Kun sanot että meidän on mahdotonta olla yhdessä

Niin voisitko joskus kertoa ne kaikki syyt sille asialle ettei me voida olla me? Kaipaat kuitenkin minua päivästä toiseen ja tiedät että se kaipaus ei koskaan lopu eikä helpota. Välillä sinustakin voi tuntua siltä että ikävä ei enää tunnukaan niin pahalta, mutta sitten huomaatkin että se iskeytyy ennenkokemattomalla voimalla, eikä suinkaan päin kasvojasi, vaan täysillä suoraan keskelle sydäntä ja viiltää sitä niin kovaa ettet voi muuta kuin ulvoa tuskasta. Minulla oli niin helppoa olla rinnallasi. Tuntui kuin se olisi luonnollinen paikkani missä itse Jumala minun tahtoisi olevan. Sydämessäni oli silloin aivan uusi tunne. Tunne jonka luulin tietäväni ja josta kaikki olivat joskus puhuneet. Mutta silloin tajusin mitä rakkaus oikeasti on. Ja minä koin sen sinun kanssasi. Sitä en tiedä miksi juuri me, mutta minusta se on ihanaa että se olet juuri sinä! Tiedän että tunsit täsmälleen sen saman, koska olimme silloin yhtä. Me nähtiin toisemme ainutkertaisina. Se tuntui uskomattoman hyvältä. Sitten tapahtui jotakin mitä en osannut edes pelätä. Näin pelon silmistäsi. Mutta minä en vielälään tiedä mitä sinä pelästyit? Vetäydyit etkä antanut mitään selitystä. Sitten kuitenkin myöhemmin kerroit ikävöiväsi, tykkääväsi ja jopa rakastavasi minua ja että olisit halunnut myös kohdata minut, mutta vain pienen ohikiitävän hetken. Ei kulta. Minusta ei ole siihen, koska rakastan sinua niin paljon että en kestä olla sinusta erillään ja kun sitten taas lähdet, minuun sattuu niin paljon että olen mieluummin kohtaamatta sinua ollenkaan. Koska joudun tyytymään siihen kohtaloon, niin kirjoitan tämän tekstin sinulle tänne hämyiselle sivustolle ja kun luet sen, tiedät sen olevan minulta. Ja voi että minä kaipaan sitä seksiä ja se jäi vielä kesken..

Rakkaudella,

S