyivät vain tarinat, jotka oli mahdollista muistaa - ei sanoina vaan sisältönä. Elleivät kertojat itse tunteneet tarinoidensa sisältöä todeksi, kertomukset sekosivat ja kuolivat nopeasti pois. Vasta kirjoitustaito pystyi säilyttämään mitä tahansa, oli totta tai ei. (Totuuden putoaminen kuvioista synnytti "pyhät kirjoitukset".)

        Myytteinä pidän vain tarinoita, jotka välittävät ihmisille yhteistä tietoa. Ei se henkilökohtaisten tarinoiden arvoa vähennä.Älä vain rupea malli-ihmiseksi. ;)

        >>Minusta myyttisten tarinoiden säilyminen johtuu juuri niiden totuudesta.


    • Pasteur

      Itseäni en varsinaisesti kategorisoi ateistiksi, vaikken aktiiviseen persoona-toimija jumalaan usko - tai muihin antropomorfisoituihin olioihin... mutta anyway...

      Vanhat myytit tietysti kiinnostavat... lähes kaikki. Mutta mielenkiintoista on myös tarkkailla oman yhteiskuntamme rituaaleja ja myyttejä konstruktivisesti/relativistisesti.

      Se mikä saa ihmiset uskomaan jumaluuksiin ja suorittamaan jos jonkinlaisia rituaaleja sekä sulkemaan silmänsä siltä mitä itse näen... Ja mitä taas en itsekään näe, uskoessani omiin rituaaleihini... Pidän ruokaa likaisena jos tiputan sen vasta pestylle pöydälle - kun lautasella se on puhdasta.

      Myytit ovat mielenkiintoisia, mutta jopa mielenkiintoisempia mielestäni ovat omat myyttimme ... ja kulttuuri sidonnaisuutemme...

      Myös ne kulttuuriset samankaltaisuudet myyteissä ovat mielenkiintoisempia, mutta erilaisuus näissä samankaltaisissa myyteissä kertoo vielä niiden samankaltaisuuttakin enemmän...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. IL - PerSut tykittää - Vaaralliset tappajat vankilaan jopa loppuelämäksi!!

      Entistä rajumpi elinkautinen tulee – Vaaralliset tappajat vankilaan jopa loppuelämäksi Henkirikosten uusijat voidaan ja
      Maailman menoa
      149
      14460
    2. Some kuhisee Sanna Marinista: "Wau"

      Sanna Marinia hehkutetaan. Muun muassa Jodelissa kommentoidaan The Sunday Timesin julkaisemaa kuvaa Marinista. Hän ant
      Maailman menoa
      22
      6757
    3. Äärioikeistopurran nukke Petteri Lapanen paniikissa

      Kun Suomen historian paras pääministeri antoi vankan lausunnon, kuinka "keskustelu politiikassa on käpertynyt lähinnä va
      Maailman menoa
      45
      6061
    4. SIELTÄ SE TULI: Kepu-Kurvinen: "Emme enää lähde punavihreään hallitukseen"

      Nyt muuten nauretaan loppuviikko, että tähänkö kaatui Lindtmanin pääministerihaaveet. "Antti Kurvisen mukaan puolue ei
      Maailman menoa
      168
      5660
    5. Onko rajojen kiinnipitäminen ihmisoikeuksien vastaista?

      Maahanmuutosta puhutaan usein niin kuin kyse olisi vain numeroista ja rajoista. Kyse on kumminkin ihmisistä, jotka halua
      Maahanmuutto
      312
      4437
    6. HS - Sanna Marinin kirja on priimaluokan vedätys!

      Kirja-arvio|Toivo on tekoja tulisi ensisijaisesti nähdä maineen rahallisen hyödyntämisen voimaannuttavana merkkipaaluna.
      Maailman menoa
      63
      4274
    7. Täysi ryöpytys Sanna Marinille ulkomailla.

      https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f699d84f-fa53-4dba-8718-2c395017fc55 Sanna Marinin kirja saa todella tylyn vastaanot
      Maailman menoa
      23
      3944
    8. "Rauhanomainen" miekkari hesassa: "Eläköön aseellinen vastarinta" - lakana

      Kyseessä on Suomen Palestiinalaisten yhdistyksen viime perjantaina järjestämä ”Hiljainen kynttiläkulkue Palestiinalaiste
      Maailman menoa
      108
      3702
    9. Vanhat miehet eivät muista

      Niinistö muistaa vain Marinin hölmistyneen ilmeen, mutta ei miksi möllötti sen näköisenä. Vanhanen taas ei muuten vaan
      Maailman menoa
      29
      3617
    10. Monella äärivasemmistolaisella C-paperit armeijasta

      Kuinka kävisi sodan tullen noille? Puolustusvoimat huomauttaa, että C-luokituksen saaneiden sijoittumisesta sodan aikan
      Maailman menoa
      69
      2703
    Aihe