Kirjaudu Politiikka Eduskunnassa kuohui oikein kunnolla Eduskunnassa käytiin keskustelua velkajarru

Kirjaudu

Politiikka
Eduskunnassa kuohui oikein kunnolla
Eduskunnassa käytiin keskustelua velkajarrusta. Tätä ennen kuultiin valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) karu arvio Suomen joutumisesta EU:n tarkkailuluokalle. Myös ”Kreikan tie” mainittiin.

Entinen työministeri, kansanedustaja Arto Satonen (kok) varoitteli Suomea Kreikan tiestä. Henri Kärkkäinen
Tekijän kuva
Johannes Ijäs
Tänään klo 15:54
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) täräytti tänään kansanedustajille eduskunnassa, että Suomen on syytä varautua siihen, että joudumme EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuonna.

Purra ilmoitti asiasta eduskunnan keskustelussa, jossa käsiteltiin lakia julkisen talouden hoitamisesta. Lakiin linkittyy myös niin kutsuttu kansallinen velkajarru.

Käytännössä hallituksen lakiesitys sisältää EU:n uusien finanssipoliittisten sääntöjen täytäntöönpanoa koskevan kansallisen lainsäädännön.

Purran ilmoitus tarkoittaa sitä, että Suomella on todennäköisesti edessään EU:n tarkkailuluokka, jolla EU pyrkii varmistamaan Suomen paluun budjettikuriin.

Purra sanoi myös, että Suomessa ei voi enää kuvitella julkisen talouden sopeutusta ”höttöisillä kasvutoiveilla”. Hän ihmetteli, että oppositiosta kuulee, että ”velkarallia voisi jatkaa”.

Velanhoidon kustannukset 5 miljardiin
Keskusteluun osallistuneet oppositiopuolueiden edustajat eivät antaneet Purran sanankäänteiden provosoida itseään, vaan eduskunnassa kiiteltiin vuolaasti parlamentaarista velkajarrusopua. Kansanedustajat hallituksesta oppositioon maalasivat toinen toisensa jälkeen kuvaa talouden vakavasta tilanteesta ja kiittelivät, että asiaa ratkotaan nyt yhdessä puolueiden kesken.

Esimerkiksi kansanedustaja Joona Räsänen (sd) arvioi, että vaikka ei olisi minkäänlaisia EU-sääntöjä tai kansallista lainsäädäntöä, tällä tavalla velkaantumista ei voi Suomessa jatkaa.

– Mikäli me näin jatkamme, paitsi niin kuin valtiovarainministeri totesi, rahoitusmarkkinat reagoivat, mutta näemme jokainen meistä sen myös keltaisessa kirjassa [budjettikirjassa]. Tänä vuonna velanhoidon kustannukset ovat yli kolme miljardia. Ennuste on, että seuraavien vuosien aikana ne kasvavat jo viiteen miljardiin, hän varoitteli.

Vasemmistoliitolta velkajarrukritiikkiä
Pientä säröäkin keskustelussa kuitenkin oli. Vasemmistoliiton kansanedustaja Jaana Sarkkinen sanoi, että toimivin keino alentaa velkasuhdetta on talouskasvu. Hän kritisoi velkajarrua ja sanoi, että sopeutuksista huolimatta velkasuhde ei ole taittunut.

Vasemmistoliitto ei ole ainoan eduskuntapuolueena mukana velkajarrusovussa.

Puolueen puheenjohtaja Minja Koskela sanoi vasemmistoliiton suhtautuvat kaikkien muiden eduskuntapuolueiden tavoin vakavasti Suomen velkaantumiseen.


Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela eduskunnassa. Kuva syyskuulta. Pasi Liesimaa
– Me emme kuitenkaan usko siihen, että kasvun edellytyksiä ja tärkeitä sosiaalisia ja vihreitä investointeja pahimmillaan torppaava velkajarru olisi parannus tähän tilanteeseen, Koskela sanoi.

Orpolle syytös ylimielisyydestä
SDP:n Pia Viitanen kritisoi hallitusta kasvutoimien puutteesta ja sanoi hallituksen politiikan olevan ”pelkkää saksipolitiikkaa”.

Keskustan Petri Honkonen kritisoi myös hallitusta kasvutoimissa epäonnistumisessa.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Markus Lohi kyseli Purran madonlukujen jälkeen, onko hallitus roiskinut veronalennuksia liian roisilla kädellä.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kehui hänkin velkajarrusta saavutettua sopua, mutta moitti pääministeri Petteri Orpoa (kok) siitä, että opposition viime viikolla ehdottama parlamentaarinen sote-yhteistyö ei maistunut.

– Oli hyvin surullista, että pääministeri suoralta kädeltä ylimielisesti torjui opposition yhteisen vetoomuksen parlamentaarisesta yhteistyöstä.

”Konkkaanko te haluatte tämän maan?”
Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen luonnehti olevansa eri mieltä kansanedustaja Sarkkisen kanssa siitä, että ongelmia ratkaistaisiin suhdannepolitiikalla.

– Kyllä tässä Kreikan tie on edessä, jos ei mitään tehdä. Kreikkahan on nyt saanut asiansa kuntoon, mutta lääkkeet ovat olleet kovat. Toivon, että me emme joudu niin kovaa tietä käymään, entinen työministeri Satonen lausui.

Kreikka ajautui pahaan talouskriisiin vuodesta 2009 ja muut euromaat joutuivat tukemaan sitä tukipaketein.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen sanoi pitävänsä käsittämättömänä, ettei vasemmistoliitto ole velkajarrusovussa mukana.

– Eivätkä kyllä demaritkaan olleet yksimielisiä. Konkkaanko te haluatte tämän maan vai haluatteko te Kreikka 2.0:n? Nähtävästi, Antikainen sanoi.

STT:n tietojen mukaan SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen oli jättänyt eriävän mielipiteen eduskuntaryhmänsä velkajarrupäätöksestä kansanedustaja Krista Kiurun kannattamana.

Vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö kysyi puolestaan tarkkailuluokasta varoittaneelta Riikka Purralta, onko hallitus valmis harkitsemassa uudelleen ”ensi vaalikaudelle virittämäänne lähes miljard