Suomalaista puhdasta metsänhoitoa

Muutama tunti tietenkin riittää, mutta mitä sellainen nepalilainen voi ymmärtää taimikonhoidosta suomalaisessa metsässä? No miksi suomainen joudutaan kouluttamaan ko. ammattiin vuoden ajan? Onko suomalaisen oppimiskyky tuhat kertaa heikompi, kuin nepalailaisen oppimiskyky?

Oletko paljonkin puita kaatanut ? Vaikutat ettet koskaan.

Anonyymi kirjoitti:

Muutama tunti tietenkin riittää, mutta mitä sellainen nepalilainen voi ymmärtää taimikonhoidosta suomalaisessa metsässä? No miksi suomainen joudutaan kouluttamaan ko. ammattiin vuoden ajan? Onko suomalaisen oppimiskyky tuhat kertaa heikompi, kuin nepalailaisen oppimiskyky?

Lue lisää

Nepalilaisista en tiedä, mutta suomalainen paljasjalkainen kaupunkilainenkin erottaa männyn, kuusen ja koivunvesat toisistaan. Opetusta tarvitaan lähinnä siihen, että raivaaja ymmärtää harventaa myös liian tiheässä kasvavia havupuuntaimia. Mutta edelleen puhutaan vain tuntien opetuksesta. Sellaisella lyhyellä koulutuksella suomalaisia nuoria on työskennellyt metsissä istutus- ja raivaustöissä kesäisin jo vuosikymmenien ajan.

Lehtijutussa mainittu vuoden koulutus käsittää kaikki sen opetuksen, minkä metsuri tarvitsee työssään tukkipuiden kaatoa ja pätkimistä myöten. Tuskin noita ulkomaalaisia tai suomalaisiakaan päästetään tuollaisiin vaativampiin tehtäviin ilman pitempää koulutusta, koska tuhoaisivat silloin metsien arvon ja vaarantaisivat omansa ja työtovereidensa hengen.

Työttöminä työnhakijoina on paljon eri ikäisiä miehiä, jota haluaisivat taimikoita hoitaa ja pystyvät raivassahalla töitä tekemään. Heitä ei vaan haluta työllistää. Taimikonhoitoa ja vastaavia metsätöitä voisi aivan hyvin toteuttaa työntekijöille sopivilla työajoilla. On aivan sama mihin vuorokauden aikaan metsässä liikkuu tai tekeekö 5 tuntia vai 10 tuntia kerrallaan. parin päivän pikakoulutus ja työn seuranta riittää työnjohdolle eikä tulos metsänomistajalle vahinkoa voi aiheuttaa. Metsäalan toimijat eivät viitsi edes kysellä halukkaita TE-palvelun ja henkilöstöpalvelujen asiakkailta. Töitä olisi, jos alkukasvatuksen metsänhoitoa pidettäisiin arvossa. Jo yksinäinen työntekijä voisi hoitaa hehtaarin kerrallaan ja sopia siitä netin kautta.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko paljonkin puita kaatanut ? Vaikutat ettet koskaan.

Kyllä olen puitakin kaatanut.

Kaupinkilaismetsänomistajana omistan useamman palstan useammalla paikkakunnalla. Olen hoitatanut mm. metsänlannoitusta, hakkuuta, sekä itse suorittanut mäntyjen pystykarsintaa ja myynyt monta kertaa sahatavaraa ja kuitupuuta - aina jatkuvan kasvatuksen periaatteella ja itse urakoitsijan valinneena. Tuon harsintahakkuutavan johdosta olen aina tulouttanut hehtaaria kohti tukkipuuta sellaiset kuutiomäärät, että metsäasiantuntijat ovat joka kerta arvoineet etukäteen määrät rankasti alakantiin - "puut kun olivatkin olleet niin pitkiä"! Pituuden lisäksi kaadetut puut ovat olleet niin vankkoja, että Suomessa ei sellaista monikaan tiedä edes kasvavan.

Voinet kertoa myös oman kokemuksesi ja tapasi metsähoidosta.

Anonyymi kirjoitti:

Nepalilaisista en tiedä, mutta suomalainen paljasjalkainen kaupunkilainenkin erottaa männyn, kuusen ja koivunvesat toisistaan. Opetusta tarvitaan lähinnä siihen, että raivaaja ymmärtää harventaa myös liian tiheässä kasvavia havupuuntaimia. Mutta edelleen puhutaan vain tuntien opetuksesta. Sellaisella lyhyellä koulutuksella suomalaisia nuoria on työskennellyt metsissä istutus- ja raivaustöissä kesäisin jo vuosikymmenien ajan.

Lehtijutussa mainittu vuoden koulutus käsittää kaikki sen opetuksen, minkä metsuri tarvitsee työssään tukkipuiden kaatoa ja pätkimistä myöten. Tuskin noita ulkomaalaisia tai suomalaisiakaan päästetään tuollaisiin vaativampiin tehtäviin ilman pitempää koulutusta, koska tuhoaisivat silloin metsien arvon ja vaarantaisivat omansa ja työtovereidensa hengen.

Lue lisää

"...suomalainen paljasjalkainen kaupunkilainenkin erottaa männyn, kuusen ja koivunvesat toisistaan."

Tuo ei aivan pidä paikkaansa.

Vihreiden metsävastaavaksi valittiin aikanaan Jenni Pitko, ensitöikseen hänelle piti opettaa mikä ero on kuusella ja männyllä. Tämä tieto on peräisin vihreiden sisältä, joten voimme siihen luottaa. Toki vihreät ovat oma juttunsa, muilla kansalaisilla puulajien tuntemus on parempaa.

Istutus on varsin selkeää hommaa ainakin mätästetyllä kuviolla. Raivaus vaatii jo jonkin verran ymmärrystä siinä, mitä kaadetaan ja mitä jätetään. Moottorisahahommissa vaatimukset ovat sitten jo moninaisempia, sahan käsittely, puiden lenkous, tuulen suunta, kaatotekniikka jne.