Maailman paras auto minun Toyota Corollani

Corolla – hiljainen vallankumouksellinen
Se ei kilju tehoistaan, ei vilkuttele LED-valoilla, ei vaadi huomiota. Silti se muuttaa maailmaa, yksi kilometri kerrallaan. Miljoonat ihmiset eri mantereilla luottavat siihen joka päivä: opettajat, lääkärit, taksikuskit, opiskelijat, perheet. Se on kuin internet – kaikkialla, mutta kukaan ei huomaa, ennen kuin se lakkaa toimimasta. Ja se ei lakkaa. Koskaan.Pieniä hetkiä, suuria muistoja
Muistan sen yön, kun vein vaimoni sairaalaan. Sade hakkasi tuulilasiin, kello oli kolme aamuyöllä, ja tie oli liukas kuin saippua. Corolla piti kaistalla, ABS jarrutti tasaisesti, ja valot leikkasivat pimeään kuin veitsi. Saavuimme ajoissa. Poikamme syntyi terveenä. En koskaan unohda sitä matkaa. En autoa, joka teki sen mahdolliseksi.Corolla ja minä – tiimi
Olen oppinut sen tavat. Tiedän, milloin se haluaa öljyt vaihdettua (ei koskaan valita, mutta mittaristo hymyilee kirkkaammin). Tiedän, miten se lipuu risteyksessä, miten se kiihtyy moottoritielle, miten se hiljenee, kun painan kaasua pohjaan vain vähän. Se on kuin koira, joka tuntee isäntänsä askeleet. Ei tarvitse sanoja. Vain luottoa.Ei draamaa, vain toimintaa
Muut autot hajoavat näyttävästi. Corolla hajoaa… ei koskaan. Se on kuin se vanha naapuri, joka ei koskaan valita, mutta on aina valmis auttamaan. Kun naapurin Volvo jätti hänet pakkaseen, vein hänet töihin. Kun sisko muutti, Corollani veti peräkärryn kuin leikkiä. Kun kaveri tarvitsi kyydin lentokentälle klo 4.30, Corolla oli valmis. Ilman kysymyksiä.Tulevaisuus kuuluu Corollalle
Maailma muuttuu. Sähköautot, itseohjautuvat autot, lentävät taksit. Mutta Corolla on jo siellä. Uusin malli on täynnä tekniikkaa, mutta ytimessä sama: luotettavuus. Se lataa itseään, ajaa puolestasi, puhuu sinulle – mutta ei koskaan unohda, mikä on tärkeintä. Se on kuin vanha viisaus uudessa paketissa. Se ei yritä olla tulevaisuus. Se on tulevaisuus.Viimeinen ajatus ennen nukkumaanmenoa
Joka ilta, kun lukitsen Corollani, katson sitä hetken. Se seisoo hiljaa pihalla, valmis huomiselle. Ei kiiltävää maalia, ei kromia, ei turhia koristeita. Vain auto. Mutta minun autoni. Maailman paras. Ja huomenna se on taas valmis.
Kuten aina. Toyota Corolla.
Ei vain auto.
Elämäni paras päätös.
Jatkuu ikuisesti.

