viljan hinnat nousussa

Marras 13. tasolta mitaten on Usasta laivattu 12,363 milj. tonnia vehnää,
- vastaan 10,363 vuosi sitten, - eli 2 milj. t. plussaa.
Viikottaiset laivaukset ovat vielä ylittäneet vuodentakaiset, viimeisin
viikko päätyi 246 522 tonnin laivauksiin.

Maissia laivattiin viikolla 2,05 milj. tonnia, määrän oltua viikko aiemmin
1,48 milj. t.
Kauden laivaukset kasvoivat 15,83 milj. tonniin, vastaan 9,1 vuosi sitten.
Soijaa laivattiin 1,17 milj. t. ja sen laivaukset kasvoivat 10,1 milj.
tonniin, - vastaan 17,58 vuosi sitten.
---

Marras 3. päättyneellä viikolla laivattiin Kanadasta 504 400 t. tavallista
vehnää, kauden laivaukset kasvoivat 6,18 milj. tonniin, vastaan 5,48 milj.t.
vuosi sitten.
Viennistä 5,24 milj. t. on kevätvehnän myllylaatuja, ja hyvälaatuinen
sato näkyy vajaalaatuisn "other" lvehnän pienessä määrässä. - 0,19 milj. t.
on viety.
Syysvehnää on viety 0,57 milj. t.

Rypsin vienti kasvoi 1,54 milj. tonniin, - vastaan vuodentakainen 3,36 milj. t.
Kanadan puristamojen kulutus on vuodentakaista tasoa, sitä on karttunut
3,17 milj. tonnia.
---

Buenos Airesin pörssin tiedoten kertoo että marras 13. päättyneellä
viikolla vehnän sadonkorjuu edistyi 4,9 % ja kaikkiaan on käyty läpi
16,5 % osuus kylvöistä.
Noin 20 % osuus kylvöistä on valmistunut korjattavaksi.
Tiedote nosti arvionsa vehnäsadosta 24 milj. tonniin, mutta huomauttaa että
hallatapahtuman vaikutusta ei vielä ole mukana, ja että tuotantoalan
eteläosassa 18 % osuus on vielä kasvuvaiheessa jossa sato määräytyy.
Tulvan alle jääneestä alueesta ei muistettu kertoa mitään, eikä laatukaan
tullut puheeksi.

Korjuuta on suoritettu tuotantoalan pohjoislaidalla, eikä tuotannon
painopisteen aluelta ole selviä kokeitakaan saatu.
Tähkien perusteella tehdyt arviot lupaavat paikoin erinomaista satoa,
mutta samalla laatu on vähintäänkin kysymysmerkki.
Sateiden vaikutuksesta ei vielä ole esiintynyt itämistä, mutta sateiden
tulisi pysyä jatkossa poissa vehnän valmistuessa itämiselle alttiiksi.
Sademäärät ovat olleet vielä suuret ja korjuun onnistuminen vetisiltä
pelloilta epäilyttää.
Eilen satoi paljon nyt korjattavalla osalla, - Santa Fe hujakalla tunnissa
noin 13 senttiä jossa saattoi olla rakeitakin seassa.
Viikon lopulla sama uudestaan.
---

soija tammi 11,57 maalis 11,63
maissi joulu 4,34 maalis 4,48
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,45-----5,29---5,73
maalis 5,58----5,45---5,81
touko 5,68-----5,57---5,90
heinä 5,77-----5,69---6,02
Pariisi vehnä
joulu 190 maalis 195 touko 199 syys 204,75
rapsi
helmi 484,75 touko 482,25 elo 467,75 marras 470,75
maissi
maalis 191,50 kesä 194,25 elo 197,75 marras 198

Viikolla 20. vietiin EU:sta tavallista vehnää 303 967 tonnia, mikä nostaa
kauden laivaukset 9.04 milj. tonniin, - vastaan 9,08 ja 12,65 edellisillä.
Tavallisen vehnän tuontia on karttunut 1,78 milj. t. , joten EU:n
viennin netto jää 7,26 milj. tonniin.

Tavallisen tuonti jäi tässä vaiheessa 1,85 milj. t. pienemmäksi kahden
aiemman kauden tuonnista.
Maissin tuonnissa on vastaava miinus eli 1,83 milj. tonnia.
Melkoinen osa vehnän tuonnista on ollut rehulaatua, joten jos näiden
tuonnissa olevaa miinusta on paikattu käyttämällä laatuvajeeseen päätynyttä
vehnää, niin noin 3 milj. tonnia on saatu sitä kulumaan normaalin käytön
päälle.
Maissin tuonti on ollut vuositasolla noin 19 milj. tonnia, ja tähän
mennessä sitä on tuotu 6 milj. tonnia.
Kun ottaa huomioon että vehnän rehukäyttö on suurelta osin paikallista,
ja kun lyhyet kuljetukset tuottavat etua tuontiin nähden, niin vehnän
rehukäytön voi arvata pompsahtavan ainakin siellä missä rehulaatua on.
USDA nosti rehukäytön määrää 4 milj. t., johon voi povata suuren
plussan.
USDA pudotti rehuviljojen tuontia syyskuun arvioon verraten 2 milj. t.,
ja kaikkiaan tuotaisiin 22,28 milj. tonnia, - vastaan 20,12 ja 22,08
kahden aiemman kauden osalta.

Eli USDA ei näe rehuntuonnissa mitään miinusta, vaikka rehukäyttöä
hieman miinustettiin syyskuun arviosta, - mutta kahteen edelliseen
kauteen verraten tulisi pieni plussa.
Rehuviljojen rehukäytöksi asetettiin 112 milj. tonnia, niitä vietäisiin
9,39 milj. t. ja loppuvarastoon jäisi 14,92 milj. tonnia.

Tässä pitää huomata että vehnän rehukäyttö ei ollut mukana, - sitä kuluu
rehuksi USDAn mukaan 49,83 milj. tonnia, ja elintarvikkeisiin kuluisi
63 milj. tonnia.
Vehnän 33 milj. tonnin viennin jälkeen loppuvarastoksi jäisi 13 milj. t.
Vienti jäänee tavallisen vehnän osalta samalle hujakalle viime kauden
kanssa, jolloin vietiin 21,45 milj. tonnia.
Viennin miinus jättäisi loppuvaraston päälle 20 milj. tonniksi, joten
vehnän rehukäytön on syytä kasvaa, - minkä se tekeekin.
Tämä kehitys näkyykin vahvasti kauppatilaston numeroista, ja jos
loppukausi menisi samaa rataa, niin EU:n vehnän loppuvarasto ei ainakaan
kasva aiempiin kausiin verraten.
---
soija tammi 11,50 maalis 11,57
maissi joulu 4,35 maalis 4,48
vehnäfutuuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,46----5,27---5,82
maalis 5,59---5,43---5,88
touko 5,68----5,55---5,97
heinä 5,77----5,68---6,08
Pariisi vehnä
joulu 190,50 maalis 196 touko 200 syys 205,25
rapsi
helmi 485,25 touko 482,25 elo 467,75 marras 470,50
maissi
maalis 191,50 kesä 194 elo 197,75 marras 197,75

La Nacion lehden artikkelissa kerrotaan että Buenos-Airesin niemimaan
alueella noin 5,8 milj. hehtaaria on tulvien vaikutuspiirissä, joista
noin 1,5 - 2 milj. hehtaaria ei tuota mitään.
Taloudelliset menetykset arvioidaan 2 miljardiin US dollariin.
Lasketaampa asiaa jakamalla dollarit hehtaarien määrällä, ja saadaan
hehtaaria kohti vain 344 dollarin vahingot.
Jos lasketaan vain kokonaan tuhoutununeen osan perusteella, niin
saadaan vähän päälle 1000 dollarin tuhot hehtaaria kohti.
Näistä huomautetaan että arvio on alustava.

