Sodan juurosyitä Ukrainassa.
The Charter of Paris for new Europe sopimus vudelta 1990 sanoo noin. Mitä se tarkoittaa?
Turvallisuuden lisääminen toisten kustannuksella on keskeinen käsite kansainvälisessä politiikassa ja turvallisuusteorioissa, joka tunnetaan erityisesti
turvallisuusdilemman (engl. security dilemma) yhteydessä.
Turvallisuusdilemma
Turvallisuusdilemma kuvaa tilannetta, jossa yhden valtion pyrkimykset lisätä omaa turvallisuuttaan – esimerkiksi vahvistamalla armeijaansa tai solmimalla uusia liittoumia – koetaan uhkana muissa valtioissa. Nämä muut valtiot reagoivat tyypillisesti omilla vastatoimillaan turvallisuutensa takaamiseksi, mikä johtaa kilpavarusteluun tai jännitteiden kasvuun. Lopputuloksena on usein tilanne, jossa kaikkien osapuolten turvallisuus heikkenee alkuperäisestä, vaikka jokainen valtio pyrki vain puolustautumaan.
Reaalipoliittinen näkökulma
Realismin teoriassa, joka dominoi kansainvälistä politiikkaa pitkään, valtiot toimivat itsekkäästi anarkiassa (kansainvälisen keskushallinnon puuttuessa) ja pyrkivät maksimoimaan suhteellisen voimansa. Tässä viitekehyksessä turvallisuuden lisääminen toisten kustannuksella on usein normi. Valtion ensisijainen tavoite on selviytyminen, ja joskus se vaatii naapurien aseman heikentämistä.
Esimerkkejä historiasta ja nykypäivästä
Kylmä sota: Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välinen kilpavarustelu on klassinen esimerkki turvallisuusdilemmasta, jossa kumpikin osapuoli lisäsi turvallisuuttaan toisen kustannuksella.
Naton laajentuminen: Naton itälaajentumista on usein tarkasteltu turvallisuusdilemman näkökulmasta. Naton jäsenmaiden mukaan laajentuminen lisäsi vakautta Keski- ja Itä-Euroopassa, kun taas Venäjä on kokenut sen oman turvallisuutensa uhkana, mikä on osaltaan kiristänyt jännitteitä.
Kiinan nousu: Kiinan sotilaallisen ja taloudellisen vallan kasvu Aasiassa ja Tyynellämerellä koetaan uhkana Yhdysvalloissa ja sen liittolaisissa (kuten Japanissa ja Australiassa), mikä johtaa vastatoimiin ja jännitteiden kasvuun.
Vaihtoehtoiset lähestymistavat
Liberaalit ja konstruktivistiset teoriat tarjoavat vaihtoehtoja tälle nollasummapelin logiikalle. Ne korostavat yhteistyön, kansainvälisten instituutioiden ja yhteisten normien merkitystä. Näissä näkökulmissa uskotaan, että turvallisuutta voidaan lisätä myös yhteistyöllä (engl. cooperative security), jossa kaikki osapuolet hyötyvät. Esimerkiksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ/Erimielisyyksien ehkäisykeskus, EIK) on pyrkinyt luomaan turvallisuusarkkitehtuuria, joka pyrkii ottamaan huomioon kaikkien osapuolten intressit.
"Turvalliauuden lisääminen toisten kustannuksella"
30
151
Vastaukset
Jessus mitä diibadaabaa. Kertokaa jos joku jaksoi lukea sen ajatuksen kanssa loppuun asti, MUAHAHA MUAHAHAA
Ja erityisesti jos löysitte siitä punaisen langan, mitä kirjoittaja halusi tuolla sanoa, MUAHAHASelvästikin hän tarkoitti, että Venäjällä oli oikeus hyökätä Ukrainaan, joka ei ollut liittymässä NATO:on, koska Baltian maat aikoinaan liittyivät NATO:on.
- Anonyymi
moloch_horridus kirjoitti:
Selvästikin hän tarkoitti, että Venäjällä oli oikeus hyökätä Ukrainaan, joka ei ollut liittymässä NATO:on, koska Baltian maat aikoinaan liittyivät NATO:on.
Vuoden 2008 Bukarestin NATO-huippukokouksessa Saksan liittokansleri
Angela Merkel vastusti Yhdysvaltojen ehdotusta antaa Ukrainalle ja Georgialle jäsenyyden toimintaohjelma (Membership Action Plan, MAP).
