Galluppien tuloksena kerrotaan hallituspuolueitten yhteenlaskettu kannatus. Se ei ole sama asia kuin hallituksen kannatus.
Mikä on hallituksen kannatus ? Sitä ei enää kysytä eikä kerrota, koska se on niin alhainen
Anonyymi-ap
691
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eduskunnassahan hallituksen kannatus on yli 50% eikä muuta pätevää mittaria ole kuin vaalit. Gallupeihin en lähtisi luottamaan ellei ainakin 1'000'000 äänioikeutetulta kysytä. Parin tuhannen äänen gallup on viihdettä!
Ei parin tuhannen ihmisen gallup-tulos ole mitään viihdettä. Lähinnä mielipiteesi kertoo siitä, että tunnet monen muun asian lisäksi todennäköisyyslaskentaa. Se on matematiikkaa. Siinä lasketaan otannan suuruuden mukaan luottamusvälejä, joiden puitteissa tulos on esim. 95 %:n todennäköisyydellä oikea ja luotettava. Kun vuodessa suoritetaan ehkä noin 20 tällaista mittausta eri toimeksiantojen eli yleensä median puolesta, niin 2000 vastaajaa onkin vuositasolla jo noin 50 000 vastaajaa. Vastaukset painotetaan sitten tuloksissa sukupuolen, iän, asuinpaikan ja mahdollisesti muidenkin tekijöiden kuten koulutuksen ja sosioekonomisen aseman pohjalta vastaamaan mahdollisimman tarkasti kansalaisten jakautumista koko maassa näiden ominaisuuksien mukaan. Pyritään siis simuloimaan mahdollisimman hyvin todellista äänestystilannetta. Yksi tekijä, joka näissä voitaisiin vielä huomioda on se, aikooko vastaaja äänestää tulevissa vaaleissa vai ei.
Gallup-mittaukset eri vaalien alla ovat onnistuneet mittamaan melko luotettavasti vaalitulosta. Joskun sattuu kuitenkin yllättäviä poikkeuksia. Viime eurovaalien tulosta gallupit eivät onnistuneet kovin luotettvasti ennustamaan. Yllätystekijä oli niissä vaaleissa Li Anderssonin valtaisa suosio, joka nosti Vasemmistoliiton vaalien toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Andersson veti pari muutakin vasuria EU-parlamenttiin äänillään.
Suomessa näyttäisi olevan kaksi naispoliitikkoa, jotka saavat kansan villiintymään tavalla, jota gallupitkään eivät osaa ennakoida. Sanna Marin ja Li Andersson.
2000 gallup on viihdettä koska se voidaan järjestää tavalla jossa jo tiedetään etukäteen mitä on odotettavissa tulokseksi vain kohderyhmää sopivasti valitsemalla vaikka asuinpaikan mukaan. Todennäköisyys laskenta voi joskus osua oikeaan mutta jos se sen aina tekisi niin mihin me vaaleja tarvitsemme, nehän maksavatkin hitosti!
Gallup-tuloksia voi tietysti manipuloida eli väärentää. Herää kuitenkin kysymys siitä, miksi jokin yritys tuottaisi huonolaatuista ja manipuloitua tietoa. On vaikea ymmärtää, mikä intressi näillä tutkimuslaitoksilla olisi haitata omaa mainettaan manipuloimalla tuloksia.
Gallup-tulosten tulokset eivät osu koskaan täysin oikeaan. Sekin on likipitäen tilastollinen mahdottomuus, jonka osumatodennäköisyys on erittäin epätodennäköinen. Gallupit näyttävät parhaimmillaan oikeiden tulosten sijaan muutoksia ja trendejä. Jos puolueiden kannatusluvut muuttuvat selvästi, se on herättävä tieto. Puolueissa seurataan varmasti hyvin tarkasti näitä miitauksia, koska ne voivat jo itsessään vaikuttaa äänestäjien valintoihin. Joillekin se toimii herättäänä lähteä äänestämään vastukseen ennusteen oletettuja muutoksia, toiset taas olla voittajien puolella ja vahvistaa tulosta äänestämällä todennäköistä voittajaa.
Eihän tässä yhteiskunnassa mikään ilmaista ole. Gallupit ovat tiedotusvälineille tietysti kustannus, jolla ne uskovat pystyvänsä myymään tuotettaan eli lehteään paremmin. Suhteellisen suuri osa politiikasta kiinnostuneista ihmisistä, haluaa tällaista vaalien väliaikatietoa. Suomessa säännöllisesti näitä mittauksia tilaavat YLE ja Hesari. Muutkin mediat ym. tilaavat näitä tutkimuksia harvempaan tahtiin. Yhteiskuntatieteellisissä tutkimuksissa kysely- ja haastattelututkimukset ovat täysin pätevä ja yleisesti käytetty menetelmä hankkia tietoa jostakin asiasta. Tulokset eivät luonnontieteellisen tarkkoja, mutta parhaat saatavissa olevat jostakin asiasta. Suomessa kuten monissa muissakin maissa on hyväksytty väitöskirjatutkimuksia, joiden tulokset perustuvat mitä suuremmassa määrin kyselytutkimuksiin. Elinkeinoelämä käyttää hyvin laajasti erilaisia kyselytutkimuksia selvittääkseen kuluttajien haluja ja kokemuksia erilaisista tuotteista. Tavoite on tietysti kasvattaa myyntiä niiden avulla.
Kuluttajat tarvitsevat erilaisia asioita. Jokaisen osalta voi tietysti kysyä, mihin jotakin esinettä tai palvelua tarvitaan. Miksi joku tarvitsee 300 000 euroa maksavan auton, kun 10 kertaa halvemmallakin onnistuu kulkemaan saman matkan kohteesta A kohteeseen B. Miksi tarvitsen virvoitusjuomia, kun vettä tulee hanasta?
viimeksi oli n32% tippunut siitä lisää varmasti
SE ON KOVA LUKU TUOLLAISELLA POLITIIKALLA.