Kiitoksia osallistuneille
Eiköhän tämä elämä ollut tässä
Anonyymi-ap
74776
3Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 74
Vanhimmat
Kuka kirjoittaa näin?
Elämä jatkuu. Itsemurha ei ole vaihtoehto sellaisille ihmisille, jotka on vähääkään henkisesti hereillä. Tietää että joutuu uudestaan selvittämään niitä asioita, jotka jäi kesken. Etkä tiedä millaiseen kehoon seuraavaksi synnyt tai millaisiin olosuhteisiin.
Huomenna on uusi päivä ja ehkä kirkkaammat ajatukset myös. Elämässä tapahtuu asioita, joita emme ole osanneet ennakoida. Mutta siihen missä elää, täytyy vaan yrittää sopeutua. Ja yrittää muuttaa sellaisia asioita vähitellen, mitkä hankaloittaa elämistä ja tuo huonoa oloa.
Varmaan eräs J alkava mies.
Ohi
Eiiiiih... mä haluan osallistua... ;-))
Itse odotan sitä kun pääsen taivaaseen. Elämä on aika ahdistavaa ja on paljon murheita. Kiva olla sitten kun niitä ei enää ole.
Sitähän me kaikki odotetaan
Lopeta hengittäminen?
Ihmisen elimistö on luotu automaatilla
ottamaan happea.
ie. hengittäminen
Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa ja kun lentää siivin valkein niinkuin joutsen, lauloi Tapsa Rautavaara. Älkää siis menkö asioiden edelle. Nauttikaa joka hetkestä, jonka saatte elää. Stressi pois. Liikkumaan ja laulamaan. Rakkaus parantaa fysiikkaa. Ne on minut pelastaneet ennenaikaiselta kuolemalta. Niin ja meidän maamme hyvä terveydenhoito, joka nyt on vaarassa. Vanhempi mies kommentoi.
Huomioo! Tahtoo huomioo! Kuuleeko kukaan?
Jos tappaa ittensä joutuu elämään tuskan päivää joka hetki uudestaan helvetissä. Maanpäällä eläessä tie johtaa iänkaikkiseen elämään. Jotkut pääsee taivaaseen. Mutta niin kauan kierrät kunnes opit. Sielu voi tuntua jo vanhalta ja väsyneeltä jos et opi koskaan. Tämä on elämänkoulu.
Toi on uskomus.
Mitä jos maaplaneetta onkin
rangaistusplaneetta?
Olen sitä mieltä että on rangaistus. Täällä eletään joka päivä maanpäällisessä helvetissä. Jokaiselle tehty oma kässäri. Tietysti sitä voi itse yrittää muuttaa vähän, mutta lopultakaan et voi sille mitään, mitä on päätetty. Ihmiskehoon inkartoituminen tälle planeetalle on aivan varmasti rangaistus.
Tätä minäkin olen miettinyt
Silloin vaapaata tahtoa ei ole olemassakaan.
Tiedä, etten tullut tänne vapaaehtoisesti.
Samaa miettinyt kun katsoo tätä touhua tällä planeetalla 😖
ajattelin lapsena,
että olin vissiin edellisessä elämässä natsi
ja mut heitettiin
takaisin rangaistukseksi.
Jos inkarnaatio on totta,
aika moni on saattanut olla
sotilas,
koska sotia riittää ja
”päättäjät” pakottaa osallistumaan siihen vaikka ei haluaisi.
Olen sen vapaan tahdonkin kyseenalaistanut. Tuntuu että omaa elämää on ohjailtu alusta lähtien.
Itse on jo helvetissä ja olen sitä mieltä että tämä elämä maanpäällä on tosiaankin helvetti ja siksi haluan usein pois täältä
Tuo
Jos joku haluaa tehdä pahaa, se onnistuu ja kertautuu.
Jos joku haluaa tehdä hyvää, universumi kääntää sen pois,
ja se ei tapahdu. Jos tapahtuu, siitä seuraa aina ”rangaistus”.
Aina. ”Yksikään hyvä teko ei jää rankaisematta”.
Ne niin sanonut jumalat on illuusio,
ne on jotain vittumaisia koodareita, vihreitä tai sinisiä luiskaotsia.
Tietyt ihmiset pudotetaan koko ajan polvilleen,
minkään ei anneta onnistua. Ja koodari nauraa.
Vahvasti sellainen käsitys, että matriisista ei ole ulospääsyä tappamalla itsensä. Minä olen jo pitkään toivonut, että kunpa en aamulla heräisi. Silti koitan pitää itsestäni huolta, koska täällä on kuitenkin oltava ja elettävä. 18:37:18
Intialaisilla oli ja on tähän näkemys.
Mut miten se määräytyy, millä elämäkerralla pääsee pois?
Jos se on: sitten kun opittu läksy on tehty ja opittu.
Missä on sellainen sopimus?
Tai sitten pitää ratkaista, miten matriisin saa rikottua,
rattaat rikki…
Tää oli aika hyvä.
