Presidentti Sauli Niinistö varoitti valtiopäivien avajaisissa 2023, että velkaantumiseen perustuva käyttäytymismalli voi muuttua pysyväksi. Kuva: Aleksi Jalava
– Pari vuotta sitten taisi olla sellaisia kommentteja, että kaikki velasta varoittajat ovat sitä boomer-porukkaa, joka ei oikein ymmärrä uutta taloustiedettä. Pelkään pahoin, että nyt taitaa alkaa näkyä toisenlaista jälkeä. Ei se taloustiede muuttunutkaan, eikä velka ollutkaan vaaratonta, Niinistö totesi Ilta-Sanomien haastattelussa kesällä 2022.
– Monet ovat sitä mieltä, monet taloustieteilijätkin, ettei tuo velkamäärä ole mikään ongelma. Entäpä jos ongelma on enemmin siinä, että käyttäytymismalli muuttuu sellaiseksi, että on täysin luonnollista elää velaksi, varoitti Niinistö vielä valtiopäivien avajaisissa viime vaalien jälkeen.
Boomer-termin nostivat julkisuuteen sosiaalisessa mediassa pääministeri Sanna Marin (sd) ja hänen ystävänsä, nykyinen Tampereen pormestari Ilmari Nurminen (sd) – siinä kuittailtiin tosin lähinnä Kesärannan bilevillitystä.
Luotiinpa kuitenkin mielikuvaa, että boomerit ovat kalkkiutunutta porukkaa, jotka ovat tippuneet kelkasta kaikilla aloilla.
– Pari vuotta sitten taisi olla sellaisia kommentteja, että kaikki velasta varoittajat ovat sitä boomer-porukkaa, joka ei oikein ymmärrä uutta taloustiedettä. Pelkään pahoin, että nyt taitaa alkaa näkyä toisenlaista jälkeä. Ei se taloustiede muuttunutkaan, eikä velka ollutkaan vaaratonta, Niinistö totesi Ilta-Sanomien haastattelussa kesällä 2022.
– Monet ovat sitä mieltä, monet taloustieteilijätkin, ettei tuo velkamäärä ole mikään ongelma. Entäpä jos ongelma on enemmin siinä, että käyttäytymismalli muuttuu sellaiseksi, että on täysin luonnollista elää velaksi, varoitti Niinistö vielä valtiopäivien avajaisissa viime vaalien jälkeen.
Boomer-termin nostivat julkisuuteen sosiaalisessa mediassa pääministeri Sanna Marin (sd) ja hänen ystävänsä, nykyinen Tampereen pormestari Ilmari Nurminen (sd) – siinä kuittailtiin tosin lähinnä Kesärannan bilevillitystä.
Luotiinpa kuitenkin mielikuvaa, että boomerit ovat kalkkiutunutta porukkaa, jotka ovat tippuneet kelkasta kaikilla aloilla.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Lue lisää: Sanna Marin julkaisi Instagramissa paljonpuhuvan viestin: ”Hei boomeri, jäitä hattuun” – sai Harkimolta närkästyneen vastauksen
Mutta velka oli totisesti rakas veli eikä velipuoli, valtionvelka varsinkin.
Nykyisen EU-parlamnetaarikon, vaseammistoliiton ex-ryhmäpuheenjohtajan Jussi Saramon taannoiset velkapuheet elävät ikuista elämää sosiaalisessa mediassa.
Nykyisen EU-parlamnetaarikon, vaseammistoliiton ex-ryhmäpuheenjohtajan Jussi Saramon taannoiset velkapuheet elävät ikuista elämää sosiaalisessa mediassa. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Yhdeksi älynväläykseksi jäi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tuolloisen puheenjohtajan, nykyisen europarlamentaarikon Jussi Saramon twiitti, joka elää ikuista elämäänsä sosiaalisessa mediassa:
– Tämän hallituksen aikana otettu velka on jatkossakin nolla- tai jopa miinuskorkoista, Suomen valtion velan korko kun on kiinteää, Saramo oli tietävinään keväällä 2022.
Varmemmaksi vakuudeksi Saramo oli kirjoittanut vielä Uusimaa-lehteen kolumnin syyskuussa 2021, jossa hän neuvoi muun muassa velanotosta varoittanutta Harry Harkimoa:
– Koska aika hoitaa valtioiden velat, eivät valtiot normaalisti pyri maksamaan niitä pois. Olennaista meille on pysyä euroalueen vähemmän velkaantuneella puolella – silloin saamme tarvittaessa matalakorkoista, tai kuten nyt, korotonta lainaa omalta keskuspankiltamme.
Vasemmistoliitosta löytyi laajemminkin samaa ajattelua, jota edusti muun muassa eduskuntaan paluuta suunnitteleva Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki.
Sdp:ssä sitä edusti esimerkiksi nykyinen puolueen varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ja ay-puolella STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.
Helsingin Sanomat kyseli lokakuussa 2022 jutussaan Näin ajattelevat nyt poliitikot, jotka eivät pitäneet velkaantumista vaarallisena, oliko Mäkysen mielestä vielä tuolloinkaan syytä muuttaa kantaa velkaantumiseen, kun korot alkoivat nousta.
– Ei varsinaisesti. Koko ajan on ajateltu, että korot jossain vaiheessa nousevat. Velkaantuminen on ollut pitkälti tarveperusteista. Pandemian ja sodan vuoksi on nähty menokohteita, jotka pitää hoitaa, Mäkynen vastasi.
STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà ei ole huolissaan Suomen velkaantumisesta, otsikoi Seura-lehti Patrizio Lainàn haastattelun syyskuussa 2022. Velan määrä ei häntä huolestuttanut.
– Velka on rahapolitiikan väline, jolle on tässä turvallisuus-, terveys- ja energiapoliittisessa ympäristössä selkeästi lisätarve, Lainà valisti.
Mannaa sataa velkataivaasta. Kun Antti Rinteen (sd) hallitus aloitti 2019, velka tai tulevat korkomenot eivät olleet päällimmäinen huoli. – Rahaa on, viesti kuului. Kuva: Kalle Koponen / HS
Kun Antti Rinne (sd) teki vihervasemmistolaista hallitustaan keväällä 2019, rahaa tuntui olevan liivintaskut täynnä – ja jos loppui, velkamarkkinoilta sai lisää. Säätytalon fläppitauluun joku oli kirjoittanut paksulla tussilla:
– Rahaa on!
Sanna Marinin johdolla hallitus jatkoi velkaantumista. Syitäkin oli, koronakriisi ja Venäjän aloittama sota, mutta vähemmälläkin velkaantumisella olisi taatusti pärjätty.
Ainakin velkaparatiisiin pysyvästi hurahtaneiden poliitikkojen olisi pitänyt herätä ja havahtua.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Kaksi kuukautta sen jälkeen yleisin asuntolaina eli 12 kuukauden euribor nousi nollan haamurajan yli. Inflaatio alkoi kivuta, ja Euroopan keskuspankki aloitti koronnostot. Reilu vuosi myöhemmin euribor kävi yli 4 prosentin tasolla, ja on nyt hiukan yli 2 prosenttia.
aaa
ddd
ttt
rrr
rrr
Sauli varoitteli vuonna 2008 ylisuurista tuottavuuskasvun ylittävistä palkankorotuksista. Turhaan. Valtion palkat on sen jälkeen maksettu lainarahalla. Lastemme piikkiin.