Mulla ei siis ole ollut 43 ikävuoteen yhtäkään seurustelusuhdetta. Ei myöskään kaverien määrä huimaa päätä.
Toisaalta olen aina viihtynyt yksin. Minulla on kaikki askareet ja puuhat sellaisia, joita teen mielelläni yksin. Olen äärimmäisen introvertti, mutta varsinaista autismia ei ole koskaan todettu. Harrastukseni koostuu lukemisesta, kirjoittamisesta, pelaamisesta, ulkoilusta luonnossa.
Sosiaaliset tilanteet ovat minulle vaikeita ja, olen niissä kömpelö. Kykenen rentoonkin keskusteluun harvojen tuttujen kanssa, mutta siihen se sitten jääkin.
Toisaalta olen aina viihtynyt yksin. Minulla on kaikki askareet ja puuhat sellaisia, joita teen mielelläni yksin. Olen äärimmäisen introvertti, mutta varsinaista autismia ei ole koskaan todettu. Harrastukseni koostuu lukemisesta, kirjoittamisesta, pelaamisesta, ulkoilusta luonnossa.
Sosiaaliset tilanteet ovat minulle vaikeita ja, olen niissä kömpelö. Kykenen rentoonkin keskusteluun harvojen tuttujen kanssa, mutta siihen se sitten jääkin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Niin.. Me ollaan kaikki ihmiset erilaisia kukin omalla tavallamme
Voimia, rohkeutta ja tsemppiä elämään. Jospa joku vähän samankaltainen ihminen oisi hyväksi edes kaverina. Kaksi yksinäistä voisi välillä jutella. Mutta eihän se helppoa ole jostain vain löytää sellaista. :(
Tässä oisi kait kaikkein tärkein oivaltaa se, ettei tuo elämäsi ja elämäntapasi mikä nyt on, ole väärin tai poikkeavaa
Mutta seuraa toki kaipaa joskus se ujoin ja yksinäisinkin introvertti, se kai on myös yksi pointtisi
No ujous, eritysherkkyys ja introverttiys eivät ole pahoja asioita
No eipä ne ole mitään hyvää ainakaan mun elämään tuoneet, joten saanen olla eri mieltä.
Sivusta vain
No voi harmitus sentään.
Omallakin kohdalla on se että vaikka olen seurassa sosiaalinen niin viihdyn yksin vähän liiankin hyvin ja minusta voi tulla siten joskus itsetyytyväinen tai itseriittoinen olo.
Kukaan ei uskoisi että näin puhelias voi olla yksin tai että kaverisuhteet on lähes poikkeuksetta niitä joissa minä olen yhteydessä toisiin.
Naisia ei koskaan ole kiinnostanut erityisesti ja kyllä valitettavasti normaalihko vartaloinen ei niin komea herätä huomiota. Jonkun naisen olen löytänyt joskus tehtyäni aivan valtavan määrän työtä ensin.
Valitettavasti huomaan että kaipaan kuitenkin itsekin huomiota sekä toisen ihmisen aktiivisuutta. En vain voi enää olla ujomman naisen kanssa joka ei innostu minusta tai jutuistani tai ole minusta jo lähtökohtaisesti kiinnostunut ja utelias.
Ymmärrän sikäli hyvin tilanteesi että tunnen monia miehiä joita vaivaa yksinäisyys ja kavereita ja saman mielisiä on vaikea löytää. Puhumattakaan että löytäisi naisen.
Naiset suosivat itsevarmoja omaan elämäänsä tyytyväisiä kunnianhimoisia miehiä, jotka ovat muidenkin naisten suosiossa. Muille miehille jää mitä sattuu löytymään.
Se itsevarmuus mitä naiset etsivät on sellaista panettavaa itsevarmuutta jossa mies jaksaa painaa päälle. Nainen ei tee mitään asialle paitsi valitsee vain miehen. Paitsi ehkä siinä vaiheesas kun naisella on omia lapsia ja hän on yksin, silloin näyttää valikoima lisääntyvän. Jos ei toisten miesten lapset kiinnosta kuten minua niin sitten joudut tyytymään etsimään niitä ujoja naisia joiden kanssa itse en tule edes lopulta toimeen.
Valitettavasti ujous yms. on tässä maailman ajassa suuri kirous eikä minulla ole siihen ratkaisuja. Itse kun en ole ujo, viihdyn vain omassa seurassani joka ihmiset tuntien on kaikkien pettymysten jälkeen usein parasta.
Niin ja hyvä jumala, jokainen vähän oudolta vaikuttava tai epäsosiaalinen jne. ei ole todellakaan autisti.
Ne jotka muokkautuvat kulloiseen sosiaaliseen tilanteeseen ja ovat siinä ryhmässä mukana kutsuvat muita autisteiksi jotka eivät sopeudu joukkoon. Sopeutujat voivat olla aivan yhtä sosiaalisia jossain toisessa sosiaalisessa ryhmässä.
Itselläni on vähän sama ongelma, mutta en välitä että en ole seurustellut, kun tahdon seurustella vain yhden ainoan naisen kanssa, jonka aikomuksena on rakastaa minua loppuelämän ja pitää omanaan. Mieheltä.