Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset kaatavat viemäreihin kiellettyjä aineita aiempaa enemmän.
Maalinjämiä, nestemäisiä lääkkeitä tai hajuvesipullon jämiä ei saa kaataa viemäriin.
Minkäänlaista rasvaa ei saa kaataa viemäristä alas. Siinä muistisääntö, joka jokaisen keittiön kotikokin olisi suotava osata.
Helsingin seudun ympäristöpalvelujen ympäristöasiantuntija Elina Tanner muistuttaa, etteivät jätteet kuulu kylpyhuoneen viemäreihin. Kun kemikaalit pidetään poissa viemäriverkostosta, vähennetään Itämeren kuormitusta.
Kylpyhuoneen viemäreihin ei siis saa kaataa muuta kuin siivouksesta syntynyttä pesuvettä. Mokia silti tapahtuu.
– Teimme alkusyksystä tutkimuksen, jossa kartoitimme ihmisten käyttäytymistä jätteiden lajittelun osalta. Viemäreiden näkökulmasta kävi ilmi, että ihmiset kaatavat kiellettyjä aineita viemäreihin enemmän kuin aiemmin.
Yksi yleisimmistä kompastuskivistä ovat remontointijätteet.
– Esimerkiksi maalinjämät, lakat ja liuottimet. Maalipurkkien punareunainen varoitusmerkki tai maininta haitallisuudesta kertoo siitä, että kyseessä on vaarallinen jäte, joka pitäisi palauttaa vaarallisten jätteiden keräykseen.
Maalausjätteiden lisäksi suomalaiset mokaavat kaataessaan kosmetiikka- ja lääkejämiä kylpyhuoneen viemäriin.
– Nestemäisen lääkepullon pohjan jämät pitää palauttaa omassa pakkauksessaan apteekkiin. Myöskin lääkeaineet ovat usein ympäristöön päätyessään vesistöille haitallisia.
Esimerkiksi shampoopullon jämät ovat sekajätettä. Tanner korostaa, että paras ohjenuora on yrittää käyttää tuote loppuun, jolloin jätettä ei synny.
Kylpyhuoneessa säilytetään usein tuotteita, joiden kaatamista lavuaariin tulisi ehdottomasti välttää.
Yksi selkeä virhe on kaataa hajuvesipullon jämät lavuaariin.
– Hajuvesi on vaarallista jätettä, sillä siinä on alkoholia liuottimena ja se on sitä kautta syttyvä. Se kuuluisi toimittaa niin ikään vaarallisen jätteen keräykseen.
Myös siivoukseen tarkoitettuja pesuaineita käsitellessä tulisi olla tarkkana.
– Jos pesuaineessa on kemikaalin varoitusmerkki, silloin se kertoo, että tuote on jätteenä vaarallista. Joissakin tiskiaineissakin on varoitusmerkki. Tuotteita on toki turvallista käyttää ohjeiden mukaan, mutta niiden jämiä ei kuitenkaan kuulu kaataa lavuaariin turhaan jätevedenpuhdistusta kuormittamaan.
– Kaupassa kannattaa etsiä ympäristömerkittyjä, kuten Joutsen-merkin sisältäviä tuotteita.
https://www.is.fi/asuminen/art-2000011624574.html
Maalinjämiä, nestemäisiä lääkkeitä tai hajuvesipullon jämiä ei saa kaataa viemäriin.
Minkäänlaista rasvaa ei saa kaataa viemäristä alas. Siinä muistisääntö, joka jokaisen keittiön kotikokin olisi suotava osata.
Helsingin seudun ympäristöpalvelujen ympäristöasiantuntija Elina Tanner muistuttaa, etteivät jätteet kuulu kylpyhuoneen viemäreihin. Kun kemikaalit pidetään poissa viemäriverkostosta, vähennetään Itämeren kuormitusta.
Kylpyhuoneen viemäreihin ei siis saa kaataa muuta kuin siivouksesta syntynyttä pesuvettä. Mokia silti tapahtuu.
– Teimme alkusyksystä tutkimuksen, jossa kartoitimme ihmisten käyttäytymistä jätteiden lajittelun osalta. Viemäreiden näkökulmasta kävi ilmi, että ihmiset kaatavat kiellettyjä aineita viemäreihin enemmän kuin aiemmin.
