Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    keskellä taivasta usko kirkastuu jälleen

    näkemisen toivosta valoksi joka ei jätä hellään huomaansa itkeviä kasvoja murehtimaan häilyviä rajoja jota pilvet piirtävät synkkiin mieli kuviimme vaan rakkautemme sinertävä toivio retki mutkissa kääntyy ihanaksi lauluksi jos reki ei kallistu liikaa kanssa laitosten turvaudumme rukouksien saatto kevääseen joista ilmoillemme välähtävä huokaus sumentaa järjen josta tulkoon valkeus esi isiemme jalan jälkiin kengän numeron ollessa liian suuri
    3210
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    muistoissa oleva kauhistus vääntää suolen mutkalle ja saa voimaan pahoin mutta kosio matkalle unohtunut väärä leuka kirvoittaa lehden suomasta kiitos laulusta tiukkaan valvotun kontekstin jonka vihertävä ilmoitus joikaa kansan kirkon kuulutuksen samalla mustaksi tyvenessä oleva linnun siiven isku värjää lankoni haaremin oven auki sammal vuoteessa josta ensi näkemällä paljastuu näkin kenkä saa taas toimimaan lähimmän veljen parhaaksi ja jossitteluille ei näillä näkymin tarvitse suuttua vaan seko päisenä trollaava kuvatus päästä ilmoille huudon jonka kaltaisen marttyyrin vihellys konsertti suututtaa häntä seuraajan nummi suutari vonkaa itselleen laihaa kahvia suoraan kerhon toimi tilan kassalta ja kopea maksu pääte aiheuttaa myrsky saaton melko nopealla aika taululla jonka vääristymä ulvoo naurusta kiertäen kehän jonka surullinen kulkija tarjoaa hänelle mukisematta oleva naapuri saapuu tarjolle vain vänkäämään oletettuja korva renkaita joiden kimmelkys velvoittaa somen kasvu alustan puhtaaksi tuomisen tärkeyttä häiriintyneeseen olo tilaan

    Äänestä

    • höpö höpö

      Äänestä

    höpö höpö

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Anonyymi-ap kirjoitti:

    näkemisen toivosta valoksi joka ei jätä hellään huomaansa itkeviä kasvoja murehtimaan häilyviä rajoja jota pilvet piirtävät synkkiin mieli kuviimme vaan rakkautemme sinertävä toivio retki mutkissa kääntyy ihanaksi lauluksi jos reki ei kallistu liikaa kanssa laitosten turvaudumme rukouksien saatto kevääseen joista ilmoillemme välähtävä huokaus sumentaa järjen josta tulkoon valkeus esi isiemme jalan jälkiin kengän numeron ollessa liian suuri

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu