vuorotyötä tekevät

töissä odottaa moni.(itselläni yritystä joulukuusta 2004)Työmme on todella epäsäännöllistä koska työ pyörii 24h.Esim. töihin täytyy mennä yöllä klo 01,02 ym.eteenpäin.Vapaa päiviä n.1-3/vko.Työ on tosi fyysistä, siitä huolimatta raskaana olevat työläiset ovat jaksaneet jäädä äippälomalle kuukauden tai kaksi ennen laskettua aikaa.Nyt yksi heistä jää 3kk aikaisemmin ennen laskettua aikaa.Se varmasti riippuu ihan miten itse jaksaa,ei kannata stressata kuitenkaan...lääkäri myöntää aika helposti saikkua raskaana olevalle joka tekee rankkaa työtä.Onnea odotukseen :)

...saa vapautuksen yövuoroista jos tuntuu ettei niitä jaksa tehdä. Itse lopetin yövuorojen tekemisen helmikuussa, ei oikein tuntunu elimistö enää tykkäävän siitä, että yöt (2-3 peräkkäin) valvottiin ja päivällä yritti väkipakolla nukkua..Alkoi supistella ja muutenkin oli kurja olo.
Heti vaan lääkärin pakeille jos tuntuu etteu jaksa! Meillä on kyllä niin inhimillinen ylihoitajakin, että hänkin tuosta yötyöstä raskausaikana tuumasi, ettei yövuorot ole hyväksi raskaana oleville, niitä ehtii tehdä kyllä myöhemminkin.

Mulla meni aivan pasmat sekaisin kun aloin odottaa.Ensiksi mulla oli öitä viikossa 2tai 3 ja vapaa päiviä saattoi olla pelkkä nukkuma päivä ja sit aamu.Olin aivan loppu.Yöllä en töissä meinannu pysyä hereillä ja aamulla kun yritin nukkua,heräilin tunnin välein.Olo oli koko ajan kun krapulaisella.Yritin väkisin jaksaa koska toiset sano että ei raskaus ole mikään työn este.No sitten yksi yövuoron jälkeinen aamu nipisteli hieman masusta.Vessaan mentessä huomasin että verta oli housussa.Ei muuta kun lekurille ja ultraan.Vauvalla toistaiseksi o.k.Mutta lekuri anto 2viikkoa sairaslomaa ja sanos että katotaan päivä kerrallaan ja ei liikkumista.Makasin 2viikkoa ja pelkäsin.Katoin housuihin jatkuvasti kun tuntu että nyt tuli jotain.Taas ultraan,vauva o.k mutta lekuri sanos että jos sä menisit "koettamaan"työtä.Tai vaihtaisit johonkin muuhun.Sanoin että mun työ ei voi olla toisenlaista eikä kevyempää,että täytyy palkata mulle sijainen.Ei antanu sairaslomaa.Mä itku kurkussa kotiin.Mutta silloin mun mies suuttu.Että on se kumma kun se lekuri leikkii meijän lapsen hengellä että eikö se tajua sun työn raskuutta.Mun mies passitti mut toiselle lekurille meijän omalekurille.Se oli ihana lekuri ja oli mun kanssa samaa mieltä että ei se ole mitään leikkimistä.Mä syytän mun työtä että vauva meinas tulla kesken.Silloin kun odotin esikoistani oli mulla helpompi työ ja ei mitään ongelmia.Olen siis sitä mieltä että meillä hoitajilla raskas työ fyysisesti sekä henkisesti että kyllähän se käy kropalle rankaksi.Eli kylläsä tiedät mitä teet kun et enää jaksa,vauvahan se tärkein!:)Mukavaa odotusta!

Lain mukaan raskaana olevan ei tarvi tehä yövuoroja rv 26 tai 27 jälkeen!

meillä on niin ihana osastonhoitaja että heti kun kuuli että olen raskaana sanoi ettei mu tartte tehdä yövuoroja jollen varta vasten halua. Joten lopetin yövuorojen tekemisen jo raskausviikolla 7.