Noloudesta nolouteen on kulkenut tieni. Olen menettänyt kasvoni monen monta kertaa. Siksi olen valinnut yksinäisyyden ja eristyneisyyden. Ettei tulisi lisää häpeää kannettavaksi. Nykyinen taakkakin on liian suuri ja muistuttelee itsestään koko ajan. Joku päivä tämä on ohi. Joku päivä en ole täällä enää aiheuttamassa häpeää ja myötähäpeää läheisilleni. Yli puolen välin on menty, ehkä kaksikolmasosaa elinvuosista. Kyllä se loppuun asti mennään. Toivottavasti sen jälkeen on iloisempia aikoja luvassa.
Elämäni on ollut kamalaa
Anonyymi-ap
17399
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kuulostaa siltä, että olet häpeään sitoutunut persoona. Vika ei ole sinussa, vaan siinä miten sinua on kohdeltu sinun ensimmäisinä elinvuosinasi. Häpeän taakkaa on todella raskasta kantaa. Myös minulle sysättiin se, mutta olen jo aika paljon toipunut. En tietysti kokonaan vielä, mutta haluan toipua
Tsemppiä! 💗
Tai siis sinulla on häpeään sitoutunut persoona. Ei siis että sinä olisit, olet paljon muutakin. Kunhan lähdet ottamaan selville sitä 💗
Ei ole siitä kyse. Ihan itse on itseni häpäissyt pienestä asti. En syytä siitä ketään muuta. Olen täydellisesti sössinyt kaiken.
Lapsi ei ole koskaan syyllinen.
Olen samaa mieltä. Turhaa syyttää itseään lapsuudessa tapahtuneista asioista. En oikein saa edes käsitystä, mitä ap voi tarkoittaa.
Tämä on sellainen kulttuuri, että jotkut asiat ovat tabuja. Kun niitä tosiasioita ei myönnä, kääntyy se täysin oikeutettu vihan tunne itseään vastaan. Eikä niihin tunteisiin tarvitse jäädä vellomaan. Mutta täytyy ne kohdata, vaikka sattuu tosi paljon. Vain siten voi päästä eteenpäin ja anteeksiannon polulle.
Mitä voi muka sellaista tehdä ettäkö kasvonsa menettäisi jos on oma itsensä
Voi kuule tuhansia erilaisia asioita.
Kuoleman jälkeen iloisempia aikoja?
Sielu on kuolematon
Erikoinen tapa ilmaista asia, mutta niinhän se on.
Lueskelin juuri estyneestä persoonallisuudesta, ilmeisesti se on persoonallisuushäiriö, joka aiheuttaa jatkuvaa huonommuuden ja riittämättömyyden tunnetta ja "häpeää ja nolatuksi tulemista vältellessään persoonallisuudeltaan estynyt päätyy välttelemään monenlaisia jokapäiväisiä sosiaalisia tilanteita".
Ehkä sinullakin on tuo ongelma?
Ehkä sekin, kuten myös sos.til.pelko, kahvikuppineuroosi ja aiemmin paniikkihäiriö
Onneksi olkoon, hieno setti kerättynä. :((
Mä luulen että mulla on "vain" estynyt persoonallisuus ja sitä sis.til.pelkoa, ja niistäkin saa ihan riittävästi ankeutusta arkeensa.
Mä yritän elää teeskennellen, siis niin kuin noita ongelmia ei olisi, välillä se sujuu paremmin ja välillä huonommin. Masentavaa (ja noloa) kun välillä taas kompastuu itse keksimäänsä esteeseen, mutta näillä mennään..
Otan osaa. Tiedän mitä se voi pahimmillaan olla. Elän kuitenkin ihan siedettävää elämää näinkin kun minimoin kaikki kohtaamiset. Joskus jopa unohdan hetkeksi olevani poikkeava. No ei se kauan kestä se ilo. Olen kuitenkin monesta asiasta kiitollinenkin elämässäni. Olen saanut paljon hyvää kaikesta huolimatta.
Ajan sun yli :)
m
Aiotko tehdä aloittajalle palveluksen, vai mikä tässä oli ideana? Yleinen varoitus kanssaihmisille, että olet juuri löytänyt muropaketista jotain mitä luulet ajokortiksi?