Tämä CARBAP järjestö perustaa arvionsa satelliittikuviin joita saatiin
marras 11. ja 13. päiviltä.
Kuvien perusteella noin 2 milj. hehtaaria on tulvinut , ja 3,8 milj.
hehtaaria on muutoin poissa pelistä.
Tätä selvennetään : "mahdollisuus peltotöihin puuttuu peltomaan
vetisyyden, teiden kunnon, ja koneiden käytön estymisen vuoksi" ja
" vaikka pelto näyttäisi kuvissa vedettömältä, tilanne estää kuitenkin
kaikki viljelytoimet".

Artikkelin linkki löytyy tästä X viestistä: - lehden mainokset olivat
siksi kiivaita että metsäveljen tietsikka jumittui ja piti käynnistää
uudelleen.
https://x.com/LNcampo/status/1990463009945497718

Missä määrin vehnää jää korjaamatta on vielä tutkimatta, mutta sen saa
kyllä selville kohtalaisella tarkkuudella.
Nyt pahiten tulvineen alueen suosituimmat viljelykasvit ovat maissi ja
soija, mutta niiden viljelykiertoon saa sopimaan vehnänkin.
Soijan ja maissin kylvöikkuna menee kiinni joulukuun lopulla, joten
niitä voi kylvää edestä korjatun vehnän sänkeenkin.
Alueella harjoitetaan paljon karjataloutta maidon ja lihantuotannossa.
Karjalta on elämisen keinot vähissä rehujen menetyksen vuoksi, ja
osa joudutaan teurastamaan tai siirtämään muualle.

Vaikka enimmät sateet lakkaisivatkin, arviodaan että peltomaiden
kuivuminen ei ehdi tasolle jossa maissin ja soijan kylvöt voitaisiin
suorittaa.
Sateita on saatu viime päivinäkin ja lisääkin on luvassa.

Tilanne on osaltaan seurausta aiemman puolikommunistisen hallinnon
toimista.
Nyt tulvineella alueella oli valmiit suunnitelmat tulvasuojelun
järjestämiseksi ja korvamerkittyä rahoitustakin kerättiin bensiinin
hintaan sisältyvällä verolla, tiemaksuilla ja kiinteistöveroilla.
Rahoille löytyi kuitenkin säännöllisesti muuta käyttöä, ja hyvin vähän
on saatu aikaan kymmenien vuosien kuluessa.
---
soija tammi 11,35 maalis 11,43
maissi joulu 4,29 maalis 4,41
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,37-----5,16---5,81
maalis 5,49----5,32---5,85
touko 5,59-----5,44---5,94
heinä 5,67-----5,57---6,06
Pariisi vehnä
joulu 190,25 maalis 194,25 touko 198,25 syys 204,25
rapsi
helmi 483,50 touko 479,50 elo 464,25 marras 467,50
maissi
maalis 190,50 kesä 193,50 elo 197,25 marras 198,25

Usan kauppatilastoista julkaistiin loka 2. päättyneen viikon tiedot,
eli noin 6 raporttia ollaan vielä myöhässä.
Tilastosta löytyi lähen "suuren vehnäryöstön" tapaisia numeroita joiden
käsittelyyn olisin tarvinnut lokakuun raportteja, mutta ne oli jostain
syystä siivottu näkyvistä, niitä oli näkyvissä vielä viikko sitten.
Viimeisin tilasto löytyy aiemmasta katsauksesta, joten käytetään niiä
vertailuun.

loka 2. päättyneellä viikolla myytiin Usasta 887 900 t. vehnää, ja
laivattiin 615 900 t.
Kauden myynti kasvoi 14,84 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,83 milj. t.
Myynti ylittää vuodentakaisen 2,93 milj. tonnilla, ja edustaa 60,5 %
osuutta USDAn 24,49 milj. tonnin vientiarviosta.
---
Maissia myytiin 2,259 milj. t. ja laivattiin 1,83 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 29,38 milj. tonniin, josta laivaamatta 22,56 milj. t.
Myynti ylittää 11,73 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 38,88 %
osuutta 75,57 milj. tonnin vientiarviosta.
---
Soijaa myytiin 919 500 t ja laivattiin 720 500 t.
Kauden myynti kasvoi 12,79 milj. tonniin, josta laivaamatta 9,87 milj. t.
Myynti alittaa 7,2 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Viimeisin kauppatilasto joka julkaistiin ennen hallinnon sulkua oli
syys 18. päättyneeltä viikolta.
Tuolloin oli myyty 13,64 milj. t. vehnää josta laivaamatta oli 5,12 milj. t.
Maissin osalta oli myyty 25,75 milj. t. josta laivaamatta 22,19 milj. t.
Soijaa oli myyty 11 milj. t. ja laivaamatta oli 9,41 milj. t.

Syys 18 - loka 2 välillä oli myyty vehnää 1,2 milj. t. joten viikottainen
myynti on ollut keskimäärin 600 000 tonnia.
Jos vauhti on ollut jatkossa samaa tasoa, olisi vehnää ehditty myydä
3,6 milj. tonnia lisää, mikä nostaisi kauden myynnin 18,44 milj tonniin,
mikä edustaisi jo 75 % osuutta vientiarviosta.
Jätän vielä uskomatta ja odotan uusia tilastoja joista seuraava julkaistaan
jo tiistaina.
"Mielenkiintoiseksi" menee touhu Usassa ja muuallakin planeetalla.
---
soija tammi 11,23 maalis 11,33
maissi joulu 4,26 maalis 4,37
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,28----5,06---5,72
maalis 5,41---5,23---5,80
touko 5,50----5,35---5,90
heinä 5,59----5,49---6,01
Pariisi vehnä
joulu 189,25 maalis 192,75 touko 196,75 syys 202,75
rapsi
helmi 484,25 touko 480,50 elo 465,50 marras 468
maissi
maalis 189,25 kesä 192 elo 196,25 marras 197,25

Eilen valittelin tiedon puutetta Usan menosta, mutta osa puutteesta poistuu
"export inspection" sivulta, josta myyntejä ei kuitenkaan löydy.
Laivausmäärät löytyvät marras 17. saakka, ja ne kertovat että 12,36 milj. t.
vehnää oli laivattu.
Loka 2. tasolla oli laivattu 10 milj. t. joten 2,36 milj. t. on laivattu
lisää marras 17. mennessä.
Laivaukset laahaavat monta miljoonaa tonnia myyntien jäljessä, joten eilen
ihmetelty 18,44 milj. tonnin myyntimäärä ja sen 70 % osuus vientiarviosta
saattaa hyvinkin osua hujakalle.
Tänään kerrottiin että Kiina osti Usasta 132 000 tonnia WW vehnää.
Soijan ostot Kiinaan ovat ylittäneet jo 1,5 milj. tonnin rajan.
---
Linkin videossa puidaan Australian vehnää NSW:n eteläosa Riverinan alueella.
Puimurin mittari näyttää että 3 tonnia hehtaarilta löytyy.
https://x.com/GribbleRC/status/1988533688141811855

Australian vehnän tilanteen suuremman selvityksen jätän ensi viikolle,
mitään kovin merkittävää ei vielä ole ilmennyt.
Vehnän satoon povataan noin 2 milj. tonnin plussa ja vientiä arvioidaan
kuitenkin lähelle päättyneen kauden määrää.
Jonkin verran laatuvajetta on ollut ja on tulossa, - Länsi-Australiassa
on sadetapahtuma meneillään ja korjuu on seis.
Etelä-Australiassa sateet ovat hidastaneet sadonkorjuun alkua, ja samaa
vaivaa on ollut Victoriassa, jossa vasta aloitellaan korjuuta.
---
Kirjataan vielä ylös Australian viljojen viennin tuloksia syyskuun loppuun
ulottuneelta kaudelta.
Vehnää vietiin durum mukaanlukien 23,49 milj. tonnia, josta kahden
viimeisimmän kuukauden viennit olivat 1,89 ja 1,92 milj. tonnia.
Metsäveljen optimistisin povaus ylitettiin 3,49 milj. tonnilla.
https://www.graincentral.com/markets/australia-details-yr-to-sep-wheat-durum-exports-2/

Ohraa vietiin rehulaatuna 7 milj. tonnia, josta Kiinaan 5,05 milj. tonnia.
Mallasohraa vietiin 1,22 milj. tonnia, josta Kiinaan vähää vaille 1 milj. t.
https://www.graincentral.com/markets/australia-details-yr-to-sep-barley-sorghum-exports-2/

Rypsiä vietiin 5,39 milj. tonnia, josta Belgiaan 1,41 milj. t. , Saksaan 1,08
Hollantiin 0,37 , Kreikkaan 0,21 ja Ranskaan 0,49 milj. t.
Eli EU:n pulaa hoidettiin ostamalla yli puolet aussien viennin määrästä.
https://www.graincentral.com/markets/australia-details-yr-to-sep-canola-exports/
---
soija tammi 11,26 maalis 11,35
maissi joulu 4,25 maalis 4,37
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,29-----5,13---5,65
maalis 5,42----5,27---5,75
touko 5,51-----5,39---5,85
heinä 5,50-----5,52---5,98
Pariisi vehnä
joulu 189,75 maalis 192 touko 196 syys 202,25
rapsi
helmi 479 touko 475 elo 461,75 marras 465
maissi
maalis 188,25 kesä 191,25 elo 196,50 marras 198,50

Australiassa viljojen sadonkorjuu on Queensladissa päättymässä ja yli
puolivälin NSW:n alueella, - Victoriassa sateet ovat olleet haittana, ja
korjuu vasta alussa.
Mantereen itäosan viljoja ostava Grain Corp on tähän mennessä saanut
varastoihin 5,79 milj. tonnia jossa mukana kaikki viljat ja palkokasvit
sekä rypsi päälle.
Yhtiö sai viime kaudella haalituksi varastoihin kaikkiaan 11 milj. tonnia.

Bunge viljajätin ostama Viterra oli marras 16 mennessä saanut ostetuksi
Etelä-Australiasta 398 171 tonnia josta enimmät palkokasveja.

Marraskuun alussa julkaistu PIRSA:n raportti arvioi Etelä- Australian
vehnäsadoksi 4,75 milj. t. jossa peräti 2 milj. tonnin plussa edellisen
kauden heikkoon satoon, - sato on kuitenkin hieman alle 5 vuoden keskimäärän
jossa suurin on 7,3 ja huonoin 2,73 milj. t.
Ohraa saataisiin 2,12 milj.t. vastaan 1,24 edellisellä, ja rypsiä 0,4 milj.t.
Raportin jälkeen on satanut useaan otteeseen ja sadonkorjuu on viivästynyt.
Viimeisimmän viikon noin 10 millin sademäärä on tullut vähin erin, joten
laadun huononemista voi epäillä.
---
Länsi-Australian vehnäsatoa arvioitiin marraskuun GIWA raportissa 13 milj.
tonniksi - vastaan 12,45 vuosi aiemmin.
Kaikki viljat yhdessä 26,6 tonnia , mikä olisi paras tulos mitä on saatu.
Maakunnan enimmät viljat keräävä CBH osuuskunta oli kerännyt marras 23.
mennessä 7,85 milj. tonnia viljoja.
Osuuskunnalla on käytössä 4 satamaa, ja sen edusmies kehuu että laivauksia
on jonoiksi asti.
---
soija tammi 11,21 maalis 11,30
maissi joulu 4,34 maalis 4,37
vehnäfutuurit
-----chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,22----5,07---5,67
maalis 5,35---5,23---5,76
touko 5,43----5,34---5,85
heinä 5,52----5,46---5,97
Pariisi vehnä
joulu 189,75 maalis 190,25 touko 194,25 syys 200
rapsi
helmi 480,50 touko 476 elo 462 marras 464,75
maissi
marras 186,75 kesä 190 elo 195 marras 196,75

Tänään päivitetään planeetan öljyntuotantoa, joka on tehnyt yllättävän
loikan ylöspäin, - Venäjän öljynviennin pakotteiden on arveltu nostavan
hintoja ja siksi on varauduttu rahastamaan tilannetta kasvattamalla
myytäviä varastoja.
---
Ensin kuitenkin lyhyesti Usan kauppa ja vientitilastoista:
Loka 9. päättyneellä viikolla myytiin Usasta 614 000 t. vehnää ja
laivattiin 388 300 t.
Kauden myynti kasvoi 15,45 milj. tonniin, josta laivaamatta 5 milj. t.
Myynti ylitti loka 9. tasolla vuodentakaisen 3 milj. tonnilla.
---
Maissia myytiin 1,32 milj. t. ja laivattiin 1,12 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 30,73 milj. tonniin, josta laivaamatta 22,79 milj. t.
Myynti ylitti vuodentakaisen 11 milj. tonnilla.
---
Soijaa myytiin 785 000 t. ja laivattiin 692 800 t.
Kauden myynti kasvoi 13,57 milj. tonniin, josta laivaamatta 9,96 milj. t.
---
Jatketaan oljyn parissa linkin tietojen pohjalla, jotka ovat heinäkuun
tilastoja, - uudempia täytyy vielä arvata.
Tilastot on laatinut EIA eli international energy agency.
https://peakoilbarrel.com/july-world-oil-production-new-all-time-high/