Merkelin myöhempien lausuntojen ja muistelmiensa mukaan hänen kantansa taustalla oli useita syitä ja huolia Venäjän reaktiosta:
Sodan uhka: Merkelin näkemyksen mukaan Ukrainan ottaminen Naton jäsenkandidaatiksi olisi ollut "sodanjulistus" Vladimir Putinille. Hän uskoi vakaasti, että sotilaallinen konflikti olisi alkanut jopa aiemmin, jos Ukraina olisi päässyt Naton jäsenpolulle vuonna 2008.
Venäjän "punaiset linjat": Merkel katsoi, että Ukrainan ja Georgian liittyminen Natoon ylittäisi Venäjän strategiset "punaiset linjat", eikä Putin "olisi vain katsonut vierestä" Ukrainan liittymistä sotilasliittoon.
Ukrainan sisäinen tilanne: Hän piti Ukrainaa tuolloin poliittisesti syvästi jakautuneena ja epävakaana maana, jolla oli merkittäviä korruptio-ongelmia ja kytköksiä Venäjän sotilaallisiin rakenteisiin (kuten Venäjän Mustanmeren laivaston läsnäolo Krimillä kansainvälisen sopimuksen nojalla).
Liittouman turvallisuus: Merkelin mukaan uuden jäsenen ottamisen on tuotava lisää turvallisuutta sekä jäseneksi pyrkivälle maalle että koko liittoumalle. Hän epäili, olisivatko NATO-maat todella valmiita puolustamaan Ukrainaa sotilaallisesti hyökkäyksen sattuessa.
Vaikka huippukokouksen loppulausunnossa Ukrainan luvattiin lopulta liittyvän Natoon, sille ei myönnetty suoraa etenemisaikataulua (MAP-status). Merkelin myöhemmin esittämän tulkinnan mukaan tämä kompromissi – lupaus tulevasta jäsenyydestä ilman konkreettista suunnitelmaa – oli Putinille lopulta tulkittavissa sodanjulistukseksi, vaikka sen tarkoituksena oli jarrutella tilanteen kärjistymistä. Anonyymi kirjoitti:
Vuoden 2008 Bukarestin NATO-huippukokouksessa Saksan liittokansleri
Angela Merkel vastusti Yhdysvaltojen ehdotusta antaa Ukrainalle ja Georgialle jäsenyyden toimintaohjelma (Membership Action Plan, MAP).
Merkelin myöhempien lausuntojen ja muistelmiensa mukaan hänen kantansa taustalla oli useita syitä ja huolia Venäjän reaktiosta:
Sodan uhka: Merkelin näkemyksen mukaan Ukrainan ottaminen Naton jäsenkandidaatiksi olisi ollut "sodanjulistus" Vladimir Putinille. Hän uskoi vakaasti, että sotilaallinen konflikti olisi alkanut jopa aiemmin, jos Ukraina olisi päässyt Naton jäsenpolulle vuonna 2008.
Venäjän "punaiset linjat": Merkel katsoi, että Ukrainan ja Georgian liittyminen Natoon ylittäisi Venäjän strategiset "punaiset linjat", eikä Putin "olisi vain katsonut vierestä" Ukrainan liittymistä sotilasliittoon.
Ukrainan sisäinen tilanne: Hän piti Ukrainaa tuolloin poliittisesti syvästi jakautuneena ja epävakaana maana, jolla oli merkittäviä korruptio-ongelmia ja kytköksiä Venäjän sotilaallisiin rakenteisiin (kuten Venäjän Mustanmeren laivaston läsnäolo Krimillä kansainvälisen sopimuksen nojalla).
Liittouman turvallisuus: Merkelin mukaan uuden jäsenen ottamisen on tuotava lisää turvallisuutta sekä jäseneksi pyrkivälle maalle että koko liittoumalle. Hän epäili, olisivatko NATO-maat todella valmiita puolustamaan Ukrainaa sotilaallisesti hyökkäyksen sattuessa.