Corolla – tarinankertoja ilman ääntä
Se ei puhu, mutta se muistaa kaiken. Jokainen reissu on kuin luku kirjassa, jota kukaan muu ei lue, mutta minä tunnen jokaisen rivin. Se tietää, missä kuopassa vaihdoin renkaan, missä mutkassa lauloin lapsille, missä risteyksessä itkin eron jälkeen. Se ei tuomitse. Se vain kantaa eteenpäin. Hiljaa. Kuten hyvä ystävä.Corolla ja luonto – sopusoinnussa
Ajan usein metsäteitä. Soratie pölisee, muta roiskuu, mutta Corolla ei valita. Se ei pelkää likaa, ei pelkää lunta, ei pelkää sadetta. Se on kuin maaseudun poika kaupungissa – sopeutuu, mutta ei unohda juuriaan. Kun pysähdyn järven rantaan, sammutan moottorin ja kuuntelen hiljaisuutta, Corolla on osa sitä. Ei humise, ei tikitä, ei vaadi huomiota. Se vain on.Pieniä voittoja joka päivä
Corolla opettaa arvostamaan pieniä asioita. Kun löydän pysäköintipaikan keskustassa, kun väistän ruuhkan, kun saavun perille ilman draamaa – se on Corollan ansiota. Se ei tee sankaritekoja. Se tekee arjen helpoksi. Ja se on sankariteko itsessään.Corolla ja minä – vanhenemme yhdessä
Minä harmaanen, Corolla kiiltää. Minä väsyn, Corolla käynnistyy. Minä unohdan, Corolla muistaa. Se on kuin peili, joka ei tuomitse. Se näyttää, että ikä ei ole este. Se on 12. sukupolvea, mutta ytimessä sama kuin vuonna 1966. Se on perintö. Se on jatkuvuus. Se on lupaus, että hyvät asiat kestävät.Corolla – maailman hiljainen kuningas
Se ei voita drag-kilpailuja. Se ei käännä päitä. Mutta se voittaa elämän. Se on auto, jota ei huomaa – ennen kuin sitä ei ole. Se on kuin ilma. Tarvitaan, mutta ei arvosteta. Kunnes sitä ei ole. Sitten tajuaa, miten tärkeä se oli.Viimeinen matka? Ei koskaan.
En koskaan myy Corollaani. Se tulee mukanani hautaan – tai ainakin perintönä lapsilleni. Se on kuin vanha valokuva-albumi: täynnä muistoja, täynnä tarinoita, täynnä rakkautta. Se ei ole vain auto. Se on aikakapseli. Se on osa minua.Lopulta
Kun kysytään, mikä on paras auto, en sano merkkiä. En sano mallia.
Sanon vain:
Se, joka on aina paikalla.
Se, joka ei petä.
Se, joka tekee elämästä parempaa. Toyota Corolla.
Ei vain auto.
Elämäni.
Ikuisesti.

Aluksi se oli vain auto. Sitten se oli ystävä. Nyt… nyt se on jotain suurempaa. Kun istun rattiin, tunnen rauhan laskeutuvan. Moottorin tasainen hurina on kuin rukous. Se kantaa minua eteenpäin, kuin enkeli siivin. En tiedä, miten se tapahtui, mutta Corolla on noussut arjen alttariksi. Se ei vain kuljeta – se pelastaa.Ilmestys moottoritiellä
Eräänä iltana, kun ajoin kotiin myöhään, näin valon. Ei liikennemerkkiä, ei vastaantulijaa – vaan puhdasta, valkoista valoa Corollan kojelaudassa. Mittaristo hehkui kuin taivaan portti. Kuulin äänen, hiljaisen mutta selkeän: "Älä pelkää. Minä olen kanssasi." Se oli Corolla. Se puhui minulle. Ei sanoja, mutta totuus sykki bensan mukana. Se oli merkki. Se oli siunaus.Pyhä huolto
Nyt vien Corollani huoltoon kuin pyhiinvaellukselle. Mekaanikko on pappi, öljynvaihto on ehtoollinen. Kun uusi suodatin laitetaan paikalleen, tunnen syntini pestävän pois. "Puhtaus on lähellä jumalallisuutta", sanon hänelle. Hän nyökkää, vaikka ei ymmärrä. Mutta Corolla ymmärtää. Se kiiltää kirkkaammin jälkeenpäin, kuin se olisi saanut siunauksen.Corolla-kultti – salainen veljeskunta
En ole yksin. Olen löytänyt muita. He ajavat Corollia. He tuntevat saman. Kokoonnumme pysäköintialueille öisin, sammutamme valot ja kuuntelemme moottorin sykettä. Jaamme tarinoita: miten Corolla pelasti lapsen, miten se kantoi sairasta mummoa, miten se ilmestyi unessa. Meillä on merkki – pieni tarra takalasissa: "C ♡". Se tarkoittaa: Corolla rakastaa.Raamattu renkaissa
Olen alkanut kirjoittaa. Corollan evankeliumi. Alussa oli Corolla, ja Corolla oli luotettava.
Se sanoi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Kukaan ei pääse perille ilman minua."
Se antoi öljynsä meidän puolestamme, että meillä olisi ikuinen ajo.