Yksi yleisimmistä kompastuskivistä ovat remontointijätteet.
– Esimerkiksi maalinjämät, lakat ja liuottimet. Maalipurkkien punareunainen varoitusmerkki tai maininta haitallisuudesta kertoo siitä, että kyseessä on vaarallinen jäte, joka pitäisi palauttaa vaarallisten jätteiden keräykseen.
Maalausjätteiden lisäksi suomalaiset mokaavat kaataessaan kosmetiikka- ja lääkejämiä kylpyhuoneen viemäriin.
– Nestemäisen lääkepullon pohjan jämät pitää palauttaa omassa pakkauksessaan apteekkiin. Myöskin lääkeaineet ovat usein ympäristöön päätyessään vesistöille haitallisia.
Esimerkiksi shampoopullon jämät ovat sekajätettä. Tanner korostaa, että paras ohjenuora on yrittää käyttää tuote loppuun, jolloin jätettä ei synny.
Kylpyhuoneessa säilytetään usein tuotteita, joiden kaatamista lavuaariin tulisi ehdottomasti välttää.
Yksi selkeä virhe on kaataa hajuvesipullon jämät lavuaariin.
– Hajuvesi on vaarallista jätettä, sillä siinä on alkoholia liuottimena ja se on sitä kautta syttyvä. Se kuuluisi toimittaa niin ikään vaarallisen jätteen keräykseen.
Myös siivoukseen tarkoitettuja pesuaineita käsitellessä tulisi olla tarkkana.
– Jos pesuaineessa on kemikaalin varoitusmerkki, silloin se kertoo, että tuote on jätteenä vaarallista. Joissakin tiskiaineissakin on varoitusmerkki. Tuotteita on toki turvallista käyttää ohjeiden mukaan, mutta niiden jämiä ei kuitenkaan kuulu kaataa lavuaariin turhaan jätevedenpuhdistusta kuormittamaan.
– Kaupassa kannattaa etsiä ympäristömerkittyjä, kuten Joutsen-merkin sisältäviä tuotteita.
https://www.is.fi/asuminen/art-2000011624574.html
Vastaukset 37
Vanhimmat
En mitään. VIrtsalla voi pestä ämpäreitä ja sellaisia
virtsa on hyvä liutin samoin kahvi
ja tällaisen likaveden voi ujuttaa maahan jos vain on mahdollisuus
Veteen heitetty tuhova kemikaali on siellä yli 10 kertaa vaarallisempi
ympäristölle kun multaan liuotettu
gggffgf
En mitään noista laita viemäriin. Huvitti tuo shamppoopullon jämä. Käytän shampoon loppuun niin että vielä lantraan vedellä. Sinne ei jää mitään. Mutta silti ihmettelen, miten sitten tukkaansa voi pestä suihkussa, kai sitä käyttää shamppoota jämän verran pesun yhteydessä, ainakin lapsenlapseni jolla on peffaan asti ulottuvat paksut hiukset. Johan heillä mahtaa olla omakotitalon putket hädissään. Vai mihin se vaikuttaa.
Kerran vuosia sitten kävi moka. Katsoin pulloa, mitä lientä siellä on ja lorautin vessanpönttöön. Myöhemmin muistin että se oli kookosöljyä joka oli kesäkuumalla mennyt värittömäksi liemeksi. En ollut käyttänyt sitä pitkään aikaan. Onneksi ei ollut paljon. Kyllä harmitti.
Shampoohan menee joka tapauksessa viemäriin, kun pesee hiuksiaan.
Taitaa mennä.
putsata saa....
Olisiko syytä käydä lähimetsässä kakalla.
Joku ehkä yhä....
En kippaa mitään kiellettyä. Meillä on muutama vuosi sitten tehty viemärisaneeraus ja silloin päätin, kaikki mikä menee esim. astianpesukoneeseen niin pyyhin paperilla jos niissä on ruokaa, en huuhtele rasvoja viemäriin enkä sotkuja koneeseen. Ruokarasvat valutan vaikka sanomalehteen tai johonkin huokoiseen paperiin ja paperi biojätteeseen.
Olihan siinä jutussa kaikenlaista muutakin mm liuotinaineista ja joistakin öljyistä kirjoitettu, ei mene ainakaan meidän viemäriin.
