Seksuaalirikosten käsittely Auerin tapauksessa

LUOTTAMUSPÄÄOMAT JA HANKITUT VERKOSTOT RATKAISEVAT TULEVAISUUTESI JA SUOMALAISTEN TULEVAISUUDEN MENESTYMISEN TAI KUIHTUMISEN JA KURJISTUMISEN.

”Verovaroilla maailmankiertäjät” niin ajattelevat ja toimivat sen mukaan. ”Maailmamankiertäjät” ammattikuntina tekevät kyllä arvokasta työtä, eikä siinä ole sinällään moitittavaa, -päinvastoin. Ainakin Stubb ja Orpo, niin, ja ne 5210 muuta. On tärkeää, että yritykset eivät kierrä veroja, riittää noita kiertäjiä. Muita kiertäjiä ovat tietenkin miehiä kiertävät ja vokottelevat. Keitä he, rahassa kieriskelevät nyt olivatkaan? Kerro sinä. Ei, ei ne pahan teossa ole. Käyttävät vain luottamuspääomiaan hyödykseen. Täh? -juu, onhan se toki niinkin.


Pihalla ”Kuusamossa” tallusteli tänä aamuna kesy valkohäntäpeura. Häntä roikkui suorana alaspäin ja hiukan kärjestään sisäänpäin kuin pelokkaalla koiralla. Se söi kukkapenkeistä, eli talviruokintapaikoista evästä. Se oli niin kesy, että voin silitellä sen turkkia ja silmät ”hänellä” oli isot ja surullisenoloiset. Kyljet liteinä kuin olisi nälkiintynyt. Siinä me rupateltiin hetki. Tai no, ”hän” oli hiljaa, mutta ei karttanut seuraa. Enkä minäkään ajanut ”häntä” karttamisrangaistukseen. Luottamuspääomia oli puolin ja toisin. )) Ja tilaa meille kummallekin, eikä kummankaan tarvinnut poistua häveten, pilkattuna tai peläten ”takavasemmalle” tai metsään. Uskomattomimmalta tuntui se, kun valkohäntäpeura ei hätkähtänyt, eikä pelästynyt edes kun avasi ja taas kolahduttaen suljin Ison Mersun ovet.


Luottamuspääomat ovat olleet viime viikkoina lisääntymään päin. Kuin näin yhden hirvijahdissa punaoranssisine takkeineen ja punaisine lippalakkeineen viikonloppuna tehdyn videon väijystä ja kaadosta, eli hirven ampumisesta Etelä-Pohjalaisella pelto-metsäaukiolla. Hirvi oli kuin tavallinen kansalainen. Sen luottamus yhteiskuntaan ja hirvimiehiin lisääntyi ampumisen jälkeen niin, että se päästi metsästäjät lähelleen juoksematta karkuun. Vaikka Miehillä ja naisilla oli puukot ja puntarit pohojalaasittain mukanaan tapaamaan mennessään.


Joo, -luottamuksen varassa toimii koko yhteiskunta. Kohtelu riippuu siitä, millä puolella nuija mies on. Nuijan kopautuksella unehtuvat saaliin murheet väärästä kohtelusta, epätotuuksilla mututotuuksilla lain ja oikeuden varjolla pelaamisesta häntä vastaan. Nuija on aina oikeassa. Kansan syvä luottamus instanssien ja instituutioiden toimintaan näkyi taas tehdyssä kyselytytkimuksessa. ”Olethan sitä mieltä, että…” Aleitetaan kyselytutkimus myös ennakkoasenteiden ja syyllisyysolettaman täyteisissä ja totta kai syyllinen, ellei pysty aukottomasti todistamaan syyttömyyttää. Siss syyllisyysolettama ja epävarmoissa tapauksissa ei jää varteenotettavaa epäilyä. -Valta se on joka määrää totuuden ja kansalaisen tai muun henkilön oikeudellisen kaltoinkohtelun perusteet?!

