Onkohan vuoden 1734 lain siirtokyläsäännös vielä voimassaolevaa oikeutta? Vielä 1980-lla se oli voimassa.
Se onkin mielenkiintoinen säännös, kun ajattelee sitä, että siirtokylä on pääkylän maille sen aidasten ja vitsasten sisään perustettu kylä, joka sai puolet sen manttaalin edustamasta määrästä maata ja vettä ( muistaakseni ).
Ylipäätään on syytä hylätä vielä 1980-lla voimassa ollut optus maanmittaustieteissä siitä, että kylien valtauksissa kyläin väliset rajat olisivat määrätty jotenkin nautinnan mukaan. Em. laki sanoo mm. sen, että rajat määrätään manttaalin mukaan kylän maiden välillä metsäalueilla. Manttaali pantiin kylälle mieslukuna ja sitä kohden erotettiin maata ja vettä kylälle määrätyssä määrin valtakunnan osissa eri määrin ja tilukset ensin arvioiden. Ennen isojakoa ei yleensä kylien välillä ollut rajoja määrättynä muutoin kuin riitojen ratkomisen seurauksena eli harvoin.
Välirajat kylien välillä vesialueilla määrätään siten, että niin ikään manttaali määrää vesialueen suuruuden toiseen kylään nähden siten, että tämä omaisuusmassa sijoitetaan aina lähemmäs omaa rantaa kuin toisen rantaa. Säännökset puhuvat välirajalaissa siitä, että rannanomistajakylä saa rajalinjansa sekä kylän TILUSTEN mukaan vetensä. Tämä tilusten mukaan tarkoittaa sitä, että kylän manttaali ratkaisee vedellä saatavan omaisuuden suuruuden ( kylän manttaali määräytyy alunperin mieslukuna eli likimäärin ruokakuntamäärinä ja lopulta se määrättiin tilusten arvioinnin perusteella...isojaossa tiluksille tuli manttaali kylän tontin mukaan Rakennuskaarta (1734) noudattaen, muistaakseni).
TKK:n opetus lienee sillä kannalla yhä, että mainitsemani TILUSTEN mukaan määräytyvä oikeus olisi jokin veden sijoittamista tarkoittava säännös. Näin ei kuitenkaan ole.
Olisi mielenkiintoista tietää kuinka tuomari rajan paikan metsäalueella oikeudessa määrää jos kaksi juuri perustettua(valtaus) kylää alkavat riidellä rajan paikasta eli valtauksensa ulottuvuudesta. Nautintaa ei ole vaan on parikymmnetä tappelevaa talonpoikaa, mene nyt sitten sanomaan mihin raja sijoitetaan.
Se onkin mielenkiintoinen säännös, kun ajattelee sitä, että siirtokylä on pääkylän maille sen aidasten ja vitsasten sisään perustettu kylä, joka sai puolet sen manttaalin edustamasta määrästä maata ja vettä ( muistaakseni ).
Ylipäätään on syytä hylätä vielä 1980-lla voimassa ollut optus maanmittaustieteissä siitä, että kylien valtauksissa kyläin väliset rajat olisivat määrätty jotenkin nautinnan mukaan. Em. laki sanoo mm. sen, että rajat määrätään manttaalin mukaan kylän maiden välillä metsäalueilla. Manttaali pantiin kylälle mieslukuna ja sitä kohden erotettiin maata ja vettä kylälle määrätyssä määrin valtakunnan osissa eri määrin ja tilukset ensin arvioiden. Ennen isojakoa ei yleensä kylien välillä ollut rajoja määrättynä muutoin kuin riitojen ratkomisen seurauksena eli harvoin.
Välirajat kylien välillä vesialueilla määrätään siten, että niin ikään manttaali määrää vesialueen suuruuden toiseen kylään nähden siten, että tämä omaisuusmassa sijoitetaan aina lähemmäs omaa rantaa kuin toisen rantaa. Säännökset puhuvat välirajalaissa siitä, että rannanomistajakylä saa rajalinjansa sekä kylän TILUSTEN mukaan vetensä. Tämä tilusten mukaan tarkoittaa sitä, että kylän manttaali ratkaisee vedellä saatavan omaisuuden suuruuden ( kylän manttaali määräytyy alunperin mieslukuna eli likimäärin ruokakuntamäärinä ja lopulta se määrättiin tilusten arvioinnin perusteella...isojaossa tiluksille tuli manttaali kylän tontin mukaan Rakennuskaarta (1734) noudattaen, muistaakseni).
TKK:n opetus lienee sillä kannalla yhä, että mainitsemani TILUSTEN mukaan määräytyvä oikeus olisi jokin veden sijoittamista tarkoittava säännös. Näin ei kuitenkaan ole.
Olisi mielenkiintoista tietää kuinka tuomari rajan paikan metsäalueella oikeudessa määrää jos kaksi juuri perustettua(valtaus) kylää alkavat riidellä rajan paikasta eli valtauksensa ulottuvuudesta. Nautintaa ei ole vaan on parikymmnetä tappelevaa talonpoikaa, mene nyt sitten sanomaan mihin raja sijoitetaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.