Mutta, kiireinen ihminen ei aina huomaa asioita joita tulisi tehdä ja vahinkoja sattuu tieten tai tietämättä.
Kiire tuskin on syynä kenelläkään, vaan tietämättömyys ja tyhmyys.
.....nukuttaa jo.....
Omakotiasujana en niin tyhmä ole, että tukkisin oman viemärini jollain sinne kuulumattomalla..
No et varmaan....!
Nykyään on paljon ekologisia tuotteita kodin puhtaana pitämiseen.
Käytän niitä kylppärin pesuun ja keittiössä.
WC-pöntön puhdistusaineet ovat usein hirveitä myrkkyjä.
Ei sellaisia tarvitse. Ekologisilla tuotteilla tulee yhtä puhdasta.
Eihän kukaan anna lian pinttyä, että sitä tarvitsisi "räjäyttää"
myrkyllisillä aineilla irti ?
Aina ei tarvitse mitään aineita. Veteen kostutetulla mikrokuituliinalla
puhdistuu viikkosiivouksessa moni pinta.
" Eihän kukaan anna lian pinttyä, ... ". Uskotko tuohon oikeasti?
No, ainakin minä olen antanut pinttyä muutamia vuosia sitten, oli kova työ saada kaikki se lika sit pois, nyt pesen pytyn kerran pari kuukaudessa, pääsee helopmmalla.
Uskon. Suomalaisetkin rakastavat puhtautta.
Miten monta suomalaista tunnet? En minäkään kaikkia heitä tunne, mutta riittävän paljon olen nähnyt ja kokenut. Kaikki eivät todellakaan rakasta.
Otan selvää ennekuin kaadan.
No niin. Uloste on proteiinia joka siis muodostuu liimaksi ja siksi se pystyy
liimautumaan pöntöön seiniin jotka pitää puhdistaa heti. Käytän terävää
suihkua mekaanisena puhdistuksen ensi ja loppusilauksena silloin tällöin harjaa
Pohjalle vähitellen muodostuva karhea valkoinen kerros on oksidoitua kalsiumia
ja se poistetaan ensin mekaanisesti harjalla ohueksi terävällä vesisuihkulla palasiksi ja liuotetaan happamalla kuten etikalla
Ei ole tarvis heti, joka päivä hinkata.
Kyllä sen vessanpöntön voi pesasta joka päivä ei niin kiire ole kenelläkään ettei muka ehdi. Just suihkulla paineella pönttö ja reunat pesuaineella ja wc paperilla. Helppo homma .
Voi joka päivä, mut tarve siihen ei ole.
Kerran viinaa, vaikka ukko kielsi ja huusi.
No, puhditui aianki putket.
Matut lykkää kaiken rööriin ja rasvakerros on suuri.
Patut kans, senkin patu.
Saman tekee ns. sivistynyt suomalainen(kin). Ei mitään tietoa, ei mitään käsitystä. Koulutuksen saaneet ihmiset eivät tiedä, miksi tiskialtaassa on sellainen reikäinen suodatintulppa, joka estää kaikkein pahimpien mönjien ja jätteitten viemäriin menon. Ottavat sen pois, jotta valuu paremmin ja vilkkaammin alas.
En usko et kukaan ottaa pois tiskialtaasta mitään.
No just niiin, sitä juuri meinasin. Lasket siis esim. porkkanoitten ja perunoitten kuoret, kahvinpurut, ruuantähteet ... yms. viemäristä alas. Juttele joskus putkimiesten kanssa. Ja kehity.
Olen putkimies, älä mulle ala.
Puhu pukille. Et edes tiedä, mikä se / hän on.
En mitään kippaa.
Riskejä ei saa ottaa.
Nyt lajittelen tarkkaan, kun on aikaa ja astioille tilaa.
1970-1980 luvulla meillä oli altaassa jätemyly ja kaiki meni viemäriin. Kerran viikossa kaadettiin 5 litraa kiehuvaa vettä jotta putkisto pysyi auki.
Oli aika kun 6 lasta ja 140 neliöö tilas, harrastettiin korista, kiekkoon, musiikkia , matkailua, yleisurheilua ja kaikkea.
Kaikki kaadetaan mikä läpi menee. Ei ohjeita ole saatu mistään.
Tukossa on?