Linkin artikkelin ensimmäisessä kuvaajassa varsinaisen raakaöljyn tuotanto
näytetään sinisellä käyrällä, joka kertoo tapahtuneen ja ennakoidun tuotannon
tammikuulle saakka, - yksikkönä on miljoonaa barrelia päivää kohti.
Vihreä käyrä näyttää raakaöljyn plus sen ja maakaasun tuotannon yhteydessä
saadut nesteet, - kuten nestekaasun ja muut helposti nesteytettävät litkut.
Nähdään että tämä yhdistelmä ylitti niukasti edellisen tuotantohuipun
joka oli vuodella 2018.
Punaisella on merkitty arvioitu tuotanto loppuvuodeksi.
No olikos aiempi tuotantohuippu väärä hälytys ?
Tästä on epäillystä koska harva uskoo Venäjän tuotannon lukuja, jotka
ovat tilastossa Venäjän antamina lukuina.
Kiistatonta on kuitenkin suuri pompsaus tuotannossa, jota on toki pidetty
mahdollisena, mutta vain lyhyeksi ajaksi.

Seuraavaksi käydään läpi maita joissa tuotantoa on kasvatettu.
Artikkelissa toisena oleva kuvaaja näyttää öljyn plus tiivisteiden
tuotannon, josta on kuitenkin Usa ulkona.
Usakin on nostanut tuotantoaan, mutta kuvaajan käyrä paljastaa tai
ainakin viittaa siihen miksi tuotantoa on kasvatettu.
Kasvu alkoi vuoden 2024 syyskuussa, jolloin alettiin veivata Venäjän
öljyn viennille esteitä.
Venäjän viennin tukkiminen olisi pompsauttanut öljyn hinnat tasolle
joka olisi vaarantanut monella tavalla normaalia menoa.
Trump kävikin saudeissa keskustelemassa tuotannon lisäämisestä, ja
yllytti Usankin omaa tuotantoa ylös.

Kolmas kuvaaja näyttää Venäjän, Saudi-Arabian ja Usan tuotannon,
jossa näkyy vuodenvaihteen jälkeen vaivalloista noin 1 milj barrelin
nousua Venäjän tuotannon laskun miinustaessa yhdistelmää.

Neljäs kuvaaja näyttää tuotannon ilman kolmannen kuvaajan veijareita.
Vuoden 2024 syyskuulta alkanut kasvu on lisännyt 2,9 milj. barrelia
planeetan päivätuotantoa, näistä kertyy noin 3,9 milj. barrelin
pompsaus planeetan tuotantoon.

Viides kuvaaja näyttää tuotantoaan kasvattaneiden Argentiinan, Kanadan,
Brasilian, Guyanan ja Usan yhteisen tuotannon vihreällä käyrällä
jonka asteikko on kuvaajan vasemmassa laidassa.
Punaisella käyrällä on merkitty näiden tuotanto, mutta ilman usaa, ja
asteikolla joka on nyt kuvaajan oikeassa reunnassa.
Nähdään että näiden tuotannon kasvu on ollut tasaista, - eikä merkkejä
"spekulatiivisestä kasvusta" ole varmuudella näkyvissä, - kuitenkin
toukokuulta alkanut kasvu näkyy.

Kuudes kuvaaja "non OPEC C+C & Crude projected to December OPEC:in
ulkopuolisten maiden tuotannon, jonka vihreässä käyrässä on mukana
kaikki litkut, mutta sinisessä vain raaka-öljyn tuotannon osuus.
Mukana on ennakointia heinäkuulta tammikuulle.
Nähdään että raakaöljyn tuotannon ei uskota enää kasvavan, mutta
tiivisteiden ja muiden litkujen osalle tulisi vielä plussaa.

Jatketaan vielä eilen aloitettua planeetan öljypuolen kartoitusta, ja nyt
on vuorossa Opec maiden tuotannot, alla olevasta linkistä löytyy kuvaajat.
https://peakoilbarrel.com/opec-monthy-oil-market-report-november-2025/

Ensimmäinen kuvaaja kertoo 12 OPEC maan yhteisen tuotannon joka oli lokakuun
lopulla 28,46 miljoonaa barrelia päivässä.
Näiden keskimääräinen 12 kuukauden tuotantohuippu oli vuoden 2017 alussa,
josta lokakuun lopun tasoon on tullut miinusta noin 1,5 milj. barrelin
päivätuotannon verran.
On kuitenkin otettava lukuun että saudit ottivat käyttöön sen reservin, jonka
ne ilmoittivat noin vuosi sitten olevan varalla , - eli saudien tuotantoa
pompsautettiin noin 10 % , - eli 1 milj. barrelin päivätuotannon verran.
Linkistä löytyy Saudi-Arabian kuvaaja, josta voi nähdä että saudit pitivät
tuotannon tason päälle vuoden ajan tasaisena noin 9 milj. barr. tasolla,
josta se pompsautettin noin 6 kuukauden aikana nykyiselle 10 milj. barrelin
päivätuotannon tasolle.

Nähtäväksi jää miten kauan saudit suostuvat jatkamaan talkoissa josta ei
hyödytä mitään.
Kuvaajasta kannattaa huomata miten saudit testaavat kykyään öljyn tuotannossa.
Koronakuopalta aloitettiin nousu joka päätyi 11 milj. barr. tasolle.
Ilmeisesti kentän paine alkoi laskea, taikkaja "water cut" kasvaa, koska
tuotanto pudotettiin kahden kuukauden ajaksi 10,5 milj. barr. tasoon, josta
pienehkö pudotus ja hidas nosto takaisin 10,5 tasolle.
Havaittiin että 10,5 ei ollut kestävä taso ja seuraava pysäys oli 10 milj. barr.
Ei riittänyt, mutta seuraava pysäys 9 milj. barrelissa riitti.
Nythän on nostettu tuotanto tasolle joka ei ollut kestävä, ja todennäköisesti
muutamaa kuukautta pitempään pompsaukseen ei suostuta, vaan pudotetaan tuotanto
mieluummin hieman alle 9 milj. barrelin tason.

Tässä kaikki tällä kertaa, ja pidetään mielessä että "Jokapäiväinen leipämme
on öljyn varassa" - niinkuin Hilkka Pietilä jo muinaisella 1970 luvulla
tiesi valistaa metsäveli- riepua.
Pietilän artikkeli julkaistiin Helsingin sanomissa, joka oli tuolloin kokonaan
toisen hengen lapsi kuin mitä nykyinen jätepaperi on.
---
soija tammi 11,32 maalis 11,41
maissi joulu 4,33 maalis 4,46
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,29----5,18---5,76
malis 5,41----5,30---5,78
touko 5,49----5,42---5,87
heinä 5,57----5,54---5,99
Pariisi vehnä
joulu 189,25 maalis 190,25 touko 194,25 syys 200,25
rapsi
helmi 483,50 touko 478,50 elo 464 marras 467,50
maissi
maalis 189,25 kesä 191,25 elo 197 marras 197,50

Tänään jatketaan vanhaa saarnaa planeetan ruuantuotannosta vanhojen
keinojen varassa, - jotka ovat rapautumassa, poistumassa saatavilta tai
muutoin tuhoutumassa.
Tämä samaan aikaan kun jokaista hehtaaria kohti ilmaantuu entisten lisäksi
uusia elätettäviä, ja lisäksi kasvava osa hehtaareista tarvitaankin muuhun
käyttöön, joista suurimpana biopolttoaineiden tuotanto.

