Mystinen "TALOUSJARRU"

- Heeeeeeeh heheheheheh heeeeeee -

HAHHAHAHAHAAAAAAAAAHAHAHAHAHHHHHHHHHHHAAHAAAAAAAAAAAAAAAHA EEEEEEEEEEEHEHEHEHEHEHHEHEHEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE

Voi voi petterin renki, juu ja juu, muistan, kun 60 luvulla vietiin äidin kanssa isälle isälle "ruokatunnilla" eväät, ruokatunti tais olla 15min ja puoli-ilmaiseksi ylitöitäkin teetti (metallialan yritys), "kun pitää sotasakorvaustöitä ryssälle" toimittaa, firma menestyi hyvin, eli oliko " satakorvaustyöt" oikea ns. pienemmällä palkalla tekemisen syy, oli kuitenkin jo 60 luvun alku", eli talkoot kohdistui duunareihin, mutta yritys EI osallistunut, vtn kusipäät YXKXEX/ ekstyökkäri,!!!

Anonyymi kirjoitti:

HAHHAHAHAHAAAAAAAAAHAHAHAHAHHHHHHHHHHHAAHAAAAAAAAAAAAAAAHA EEEEEEEEEEEHEHEHEHEHEHHEHEHEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE

Myönnät siis minun olevan oikeassa, koska et kykene mitään muutakaan esiin tuomaan kuin hölmöytesi!

1960-luvulla työllä oli paikoin hyvin vaikea ansaita. Ei työn suoranaista välttelyä varmaan esiintynyt sen enempää kuin nykyisinkään. Työtä oli tietysti paljon enemmän tarjolla, kun yhteiskunta ei ollut silloin vielä niin paljon koneellistettu ja automatisoitu kuin nykyään. Digitalisaatiota ei edes sanana tunnettu siihen aikaan. Työtä oli tajolla, elimme paljossa ulkomaiselta kilpailulta suojatussa yhteiskunnassa ja NL:n laatuvapaa kauppa hyödytti Suomea. Sinne upposi vaikka puoliksi rikkinäiset sukkahousut länsimaisena laatutuotteena. Palkkataso oli niin matala, että monilla suurimmilla työnanatajilla oli mahdollisuuksia palkata ihmisiä eli ns. vajaatyötehoisia suojatyöpaikkoihin. Oli kaikenlaisia lähettejä, vahtimestareita ja hissien nappien painajia kuten esim. Stockmannilla oli. Itsekin kun menin hakemaan koululaisena työtä, niin oli selvää, että työpaikka löytyy. Kysymys oli yleensä se, voisinko aloittaa työn heti eikä vasta huomenna. Mutta ei se tietenkään ollut samanlaista kaikkialla Suomessa. Työtä oli tarjolla vain kasvukeskuksissa.

Pohjoisemmassa Suomessa oli kyllä työhaluja, muttei työtä. Harvaan asutussa Suomessa oli vielä runsaasti pienviljelytiloja, mutta niiden tuotoilla ei elänyt edes välttävästi. Suomessa ei ollut kuitenkaan työttömyyttä suuria määriä. Miksi ei ollut. Siksi, että lähinnä Pohjanmaa tyhjeni noin 300 000 ihmisen verran Ruotsiin. Ilman sitä meillä olisi ollut jättityöttömyys. Ruotsiin virtasi ihmisiä bussilasteittain ja jonoissa Ruotsin laivoilla.

Suomessa oli nimenomaan noina suuren taloudellisen kasvun vuosikymmeninä vahva ja suosittu ay-liike. Paikoin monilla aloilla liittoon kuuluminen sataprosenttista. Ihmiset uskoivat silloin ay-liittojen voimaan. Eikä syyttä. Siihen aikaan saatiin paljon uudistuksia ja parannuksia aikaan palkansaajien silmin nähtynä. Mm. se sinunkin nauttimasi työeläkejärjestelmä perustettiin silloin 60-luvun alussa.

On myös huomattava, että vielä 60-luvulla naisten työssäkäyminen oli paljon harvinaisempaa kuin nykyisin. Monet elivät vielä maatalousvaltaisissa oloissa, missä naiset olivat kotiäiteinä. Heitä varten tarvittiin esim. kansaneläke- ja leskeneläkejärjestelmät. Perheet olivat siihen aikaan suurempia kuin nykyisin eikä lasten päivähoitojärjestelmiä ollut. Työkin oli fyysisyyden vuoksi enemmän miesvaltaista.

Elät jossain kummallisissa menneen maailman juoksuhaudoissa etkä edes tunne sen ajan todellisuutta kuin hyvin valikoidusti. Sieltä 60-luvultakin sinulta on jäänyt huomaamatta massamuutto Ruotsiin ja naisten erilainen rooli työmarkkinoilla, vaikka ero on mullistava nykypäivään verrattuna. Naisilla oli vielä 60-luvulla heikot mahdollisuudet ansaita. Tie hyvään elintasoon liittyi paljon siihen, että löysi vähän varakkaamman perheen pojan kosijakseen. Vasta e-pillerit ja naisten kouluttautuminen nostivat naisen aseman ihan eri tasolle. Kun laskee Ruotsiin työn perässä muuttaneet ja työelämän ulkopuolella olleet naiset (kotiäidit) yhteen, meiltä uupui useampi satatuhatta ihmistä työvoimasta.