Hän kirjoitti testamentin - ja turhaan

: laki antaa silti osan omaisuudesta näille ihmisille
Kenellä on oikeus pakko-osaan perinnöstä ja miksi se annetaan myös niille, jotka eivät ole testamentissa? Selvitetään, miten tämä mekanismi toimii ja mitkä vivahteet on tärkeää ottaa huomioon.

Perinnöstä puhuttaessa useimmat ihmiset ajattelevat testamenttia tai vakiintunutta perillisjärjestystä. Laki kuitenkin sallii tilanteen, jossa jotkut henkilöt voivat saada osan omaisuudesta riippumatta vainajan viimeisestä tahdosta. Tämä on pakollinen osuus – mekanismi niiden suojelemiseksi, jotka eri syistä eivät pysty huolehtimaan itsestään. On tärkeää ymmärtää sen laskenta, rekisteröintiominaisuudet ja poikkeukset kaikille, jotka joutuvat vastaavaan oikeudelliseen tilanteeseen.

NÄMÄ ON AINA VAIKEITA ASIOITA; ei niin käsitetä mitä laissa sanotaan. Otan lyhyesti esille joitan näkökantoja, joka ei suinkaan ole mikään raami perintökaareen, kun saattaa olla muita asiaan vaikuttavia seikkoja mukana.

Laki määrittelee useita periaatteita, jotka ohjaavat pakollisen osuuden jakamista. Tärkeintä on, että oikeus siihen ei riipu muiden perillisten mielipiteistä. Vaikka testamentissa ei olisi virallisesti pakollista perillistä, hänen osuutensa on taattu.
On tärkeää muistaa: se, että pakollinen perillinen ei ehtinyt virallistaa perintöä, ei siirry hänen jälkeläisilleen. Mutta jos hän on perinyt ja rekisteröinyt omaisuuden, juuri tämä osa omaisuutta on jo perinnöllinen seuraavalle sukupolvelle.

Jos pakollista perijää ei ole määritelty testamentissa
Kun vainaja jättää testamentin, hän voi merkitä kenet tahansa henkilön siihen ottamatta huomioon pakollisia perillisiä. Mutta jos kuolinhetkellä pakollisen osuuden ehdot täyttyvät, laki suojelee näiden henkilöiden etuja ja jakaa heille osan omaisuudesta.

Osuus pienennetään suhteessa testamentissa määriteltyjen perillisten lukumäärään. Jos lain mukaan perijällä oli oikeus suurempaan osaan ja testamentissa häntä ei mainita lainkaan, hän saa puolet laillisesta osuudestaan. Tämä johtaa omaisuuden uudelleenjakoon muiden perillisten kesken.

Vaikeissa tilanteissa – kun kiinteistöön kuuluu kiinteistöjä, kuljetuksia tai arvotavaroita – sinun täytyy joko neuvotella korvauksista tai mennä oikeuteen. Oikeudellinen jakoprosessi kestää usein kauan, joten perillisten välinen sopimus katsotaan järkevimmäksi vaihtoehdoksi.
Luopuminen pakollisesta osuudMyytit ja totuus
Myytti: pakollinen perillinen saa aina puolet omaisuudesta.
Totuus: hän saa puolet lakisääteisestä osuudestaan, ei koko perinnöstä.

Myytti: jos henkilö ei ole testamentissa, hän ei saa mitään.
Totuus: Pakollinen osuus on pätevä testamentista riippumatta.

Myytti: Vain sukulainen voi olla huollettava.
Totuus: se voi olla kuka tahansa henkilö, lain ehtojen mukaisesti.esta
Oikeus pakolliseen osakkeeseen on mahdollisuus, ei velvollisuus. Henkilö voi kieltäytyä perinnöstä toimittamalla kieltäytymisen notaarille. Tätä ei kuitenkaan voida tehdä tietyn perillisen hyväksi: omaisuus jaetaan uudelleen kaikkien muiden kesken.

Alaikäisiin ja vajaavaltaisiin henkilöihin sovelletaan erityissääntöjä: heidän kieltäytymisensä on mahdollista vain holhousviranomaisten suostumuksella heidän etujensa suojaamiseksi.

Voiko perillinen saada vähemmän kuin mitä hänelle kuuluu?
Kyllä, tällaisia tilanteita sattuu. Mutta päätöksen tekee vain tuomioistuin ja vain, jos siihen on painavat syyt. Yleensä tuomioistuin arvioi perillisen taloudellisen tilanteen, hänen yhteytensä omaisuuteen ja huollettavuusolosuhteet. Nämä ovat yksittäistapauksia, joissa otetaan huomioon monia tekijöitä.

Myytit ja totuus
Myytti: pakollinen perillinen saa aina puolet omaisuudesta.
Totuus: hän saa puolet lakisääteisestä osuudestaan, ei koko perinnöstä.

Myytti: jos henkilö ei ole testamentissa, hän ei saa mitään.
Totuus: Pakollinen osuus on pätevä testamentista riippumatta.

Myytti: Vain sukulainen voi olla huollettava.
Totuus: se voi olla kuka tahansa henkilö, lain ehtojen mukaisesti.