Tuota olen myös miettinyt. Jossain on olemassa keino hypätä ulkopuolelle.
Turhaan te kiirehditte. Tehkää joka hetkestä ikimuistoinen tai levätkää välillä. Huomenna on uusi päivä.
Tuo juuri, että ymmärtää että mihinkään ei ole kiire. Kellot ja ajat on keksitty ihmisten kiusaksi. Miettikää elämää siten, että elät elämää luonnonrytmissä. Nouset kun siltä tuntuu ja menet nukkumaan silloin, kun tarpeeksi väsyttää. Itselleni talvi on lepoaikaa. Kerään voimia.
Mua ahdistaa ajatus,
että tänne joutuu väkisin
takaisin ja uudelleen,
jos lähtee jotenkin etuajassa.
No sittenhän tiedät, että alat arvostamaan omaa tämän hetkistä elämääsi ihan eri tavalla.
Et sä sitä vielä ymmärrä. Joskus saattaa tulla deja vu useinkin varsinkin pienenä. Siksi jotkut ihmiset vaikuttaa niin tutuilta ja omilta.
No, ei mistään voi tykätä väkisin.
Tää on kammottavaa.
En o tykänny.
Olen miettinyt noita asioita. Millaisessakohan roolissa omat läheiset tai kaivattu on ollut edellisessä elämässä? Ilmeisesti kaivatun kanssa ei ole aiemminkaan ollut helppoa ja sama kuvio jatkuu tässäkin elämässä. Haluaisin siihen asiaan jonkin selvyyden, että elämä voisi jatkua normaalisti.
Sama
mun ”kasvattaja” on niin,
erikoinen hahmo,
Miten sen nyt ilmaisee… kuin eläisi ensimmäistä kertaa.
Mikä hlvetin roolipeli tää on?
Näinpä. "Kasvattaja" ja todellakin sitaateissa. Sama kokemus. Vielä sellainenkin kokemus, että on liitetty ennen syntymää tutkimusryhmään. Kysymättä haluanko mukaan.
Muistaa asioita ennen syntymää?
Kyllä ja muistan aika paljonkin.
En tullut vapaaehtoisesti ja
muistan sanoneeni sen.
Oletko ollut regressioterapiassa?
No mitä mitä. Luuseri luovuttaa kesken. Pitäähän tämä paska katsoo loppuun asti.
Isäs oli luuseri kun sua teki ja veljees
Tämä näytelmä katsotaan loppuun asti.
Love is the anwer ❤️
Amswer
ei ole
love on hippien kuvitelmaa
Ohiii
Ettekä koskaan mieti noita tosi vanhoja jotka vaan kiertää kauppoja ja elää vanhainkodeissa. Ne tietää että mikään ei ole helppoa. Kun lähtö tulee se voi tulla vaikka 1h päästä.
Aika kuluu. Eläkää tehkää sitä vielä mitä haluatte. Vaikka menkää luontoon. Junamatkalle. Jutelkaa. Ihmiset on yksinäisiä.
Answer🤣 kolmas kerta toden sanoo.
Tehkää hyvin, palkita pitäisi. Kyllä.
Elämä antaa ja elämä ottaa. Sinä olet energia joka luo ja haalii sitä energiaa mitä itse annat
Kannattaa testata💫💢☯️♾️
Pietarissa, kyllä se oli siinä. Tervemenoa lihamyllyyn.
Stuntti nyt seis hei 🫂
Jaksa vielä yhen mäen yli.
Toi sininen merkki näyttää
- mikin korvat hattu
- vanhanaikainen elokuvaprojektori
Eksistentialistista pohdintaa.
Sitten seuraava vaihe,
miten uskallat sanoa siellä…sitten, ettet halua
uudelle kierrokselle,
vaikka se väreilis mitä ”tunnelmaa”?
Sun pitää oppia olemaan oikein. Yksinkertaista. Syntien ja pahan kautta ei onnistu. Mutta se on elämää ellet sitten helvettiin päädy.
Mitä tarkoittaa ”olla oikein”
kun kukaan siitä porukasta ei vastaa, vaikka kysyy?
Hiljaista on.
Mikä on synti?
”jumalat” itse jakaa pelkkää kipua, eikö se ole väärin?
Jos ihminen haluaa kostaa, se on syntiä.
Jos ”jumala” kostaa, no… se on sen oikeus.
Mikä se on paiskomaan minua helvettiin?
Se pitää siinä tapauksessa, vetää tälle puolen … kokemaan.
Uskonnot on ihmisen keksimiä
Se on karman laki. Yleensä se joka on tehnyt pahaa jätetään jumalan käsiin. Hän hoitaa heidät. Katso vain muualle ja jatka elämääsi.
Olla oikein. Lue 10 käskyä. Mies ja nainen on tarkoitettu yhteen. Ei huoraamaan.
Se joka yleensä käyttää sanaa huora, se
tarkoittaa sillä naista, ainoastaan naista,
ja kosto mielessä.
Miehen huoraamista ei niin tarvii edes huomata.
Eikä miehen huorausta mitata samalla mitalla.