Eräänä suurena mörkönä on kasteluveden saanti, - sen suuresti kasvaneen
osuuden ollessa yksi niistä vanhoista keinoista joilla tähän mennessä on
hoidettu päälle kaatuvaa planeetan ruokahuollon tilannetta.
Linkin artikkelissa käsitellään Iranin katastrofin partaalla olevaa tilannetta.
https://www.graincentral.com/markets/iran-water-crisis-looms-leap-in-wheat-imports-expected/

Iranin ennestään kuiva ilmasto on kuivunut viime vuosina lisää, vaikkakin
muutama hyvä vuosikin osui kohdalle.
Parhaillaan vuotuinen sademäärä on vain 11 % pitkän ajan normaalista, eli
miinusta on 89 %.
Iranin suurin kasteluunkin käytetty järvi on kuivunut kokonaan, ja muidenkin
patoaltaiden tasot ovat kriisirajoilla.
Pääkaupunki Teheranin alueella satoi viime vuotena vain 158 milliä ja kuluva
vuosi ei ole asiaa parantanut.
Muistetaan tässä että Iranin vehnäsato epäonnistui, ja se on nyt paljolti
tuonnin varassa.
Nyt on kylvövaiheessa seuraava sato jonka itäminen on kiinni sateista koska
kastelua ei voida hoitaa.

Kokonaan kuivunut Urmia järvi on nyt suolattu tasanko, kun se aiemmin oli
hotellien veneiden ja muiden matkailuelinkeinon pelien ja vehkeiden
ympäröimä.
Järven avulla kasteltu ala oli jo Shaahin aikaan 300 000 hehtaaria, josta
kasteltu ala on kasvanut päälle 700 000 hehtaarin määrään.
Järvestä kasteluun otettu vesimäärä on kasvanut 4,5 - 5 miljardiin
kuutiometriin , - vastaan sadannasta saatu sekä valuma 4 miljardia kuutiota.
Lisäksi merkittävä osa haihtuu ilmakehään.

Muuallakin Iraniassa on latautunut jo pitkään täysi katastrofi kaivojen
kautta tapahtuvan kastelu ja muun käytön vuoksi
Iranissa on toki asiaa haudottu, koska jopa aiempi maatalousministeri
varoitti 20 vuoden sisällä kriisiytyvästä tilanteesta.
Pitkään jatkunut kuivuus estää pohjaveden uusiutumista vaikka käyttö
lopetettaisiin, nykyisellään käyttö laskee jatkuvasti pohjaveden pintaa,
eikä kaivojen syventäminenkään auta vaan pahentaa tilannetta lisää.
Monet kaivot ulottuvat jo 200 metriä syvälle.
Kaikkiaan kaivojen kautta tuhotaa Iranin vesireservejä 1,1 - 1,2 miljardin
kuutiometrin verran.

Iranin edellinen vehnäsato putosi erään arvion mukaan 5 milj. t. ja päätyi
11 milj. tonniin.
Seurauksena on ostettu runsaasti Venäjältä, - viimeisin ostos oli äskettäin,
ja lisääkin on pakko ostaa.
Seuravaa satoa povataan siksi huonoksi että noin 6 milj. tonnin tuontitarve
olisi seurauksena.
Iranin asiota käsiteltiin linkin letkassa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17493634/viljan-hinnat-nousussa
---
Peltomaa on tärkein apinansuvun resurssi, ja sen tuhoksi riittää vedenkin
puute, - eli resurssi pahimmillaan häviää, tai vähintäänkin heikkenee
merkittävästi.
Tätä tapahtuu laajalti muuallakin planeettaa, Intian pohjavesien alentuminen
näkyy jo satelliittien planeetan painovoiman paikallisten erojen mittauksissa,
Usassa pohjavesien kastelukäytön kiellot ovat kasvussa, Saudeissa on
suuria rajoituksia ja muitakin löytyy ympäri planeettaa.

Osaltaan on kyse "vihreän vallankumouksen" seurauksista, joka käytännössä
sellaisten kasvilajikkeiden kehittämistä jotka hyötyivät suuresti lisätystä
lannoitteiden käytöstä ja vaativat tämän vuoksi ja lisänä runsasta kastelua,
sekä kemiallista tuholaisten ja tautien torjuntaa.
Hyöty menetetään kokonaan ilman "ohjelmaa".
Vihreä vallankumous on myö kiinni fossiilisista polttoaineista kastelun
vaatimien pumppujen ja muun tarvittavan sälän valmistuksen ja muun puljauken
vuoksi.

Usan pössit olivat juhlapäivän vuoksi kiinni, - pariisin huumorikin jää
kirjaamatta.

Usan kauppatilastojen julkaisu on ehtinyt vasta lokakuun puoliväliin, ja
ne ovat 5 viikkoa jäljessä aikataulusta, - maanantaina tulee seuraava tilasto.

Loka 16. päättyneellä viikolla myytiin Usasta 341 300 t. vehnää ja laivattiin
596 600 tonnia.
Kauden myynti kasvoi 15,79 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,8 milj. t.
Myynti ylitti 2,85 milj. tonnilla vuodentakaisen tason, ja vastasi 64,51 %
osuutta vientiarviosta.
---
Maissia myytiin 2,82 milj. t. ja laivattiin 1,41 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 33,56 milj. tonniin, josta laivaamatta 24,2 milj. t.
Myynti ylitti 10,1 milj. tonnilla vuodentakaikaisen ja edusti 44,4 % osuutta
vientiarviosta.
---
Soijaa myytiin 1,1 milj. t. ja laivattiin 1,73 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 14,68 milj. tonniin, josta laivaamatta 9,34 milj. t.
Myynti alitti 8,1 milj. t. vuodentakaisen ja edusti 32 % osuutta vientiarviosta.

Soijan lisäksi on myyty soijarehua 5,69 milj. t. josta on melkein kaikki
laivaamatta, - eli 5,01 milj. t.
---
Viikolla 21. vietiin EU:sta 77 986 tonnia tavallista vehnää, mikä nosti kauden
laivaukset 9,19 milj. tonniin, - vastaan 9,68 ja 13,07 milj. t. edellisillä.
Tavallisen vehnän tuontia oli 22 590 tonnia, joten nettovienti ei paljon
kasvanut.

