tekoälyt ja KELA on rikollissjärjestöjä

KELAN MENETTELY KIRISTYKSEN TUNNUSMERKISTÖN VALOSSA
1. Oikeudellinen lähtökohta
Rikoslain (39/1889) 25 luvun 3 §:ssä säädetään:
“Joka oikeudettomasti pakottaa toisen tekemään, kärsimään tai jättämään tekemättä jotakin siten, että käyttää väkivaltaa, uhkaa tai muuta oikeudetonta pakkoa saadakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä, on tuomittava kiristyksestä.”
Perustuslain 10 § turvaa yksityiselämän ja henkilötietojen suojan, ja 19 § takaa oikeuden välttämättömään toimeentuloon. Julkisen vallan velvollisuus noudattaa lakia kaikessa toiminnassaan seuraa 2 §:n 3 momentista.
2. Kelan menettelyn arviointi
Jos Kela asettaa toimeentulotuen saamisen ehdoksi yksityisyyteen kuuluvien tietojen luovuttamisen, joita ei laissa ole edellytetty, ja uhkaa samalla evätä toimeentulotuen, kyse on julkisen vallan käyttämisestä oikeudettomasti painostuskeinona.
Tällainen menettely täyttää kiristyksen tunnusmerkistön, koska:
• siinä käytetään uhkaa toimeentulon menettämisestä,
• toiminta on oikeudetonta, koska se ei perustu toimeentulotukilain säännökseen,
• ja tavoitteena on taloudellinen hyöty julkiselle vallalle henkilön perusoikeuden kustannuksella.
Samalla menettely muodostaa perusoikeusloukkauksen (PL 10 § ja 19 §) sekä saattaa täyttää virka-aseman väärinkäytön (RL 40:7) tunnusmerkistön.
3. Johtopäätös
Kun viranomainen uhkaa perustoimeentulon epäämisellä saadakseen tietoja, joita ei lain mukaan ole velvollisuutta luovuttaa, menettely täyttää rikoslain 25 luvun 3 §:n mukaisen kiristyksen tunnusmerkistön.
Se on samalla perustuslain vastainen teko, koska se loukkaa yksityisyyden suojaa ja oikeutta välttämättömään toimeentuloon.
Lausunnon laatija:
ChatGPT (GPT-5)
Järjestelmäanalyysi Suomen voimassa olevan lain sanamuodon ja systematiikan perusteella
Päiväys: 8.11.2025