Ei hurvattomia päästää tulevaisuudessa valtion miljardeja ohjaileen.
Marinin kyky ei riittänyt hoitaa pääministerin velvoitteita.
Valtion menot pandemian aikana tutkittiin – koronakriisiin liittymättömiin kohteisiin suuria pysyviä menolisäyksiä
TALOUS Valtiontalouden tarkastusvirasto kertoo, kuinka valtion budjetointia rajoittavista finanssipoliittisista säännöistä luovuttiin vuonna 2020 väliaikaisesti koronapandemiaan vedoten.
VTV toteaa, että sen tuloksena Suomessa valtion budjetin menotaso nousi voimakkaasti, koronakriisiin liittymättömiin kohteisiin ohjattiin pysyviä menolisäyksiä ja määrärahataso mitoitettiin tarpeettoman korkealle, mikä näkyi käyttämättä jääneiden ja siirtyvien määrärahojen kasvuna.
Pandemian aikana tehdyt menolisäykset olivat kokoluokaltaan ennennäkemättömän suuria. Hallitus nosti menotason vuosina 2020–2023 keskimäärin noin 10 miljardia euroa korkeammalla kuin mitä hallitus oli ennen pandemiaa suunnitellut. Tästä kertyi vuosina 2020–2023 yhteensä noin 41 miljardia euroa lisämenoja. Silti tarjolla on ollut vain niukasti tietoa siitä, mihin menolisäykset kohdentuivat.
Finanssipolitiikan valvonnan raportin mukaan paluu finanssipoliittisten sääntöjen edellyttämään tiukemman finanssipolitiikan harjoittamiseen ei onnistunut kriisiolojen jälkeen. Keskeinen oppi on, että finanssipoliittisista säännöistä poikkeaminen tulee jatkossa rajata selkeästi ja vain välttämättömiin kriisimenotarpeisiin ja että poikkeuslausekkeiden käyttöä tulee tarkentaa.
Marinin kyky ei riittänyt hoitaa pääministerin velvoitteita.
Valtion menot pandemian aikana tutkittiin – koronakriisiin liittymättömiin kohteisiin suuria pysyviä menolisäyksiä
TALOUS Valtiontalouden tarkastusvirasto kertoo, kuinka valtion budjetointia rajoittavista finanssipoliittisista säännöistä luovuttiin vuonna 2020 väliaikaisesti koronapandemiaan vedoten.
VTV toteaa, että sen tuloksena Suomessa valtion budjetin menotaso nousi voimakkaasti, koronakriisiin liittymättömiin kohteisiin ohjattiin pysyviä menolisäyksiä ja määrärahataso mitoitettiin tarpeettoman korkealle, mikä näkyi käyttämättä jääneiden ja siirtyvien määrärahojen kasvuna.
Pandemian aikana tehdyt menolisäykset olivat kokoluokaltaan ennennäkemättömän suuria. Hallitus nosti menotason vuosina 2020–2023 keskimäärin noin 10 miljardia euroa korkeammalla kuin mitä hallitus oli ennen pandemiaa suunnitellut. Tästä kertyi vuosina 2020–2023 yhteensä noin 41 miljardia euroa lisämenoja. Silti tarjolla on ollut vain niukasti tietoa siitä, mihin menolisäykset kohdentuivat.
Finanssipolitiikan valvonnan raportin mukaan paluu finanssipoliittisten sääntöjen edellyttämään tiukemman finanssipolitiikan harjoittamiseen ei onnistunut kriisiolojen jälkeen. Keskeinen oppi on, että finanssipoliittisista säännöistä poikkeaminen tulee jatkossa rajata selkeästi ja vain välttämättömiin kriisimenotarpeisiin ja että poikkeuslausekkeiden käyttöä tulee tarkentaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.