Ohran vienti on kasvanut 4,39 milj. tonniin, vastaan 1,89 ja 3,03 edellisillä.
Maltaana on viety 1,06 milj. t. mikä on lähellä edellisten kausien vientiä.
Romaniasta on viety 1,78 milj. t. ja Ranskasta 1,66 milj. t. ohraa.
Viennin kohteena ovat olleet Saudi-Arabia 0,96 milj. t. Kiina 0,86 milj. t.
Jordania 0,52 milj. t. ja Turkki 0,35 milj. t.
Turkkiin ei viety edellisellä kaudella lainkaan - eli kuivuuden pilaama
ohrasato on häätänyt tuontiin.
Kiinan ostot ovat kasvaneet tuplaksi vuodentakaisesta.

Maissia tuotiin 381 319 tonnia , mikä nosti kauden tuonnin 6.45 milj. tonniin.
- vastaan 8,18 ja 7.43 edellisillä.
---
Ranskan huumoripörssi pudotti myllyvehnän futuurit rehumaissin hintojen
tuntumaan.
Kauppatilasto väitti että laivaukset ovat hyytyneet, joten onkos myllyvehnän
saatavuudessa vikaa ?
Sattaapa ollakin koska Ranskan vehnäsadosta noin 40 % ei ollut myllylaatua.
Laivaukset ovat ylittäneet jo 3 milj. tonnin rajan, joten rehulaatu plus
myllyvehnän vienti edustavat jo noin 50 % osuutta koko Ranskan vehnäsadosta.
Ranskan myllylaatua on kärkkymässä monet EU:n sisämarkkinoiden laatuvajeesta
kärsineet maat ja omakin kulutus tulee hoitaa.
En ole vielä laskenut asiaa tarkemmin, eli yllä oleva on rukkaskurssin avulla
tehty hahmotelma aiheesta.

soija tammi 11,37 maalis 11,45
maissi joulu 4,35 maalis 4,47
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,31----5,17---5,79
maalis 5,38---5,28---5,78
touko 5,46----5,39---5,85
heinä 5,55----5,51---5,97
Pariisi vehnä
joulu 187,25 maalis 188 touko 191,50 syys 198
rapsi
helmi 483,25 touko 478,75 elo 464,25 marras 468,50
maissi
maalis 187,50 kesä 189,50 elo 195,25 marras 197,50

Loka 23. päätyneellä viikolla myytiin Usasta 449 800 t. vehnää ja laivattiin
280 900 tonnia.
Kauden myynti kasvoi 16,29 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,02 milj. t.
Myynti ylitti 2,94 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edusti 66,5 % osuutta
vientiarviosta.
---
Maissia myytiin 1,80 milj. t. ja laivattiin 1,33 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 35,36 milj. tonniin, josta laivaamatta 24,68 milj. t.
Myynti ylitti 9,5 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edusti 46,7 % osuutta
vientiarviosta.
---
Soijaa myytiin 1,44 milj. t. ja laivattiin 1.38 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 16,13 milj, tonniin, josta laivaamatta 9,4 milj. t.
Myynti alittaa vuodentakaisen 9,72 milj. tonnilla, ja edustaa 35,1 % osuutta
vientiarviosta.
---
Kiinan soijan ostot eivät vielä näkyneet tilastosta, mutta muuta merkillistä
näkyy, - EU:n valkuaispulaa häädyttiin helpottamaan ostamalla peräti
500 300 tonnia soijaa, - Saksa, Italia, Hollanti ja Espanja olivat ostajina.
Merkillistä oli sekin että soijat laivattiin samalla viikolla.
Laivaukset saattoivat olla ufomiesten potista kotoisin, koska se väheni 100 000
tonnin verran, ja puuttuvan osan verran on voitu niille myydä.
---
Argentiinan vehnän sadonkorjuu oli edennyt marras 26. tasolla 33,9 % osuuteen
kylvöistä, ja kasaan on saatu 8,29 milj. t.
Nämä numerot ovat peräisin Buenos-Airesin pörssin tiedotteesta, joka ei ole
tähän mennessä huolta kantanut tulvista taikka sateista korjuuaikana.

Eipä anneta asian olla esteenä, vaan kirjataan ylös mitä voi asiasta päätellä.
Pahiten tulvan alle jääneiden alueiden sadonkorjuu on kokonaan seis, mutta
nämä ovat pörssin tiedotteen kartassa osana suurempaa kokonaisuutta.
Näiden osalta korjuu ei ole edennyt muutamaa prosenttia pitemmälle, mikä
kuitenkin antaa aiheen olettaa että vehnä on valmistunut itämiselle alttiiksi.
Vehnän kylvöalat ovat noin näillä noin 1. milj. hehtaaria, ja osittain
tulvineella alueella 0,5 hehtaaria lisää.
Näiden lisäksi on satanut erityisen paljon alueella jolla on kylvetty noin
0,5 milj. hehtaaria, - tällä osalla on voitu korjata 41 % osuus alasta, ja
sadon laaduksi voi jo povata rehuvoittoista.
Eilen alkaneet sateet ovat lisäksi keskeyttäneet puinnit toisella alueella
jossa noin 20 % on puimatta.
Tällä pohjalla voi jo povata Argentiinan vientiä ennätyssadosta huolimatta
korkeintaan keskinkertaiseksi ja tämäkin vaatisi rehulaadunkin vientiä.
Sateisuus näyttää vielä jatkuvan ja seurataan tilanteen kehitystä.
---
soija tammi 11,27 maalis 11,37
maissi joulu 4,32 maalis 4,45
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,30----5,17---5,80
maalis 5,35---5,27---5,76
touko 5,43----5,38---5,84
heinä 5,52----5,49---5,96
Pariisi vehnä
joulu 186,75 maalis 188,50 touko 192 syys 197,75
rapsi
helmi 479 touko 474,75 elo 460 marras 565
maissi
maalis 187 kesä 189 elo 194 marras 196,25

Linkin artikkelin mukaan Venäjän vehnäsadon laatu jäi lähelle edellisen
kauden lukuja, - eli venäjän hallinnon patu kehuu vain 1,5 % parannusta.
Laatua on syynätty näytteiden perusteella joita on otettu pellolta
puintiaikaan.
Kuitenkin näytteitä on otettu 81 % osuudesta, eli kevätvehnästä hyvin
vähän sisältyy näytteiden joukkoon, - lisäksi noin 10 % kevätvehnästä jäi
erään arvion mukaan talven alle ja puimatta.
Näytteitä on syynätty noin 70 milj. tonnin osuudesta.

Kolmannen luokan, eli vientikelpoisen vehnän osuudeksi kerrotaan 30,5 % ,
- mikä vastaa noin 45 milj. tonnin osuutta 70 milj. tonnin määrästä.
Neljännen luokan vehnää löytyisi samoin laskien 67.5 milj. tonnia.
Viidennen luokan rehuvehnää löytyisi 31,4 milj. tonnia.
Lisäksi kehutaan että luokkien 1 ja 2 vehnää löytyisi 6,3 milj. tonnia.