Helsingin yliopiston professori Kimmo Nuotio problematisoi ja pohti reflektoiden Suomen terrorismilainsäädännön uudistusta hyvinkin pikkutarkasti oikeusvaltioajattelun pohjalta. Mistähän kumpuaa se välinpitämättömyys, jossa vastaajan oikeusturvanormien toteutumista ja noudattamatta jättämistä ei lainkaan pohdita. Ei medioissa, ei asiantuntijapiireissä. Onko kysymys validi ja aiheellinen? Olen varma, että jokainen oikeustieteen professori, tuomari ja syyttäjä tiedostavat tuon ongelmatiikan ja Suomessa vallitsevan tilanteen.


Oikea ja vilpitön oikeus ja oikeusvaltio ei sumuttaisi lain ja oikeuden varjolla ja mediapeleillä, vaan puuttuisi tehtyihin oikeuden väärinkäyttöihin. Nuotio on yksi niistä harvoista, joihin minä uskaltaisin luottaa myös pohdittaessa ja korjattaessa noita röyhkeitä lain ja oikeuden varjolla ihmisten kohtaloilla pelaamisia. Käännetty tdistustaakka, syyllisyysolettama ja epävarmoissa tilanteissa ratkaisijan omien rehellisyyden laiminlyönti ja mutuarvojen mukainen ennakkoasenteellinen ja puolueellinen sekä niiden pohjalta johdatellut aineistot johtavat vääriin tuomioihin. Sensaatiohakuisessa vahingonilonautinnossa tuomitaan ihmisiä ”sumeilemattoman röyhkeän ja ylimielisen vallan teuraaksi”. Se on todella kaukana oikeusvaltiosta, vaikka toimiikin sen nimissä omaa nokkaa nostaen kansaisten riippumattomaksi valtiaaksi.

Kuten Auerin ja Räsäsen ”oikeus”tapaukset taas kerran osoittavat, mielipiteillä ja mielialalla sekä luuloilla ja arvioijan omilla kulttuurisilla vaikuttimilla on suuri osuus oikeudellisessa harkinnassa ja päätöksenteossa. Olen tullut siihen tulokseen, että seksuaalirikoksista tuomitut ovat arviolta noin 60% väärin tuomittuja. Se arvio perustuu tekemiini asianosaisten haastatteluihin. Auerin asianajaja Fredman oli julkitulleiden viestimien mukaan alkanut myös epäillä, että monet seksuaalirikosjutut tulisi käsitellä uudelleen, niiden oikeudellisten epäselvyyksien vuoksi. Oikeuspsykologit ovat julkaisseet myös erimielisyytensä oikeudenkäytön perusteita kohtaan.


Parhaassa tapauksessa valittaisiin toimiva ratkaisu. Se on pyytää riippumattomien asiantuntijoiden kautta kootusti kaikista vastaajan oikeusturvaksi säädetyistä kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista, laesta, prinsiipeistä, oikeusperiaatteista sekä syyttäjän ohjeiksi kirjatuista vastaajan oikeusturvaa säätelevistä normeista lista ja prosessioikeudelliset perusteet ja syottää ne tekoälyyn AI:hin ja velvoittaa tuomioistuimia soveltamaan tuota mallia kaikissa oikeustapauksissa. Ja vaatia kaikilta oikeudessa työskenteleviltä sosiologian tutkimusotteisiin ja metodologioihin, kuten uuden koulutuksen opettajilta on vaadittu. Sekä kvantitatiivinen, että kvalitatiivinen tutkimusote palvelee objektiivisuuden ja totuuden vaatimusta myös oikeidellisissa argumentaatioissa ja verifikaatioissa. Eivätkä kehäpäätelmät ja luulot enää ohjaisi ihmisten kohtaloista häikäilemättömän riippumattoman vallan keinoin päätettäessä.

Onko ”Stefanus” totuuden ilmi tuodessaan taas kivitettävä? Sivistysvaltiossa, kivittämisen sijaan, tuo asia otettaisiin vakavaan pohdintaan ja korjattaisi pikimmiten, eikä luulojen ja hypoteesien sekä kehäpäätelmien ja ennakkoasenteiden tai vastaajan oikeusturvan laiminlyönnein annettaisi tehdä enää edes epävarmoissa tapauksissa tuomioita syytetyn vahingoksi.

Anghela Hranitila