Mies voi olla uskonnollisessa yhteisössä
ihan kusipää muita kohtaan, ja
… sitä käytöstä katsotaan läpi sormien.
Ihmiset ottaa oikeuksia itselleen.
Jumaluudet on tuosta aika kaukana.
Se muualle katsominen ei toimi.
Sillä kasvatetaan kusipäistä vieläkin
pahempia.
Eikö tunnu joskus oudolta kun joku kuolee ja oli paha ihminen. Tuleeko takaisin. Vai onko mennyt kokonaan pois. Sitä ei tunne enää. Mutt joskus joku niin rakas tuntuu kuin olisi lähellä. Tunteena. Tai muuna.
Joo,
tätäkin ajattelua on
mut, eikö ole ällöä, jos ne näkee meidät,
mutta me ei nähdä niitä.
Jotkut on meidän kanssa kokoajan. Ainakin itse saatana on. Hänen paholaisensa. Meitä koetellaan kokoajan.
Soita mulle
Tunnisteet?
Ykski hyvä syy miks soittaisin?
Oikealla on numeroni ja myös tiedät että voit soittaa.
Kenelle pitää soittaa? Laita tunniste. Onko paha olo.
Hitusen samalta tuntuu täälläkin. Ei kukaan tahdo elää elämää, jossa syntyy vaikutelma, että vaihtoehdot sanellaan ulkopuolelta. Toisaalta on sekin erikoista ettei menneisyyden sattumanvaraista työskentelyä henkilökohtaisena avaustajana suostuta jättämään menneisyyteen vaan muistutellaan. Kyseinen työ ei tosiaankaan ole minulle sydämen asia.
Ei kai ny viel?
Oliko?
EN ALA!!!!
Tajusin tänään, että olen tuntenut viimeksi onnea viime kevättalvella. Silti en luovuta. Kertailen matikkaa ja ruotsia tammikuussa alkavia opintoja ajatellen ja työtkin alkavat kohta. Vielä jostakin toinen osa-aika työ tähän oheen niin eiköhän tämä tästä.
Sinulla on toivoa. Jotain mitä odottaa.
En tiedä odotanko erityisemmin, muttei paikalleenkaan voi jäädä lojumaan sillä silloin ei ainakaan tapahdu mitään. 'Pari päivää sitten sain uutisen, joka pitkälti pudotti pohjan kaikilta tulevaisuuden suunnitelmilta ja toiveilta enkä tiedä tulenko jaksamaan yksin tämän kuran, jota on luvassa. Kuka tässä on rinnalla?
Toisaalta ei epätoivoon vajoaminen muuttaisi mitään vaan ratkaisujen etsiminen ja pyrkimys selviytyä
Vielä kun pääsisi eroon menneisyyden nauhaa pyörittävästä ympäristöstä, jolla ei ilmeisesti ole harmainta aavistusta siitä millä perusteella teen ratkaisuni. Kunhan ehdottelevat mahdollisimman väliaikaisia ja satunnaisia vaihtoehtoja, joille nyt ei ole tilaa tai, jotka ainoastaan vaikeuttaisivat tilannetta.
Voimia! Mene vain sinnikkäästi eteen päin. Elämällä on aina merkitys ja tarkoitus, vaikka ongelmia siinä joskus onkin.
Sanoisin tämänkin ketjun lukeneena...
Että ihminen itse määrittää mihin uskoo ja mikä itselle resonoi.
Turhaa ahdistua siitä, mitä ulkoapäin mikään tuputtaa. Koska jokaiseen meistä on ohjelmoitu kyky tunnistaa se totuus siitä, mikä tuntuu oikealta ja hyvältä.
Ei, en usko karmaan. Enkä usko siihen että teosta a seuraa seuraus b. En usko ihmisiin siinä, missä luotan mieluummin Luojaan. Koska ihmiset väsyvät matkalla joka ei näytä kihtavan mihinkään.
Se on hyvä aina huomioon. Erittäin inhimillisenä tekijänä. Ihmiset ovat parhaimmillaan, vaikkakin olisivat rakkaita tai hyvää tarkoittavia, kuin myötätuulia. Mutta jokainen käy omat henkilökohtaiset taiselunsa lopulta yksinään. Ellei lahjoina anneta jotakin hyvin yhteistä. Se on aina lahjaa. Jolle ei voi laittaa edellytyksiä. Älkää myöskään psyykatko niitä. Jotka eivät sitä kaipaa. Eikä siitä ole siksi mitään hyötyä.
Itse tiedät tilanteesi ja onko toivoa. Itse luulut ettei sitä ole. Ja sitten yhtääkkiä heitetääkin mahdollisuudet että voisi elää ns. normaalia elämää vihdoin. Jos asiat olisi mennyt toisin olisin ollut jo 20 vuotta kuolleena. Eli ei koskaan pidä luovuttaa. Toivottavasti ne osallistuneet löytyy muualta kuin täältä. Täällä niin prseestä nää tyypit etteivät edes hyvästejä kaipaa.