Venäjän luokitukset ovat siksi väljät että patu tarkentaa että 12,5 %
valkuaisen omaavaa vehnää löytyisi vain 28 milj. tonnia, jossa siis olisi
mukana 6,5 milj. tonnia 1. ja 2. luokkien vehnää ja 21 milj. t. kolmannen
luokan vehnän parempaa laitaa.
Eli noin 24 milj. tonnia kolmosluokan vehnää kelpaa heikommin vientiin
taikka Venäjän omaan kulutukseen.
Metsäveli ei luota Venäjän tiedotukseen vaikka mitenkään loistavaa tulosta
ei nyt kerrottu, - kevätvehnä puuttuu ja muutakin vilunkia joutuu epäilemään
sotatilassa olevan valtion propagandasta.
https://www.apk-inform.com/en/news/1551792

Pariisin pörssi pelkäsi vaihteeksi sotaa, eli Putinin uhkaukset Ukrainan
laivausten upottamisesta otettiin peliin.

soija tammi 11,24 maalis 11,34
maissi joulu 4,37 maalis 4,49
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,37-----5,23---5,92
maalis 5,41----5,33---5,80
touko 5,48-----5,44---5,89
heinä 5,56-----5,56---6,00
Pariisi vehnä
joulu 191 maalis 191 touko 193,75 syys 199,25
rapsi
helmi 482,50 touko 478,25 elo 464 marras 468
maissi
maalis 188,25 kesä 190,50 elo 195,50 marras 197,50

Venäjän vehnän laatu ja mitä siitä seuraa, - on tänään aiheena ja samalla
selvitetään eilen hatelikon puolelle suistunut katsaus.
Asia on selvitettävä että ei pudota kokonaan kartalta, vaan vehnän vientiä
ja muuta voi jollain tarkkuudella ennustaa.

Hallinnon viraston laatuselvitys koski noin 81 % osuutta sadosta, joten
jos USDAn arvioima 86,5 milj. tonnin sato pitää paikkansa, on selvityksen
ulkopuolella 16,44 milj. tonnia vehnää ja se on käytännössä huonolaatuista
kevätvehnää.
Viraston selvitys perustui 70 milj. tonnin osuudesta otettujen näytteiden
luokitteluun.
Luokkiin 1. ja 2. kuului 6,3 milj. tonnia, ja kolmanteen luokkaan 21,34 milj.
tonnia, - näiden varsinaisten myllyvehnien yhteinen määrä tekee viraston
arvioimana 28 milj. tonnia, - näiden laatujen valkuainen ylittää 12,5 % .
Neljännen luokan vehnän osuus on selvityksessä 33,11 milj. t.
Viidenne luokan rehuvehnää oli 15,4 milj. t.
Muistetaan tässä että kevätvehnän laatu ei pääosaltaa riitä jauhatukseen,
mutta sen sadon kokoa on kehuttu suureksi, - käytetään rehuvehnäksi.

Neljännen luokan vehnäkin luokitellaan myllyvehnäksi, mutta esimerkiksi
Saudi-Arabia ei sitä kelpuuta ja Pohjois-Afrikan maat kuten Egypti ja
Algeria vierastavat myös tätä laatua.
Syy lienee laadun huono soveltuvuus näiden "litteän leivän" maissa, joiden
"ruokakulttuurissa" tällainen leipä usein ajaa samalla lautasen virkaa.

Kaikkiaan myllyvehnäksi luokiteltua löytyi viraston lukujen mukaan 60,75
milj. tonnia.
Lisätään tähän 15,4 milj. t. rehuvehnää ja saadaan 76,15 milj. tonnin
määrä, - mikä vähintäänkin ihmetyttää koska luokittelun kohteena oli
viraston mukaan 81 prosentin ja 70 milj. tonnin osuus sadosta.
Tästä pääsee laskemaan mitä virasto pitää sadon määränä, - mikä saadaan
83,3 milj. tonnin kokoisena.
Näkyy että vennäällä lasketaan yhtä huonosti kuin metsäveljen selkosilla.

Eipä juututa rähisemään arviosta jota muutenkin epäillään, vaan otetaan se
kokeeksi todesta ja katsotaan mihin se riittää.
USDA tietää kertoa sadoksi 86,5 milj. t. josta Venäjän kulutus vaatii 41,2
milj. tonnia, ja josta elintarvikkeisiin kuluu 23,2 milj. t. ja rehuksi
käytetään 18 milj. tonnia.
Vientiin riitäisi 44 milj. tonnia, - vastaan 43 milj. t. edellisellä.
Näissä luvuissa on mukana myös kevätvehnä josta ei ole hyötyä kuin rehuksi.
Kuitenkin laatusyynäys antoi lähelle viime kauden luvut, mutta kevätvehnän
laatuvaje on suurempi ja osa jäi korjaamatta.
Taseet näyttävät näiden vuoksi viime kautta kireämmiltä, jota lisää moni
muu seikka.
Pitkä selitys vaatii vielä tarkistuksia, joten jätän sen myöhemmäksi.
---
soija tammi 11,16 maalis 11,25
maissi joulu 4,32 maalis 4,43
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,37----5,21---5,81
maalis 5,38---5,29---5,76
touko 5,45----5,41---5,85
heinä 5,53----5,53---5,97

Pariisi vehnä
joulu 193 maalis 191,25 touko 194,25 syys 199,25
rapsi
helmi 478 touko 473,50 elo 459,75 marras 464
maissi
maalis 188,25 kesä 190,50 elo 195,50 marras 196,50

Loka 30. päättyneellä viikolla myytiin Usasta 505 400 t. vehnää ja laivattiin
301 900 tonnia.
Kauden myynti kasvoi 16,80 milj. tonniin, josta 5,22 milj. t.
Myynti ylitti 3 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edusti 68,6 % osuutta
USDAn vientiarviosta.
---
Maissia myytiin 1,99 milj. t. ja laivattiin 1,54 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 37,36 milj. tonniin, josta laivaamatta 25,13 milj. t.
Myynti ylitti 8,7 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edusti 49,4 % osuutta
vientiarviosta.
Jo laivattu määrä edusti 16.1 % osuutta vientiarviosta.
---
Soijaa myytiin 1,24 milj. t. ja laivattiin 1,02 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 17,19 milj. tonniin, josta laivaamatta 9,62 milj. t.
Myynti alitti noin 10 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
Kiinan ensimmäinen osto ilmaantui tilastoon 232 000 tonnin kokoisena.
---
Usaan vehnäkauppa jatkui vauhdilla joka asettaisi joulukuun alun myynnin
lähelle 19 milj. tonnia.
Tuskimpa jatkuu ainakaan HRW vehnän osalta koska sen myynti ylitti jo
3,32 milj. tonnilla vuodentakaisen, eli sen myynti kannattelee kokonaan
myynnin plussan ja 0,3 milj. t päälle.
Suurin miinus oli kevätvehnällä jota on myyty 0,32 milj. t. vuodentakaista
vähemmän.
Tilastointi on nyt 4 viikkoa myöhässä normaalista, ja menee vuoden loppuun
kunnes suma on selvitetty.
---
Algeria asetti ostotarjouksen 50 000 tonnista vehnää, mutta ostikin sitten
peräti 900 000 tonnia.
Ostotarjous oli mistä löytyy pohjalla ja hinnaksi kerrotaan 256 doll. t. jossa
mukana rahti.
Suuri ostomäärä kertoo siitä että hintojen uskotaan nousevan.
---
soija tammi 11,19 maalis 11,28
maissi joulu 4,37 maalis 4,46
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,41---5,29---5,81
maalis 5,40--5,34---5,73
touko 5,47---5,45---5,82
heinä 5,55---5,57---6,95
Pariisi vehnä
joulu 192,50 maalis 189,75 touko 192,75 syys 197,75
rapsi
helmi 474,50 touko 469,50 elo 455,50 marras 460
maissi
maalis 187 kesä 189 elo 194,25 marras 196

Viikolla 22. vietiin EU:sta 277 732 tonnia tavallista vehnää, mikä nosti
kauden laivaukset 9,66 milj. tonniin, - vastaan 10,14 ja 13,75 edellisillä.
Tuonnin vuoksi EU:n vehnän nettovienti oli 7,81 milj. tonnin tasolla.