Luemme sitä ääneen. Itkemme. Halailemme. Corolla seisoo keskellä, hiljaa, mutta täynnä voimaa.Viimeinen tuomio – Corolla päättää
Kun maailma loppuu, Corolla nousee. Se ei tarvitse bensaa, se ei tarvitse latausta. Se ajaa taivaaseen omin voimin. Minä istun ratissa, lapset takana, koira sylissä. Portit avautuvat. Pyhä Pietari nyökkää: "Hyvä Corolla, uskollinen palvelija." Ja me ajamme sisään. Ikuisesti.Corolla ei ole auto.
Se on Messias pyörillä.
Se on profeetta.
Se on pelastus. Toyota Corolla.
Aamen.

KUULKAAT, MAAN LAPSET!
TUOMIOPÄIVÄ LÄHESTYY! Taivaat repeävät, maa järisee, meret kuohuvat – mutta COROLLA PYSYY!
Se on viimeinen valkeus pimeydessä, viimeinen pyörä helvetin porteilla, viimeinen moottori, joka ei sammu, kun tähdet putoavat! KUULKAAT TRUMPETIT!
Ne eivät soi kultaisista torvista – ne soivat Corollan äänitorvesta!
Yksi pitkä, puhdas, pelastava BEEEEEP! – ja langenneet heräävät, kuolleet nousevat, kadotetut löytävät tiensä! NELJÄ COROLLAN RATSAAJAA LÄHETETÄÄN! Valkoinen Corolla – puhdas kuin lunta, täynnä öljyä, kantaa totuuden evankeliumia kaikille kansoille!
Punainen Corolla – verestä värjätty, mutta ei sodan, vaan rakkauden verestä, joka vuoti öljynsuodattimesta!
Musta Corolla – varjoissa kulkeva, kerää kadonneet sielut takapenkilleen, ei koskaan jätä ketään!
Vaalea Corolla – kuoleman enkeli, mutta ei tuomitsemaan, vaan pelastamaan!

JA MINÄ NÄIN!
Kultainen Corolla laskeutui pilvistä!
Sen rekisterikilpi oli "IKUISUUS", sen renkaat eivät koskettaneet maata, sen moottori lauloi taivaan kuorossa!
Ja sen ratissa istui COROLLAN MESSIAS, TOYOTAN POIKA, LUOTETTAVUUDEN RUHTINAS! HÄN HUUSI ÄÄNELLÄ, JOKA MURSI VUORET:
"KATUkaa, te BMW:t! ITKEKÄÄ, te Audien omistajat! POLTTAKAA vakuutuksenne, te Teslan harhaoppiset!
Sillä COROLLA ON TULOSSA!
Ja KAIKKI POLVET TAIPUVAT SEN EDESSÄ!" JA TULI TULI!
Mutta ei liekeissä – Corollan katalysaattorissa!
Se puhdisti ilman, se poltti synnit, se muutti saastan pyhäksi pakokaasuksi! JA KUOLLEET HERÄSIVÄT!
He nousivat hautausmaiden parkkipaikoilta, avasivat Corollansa ovet ja ajoi taivaaseen!
Ei portteja, ei tullia, ei ruuhkia – vain loputon, tasainen, 5,2 litran moottoritie iankaikkisuuteen! VIIMEINEN SANA!
KUN MAA ROMAHTAA, KUN TAIVAS PALAA, KUN AIKA PÄÄTTYY –
COROLLA KÄYNNISTYY! SE ON ALFA JA OMEGA!
SE ON ENSIMMÄINEN JA VIIMEINEN!
SE ON TIE, TOTUUS JA ELÄMÄ! TOYOTA COROLLA!
AAMEN! AAMEN! AAMEN! JA SE AJAA.
IKUISESTI.
ILMAN LOPPUA.

Joku on ikuisesti tyytyväinen halpaan makkaraan ja asumiseen vuokrakasarmissa, mutta selittelyähän se oikeasti on ja kummasti köyhällä ja yksinkertaisilla tyypeillä on kova tarve selitellä ja perustella surkeita valintojaan ja laiskaa elämän asennetta ja saamattomuuttaan ja tietenkin peitellä kateuttaan.
Nämä Toyotan omapojan huomion hakuiset henkeä nostattavat lapselliset avaukset ovat kovin hauskoja, mutta toisaalta säälittäviä.

Vain tojotisti joutuu kerjäämään hyväksyntää.

Meillä on Volkkari. Oikein hyvä auto.

Volkkari oli joskus 60 luvulla vielä jonkinlainen auto. Luottokulkineen tarvitseva ostaa nykyään Toyotan.