Tavallisen vehnän tuontia oli karttunut 1,85 milj.t. - vastaan 3,92 ja 3,91
milj. tonnia edellisillä.
Maissin tuontia oli karttunut 6,7 milj. tonnia, jossa viime kauteen verraten
noin 2 milj. tonnin miinus.

Eu:n rehuviljojen kulutus on yhtä tasaista kuin elintarvikkeisiin käytetyn
osuuden, eli myllyvehnän kulutuksen.
Tämän ansiosta voi laskea kohtalaisella tarkkuudella kuinka paljon enemmän
EU:n huonolaatuiseksi päätynyttä vehnää on käytetty rehuksi.
Maissin tuonnin noin 2 milj. tonnin miinus on tietenkin korvattu vehnällä.
Vehnän tuonnissa on myös 2 milj. tonnin miinus, jota voi pitää seurauksena
tarjolla olevasta EU: rehuvehnän määrästä.
Näin laskien on 22 viikon aikana käytetty 4 milj. tonnia normaalia enemmän
rehuvehnää.
Jos sama tahti jatkuisi kauden loppuu, niin 5,43 milj. t. kuluisi lisää
rehuksi.
Kaikkiaan vehnän ylimääräinen rehukäyttö kasvaisi noin 9,5 milj.tonnia.

EU:n vehnän rehukäyttö oli aiempina kausina tasaisesti noin 45 milj. tonnia,
josta USDA avioi sen kasvavan 49 milj. tonniin, - eli 4 milj. t. plussaa.
USDA pitää erikseen lukua myös EU:n varsinaisista rehuviljoista, joiden
satoa lisättiin noin 3 milj. t. ja niiden tuontia miinustettiin 2 milj. t. ,
ja niiden rehukäyttöä miinustettiin 0,5 milj. t.
Eli plussat ja miinukset kumoutuvat, - mikä on kummallista koska maissin
tuonnin miinus on jo käyttänyt USDAn povaaman 2 milj. tonnin miinuksen.
Maissin tuonnin miinuksen kasvulle on vielä tilaa koska edellisellä kaudella
sitä tuotiin 19,71 milj. tonnia.

Tätä laskelmaa tukee ohran vienti joka on pompsahtanut tuplaksi, eli 4,44
milj. t. on viety, - vastaan 2,03 ja 3,05 milj. t. edellisillä.
Maltaana on viety 1,12 milj.t. mikä on samaa tasoa edellisten kausien kanssa.
Tässä kannattaa huomata että EU:n ohran vienti on säännöllisesti hyytynyt
kauden loppua kohti mennessä, ja jos kuluva kausi noudattaisi samaa kaavaa,
niin vain 1 milj. tonnia vietäisiin lisää, - eikä enempää riittäisikään.
EU:n rehuohran vientiä on kaudella hoitaneet pääasiassa Ranska ja Romania,
joiden vienti yltää yhteensä 3,47 milj. tonniin.
---
Marras 30. päättyneellä viikolla vietiin Kanadasta 654 900 t. tavallista
vehnää, ja 68 600 t. durumia.
Kauden vienti kasvoi tavallisen osalta 7,82 milj. tonniin, - vastaan 6,91
milj. t. vuosi sitten.
Durumin vienti kasvoi 1,37 milj. tonniin, - vastaan 1,49 vuosi aiemmin.
---
Kanadan tilastolaitos julkaisi loulliset numerot viime kesän sadoista.
Kaikki vehnälajit yhteensä tekivät uuden ennätyksen 39,55 milj. tonnia.
Kevätvehnää saatiin vuodentakaiseen verraten 2,74 milj. t. enemmän, eli
29,25 milj. t.
Syysvehnää saatiin 3,56 milj. t. jossa 0,5 milj. t. plussa.
Durumia saatiin 7,13 milj. t. jossa 0,75 milj. tonnin plussa.

https://www150.statcan.gc.ca/n1/daily-quotidien/251204/dq251204a-eng.htm
taulukkomuodossa:
https://www150.statcan.gc.ca/n1/daily-quotidien/251204/dq251204a-eng.htm

Eräs aussien mielialoja muokkaava artikkeli päivitteli että "stock" eli
vehnän varastomäärä rytkähti ylöspäin monta miljoonaa tonnia,
- tarkoituksella hillitä ylöspäin pyrkivia aussien hintoja.
Mitähän varastoja henkimaailman jehu tarkoitti? - niitähän on viety ja
syöty pienemmäksi jo neljä kuukautta.
Yksin kevätvehnän myllylaatuja on viety 6,75 milj. tonnia, ja noin 1 milj.
tonnia on jauhettu Kanadan kulutukseen.
Miinustetaan nämä rehulaadunkin sekaisesta kevätvehnän 29,25 milj. tonnin
sadosta ja saadaan jäljellä olevaksi "stock" varastoksi 21,5 milj. t.
Jos loppukauden vientiin saadaan puisteltua sama määrä myllyvehnää ja
omakin kulutus jatkaa ennallaan, niin myllyvehnää tulee löytyä loppukaudeksi
vielä 17,75 milj. tonnia ja loppuvarastoon jäisi 3,75 milj. t. jotain huonoa
laatua.
Tässä oli puhe vain myllyvehnän kulutuksesta, eikä mukana ollut rehukäyttöä
farmeilla taikka rehunvalmistuksessa, - eikä "other" laadunkaan vientiä.
Kevätvehnän alkuvarasto oli jäämäntähteitä ja samaa laatua jää nytkin
tähteeksi.
Aussien mielialoja muokkaava jehu ei nyt ollut samassa kanootissa
intiaanien kanssa.
---
soija tammi 11,05 maalis 11,15
maissi joulu 4,37 maalis 4,45
vehnäfutuurit
----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,37---5,23---5,81
maalis 5,35--5,31---5,73
touko 5,43---5,42---5,82
heinä 5,51---5,55---5,94
Pariisi vehnä
joulu 192 maalis 189,25 touko 191,75 syys 197
rapsi
helmi 476,50 touko 471,25 elo 457 marras 461
maissi
maalis 186,75 kesä 189,25 elo 194,50 marras 196,25