Vaikka huippukokouksen loppulausunnossa Ukrainan luvattiin lopulta liittyvän Natoon, sille ei myönnetty suoraa etenemisaikataulua (MAP-status). Merkelin myöhemmin esittämän tulkinnan mukaan tämä kompromissi – lupaus tulevasta jäsenyydestä ilman konkreettista suunnitelmaa – oli Putinille lopulta tulkittavissa sodanjulistukseksi, vaikka sen tarkoituksena oli jarrutella tilanteen kärjistymistä.Diiba daaba
Diidaa diidaa
Daaba daa
Entäs sitten.
Jos Ukraina esimerkiksi haluaisi liittyä Etelä-Amerikan Köyhien Kyykänheittäjien (EAKK) kerhoon, pitäisikö tätäkin sinun mielestäsi kysyä entiseltä kylmän sodan KGB mieheltä ja Leningradin mafiapomolta, nykyiseltä SOTAKÄÄPIÖLTÄ putinilta?
Tai jos ei tarvitse kysyä lupaa, niin voisitko kirjoitella noita äärimmäisen mielenkiintoisia otoksia eurooppalaisten valtioiden lähihistoriasta esimerkiksi jossain muualla, &/(&%¤#¤%&/(- Anonyymi
törkyturpa kirjoitti:
Diiba daaba
Diidaa diidaa
Daaba daa
Entäs sitten.
Jos Ukraina esimerkiksi haluaisi liittyä Etelä-Amerikan Köyhien Kyykänheittäjien (EAKK) kerhoon, pitäisikö tätäkin sinun mielestäsi kysyä entiseltä kylmän sodan KGB mieheltä ja Leningradin mafiapomolta, nykyiseltä SOTAKÄÄPIÖLTÄ putinilta?
Tai jos ei tarvitse kysyä lupaa, niin voisitko kirjoitella noita äärimmäisen mielenkiintoisia otoksia eurooppalaisten valtioiden lähihistoriasta esimerkiksi jossain muualla, &/(&%¤#¤%&/(Ukrainan ottaminen Naton jäsenkandidaatiksi olisi ollut suora "sodanjulistus" Vladimir Putinille. Hän uskoi vakaasti, että sotilaallinen konflikti olisi alkanut jopa aiemmin, jos Ukraina olisi päässyt Naton jäsenpolulle vuonna 2008. Eli sota Ukrainassa olisi syttynyt jo vuonna 2008.
Anonyymi kirjoitti:
Ukrainan ottaminen Naton jäsenkandidaatiksi olisi ollut suora "sodanjulistus" Vladimir Putinille. Hän uskoi vakaasti, että sotilaallinen konflikti olisi alkanut jopa aiemmin, jos Ukraina olisi päässyt Naton jäsenpolulle vuonna 2008. Eli sota Ukrainassa olisi syttynyt jo vuonna 2008.
Vai niin.
Entäs sitten.
En jaksa enää toistaa itseäni (EAKK, diibadaaba,...). Mutta toistan tämän:
ENTÄS &/?)/&#%&&## SITTEN?
(et varmaan ymmärtänyt kysymystäni. Kysy uudelleen niin yritän vääntää RAUTALANGASTA jos löydän riittävän paksua)Anonyymi kirjoitti:
Vuoden 2008 Bukarestin NATO-huippukokouksessa Saksan liittokansleri
Angela Merkel vastusti Yhdysvaltojen ehdotusta antaa Ukrainalle ja Georgialle jäsenyyden toimintaohjelma (Membership Action Plan, MAP).
Merkelin myöhempien lausuntojen ja muistelmiensa mukaan hänen kantansa taustalla oli useita syitä ja huolia Venäjän reaktiosta:
Sodan uhka: Merkelin näkemyksen mukaan Ukrainan ottaminen Naton jäsenkandidaatiksi olisi ollut "sodanjulistus" Vladimir Putinille. Hän uskoi vakaasti, että sotilaallinen konflikti olisi alkanut jopa aiemmin, jos Ukraina olisi päässyt Naton jäsenpolulle vuonna 2008.
Venäjän "punaiset linjat": Merkel katsoi, että Ukrainan ja Georgian liittyminen Natoon ylittäisi Venäjän strategiset "punaiset linjat", eikä Putin "olisi vain katsonut vierestä" Ukrainan liittymistä sotilasliittoon.
Ukrainan sisäinen tilanne: Hän piti Ukrainaa tuolloin poliittisesti syvästi jakautuneena ja epävakaana maana, jolla oli merkittäviä korruptio-ongelmia ja kytköksiä Venäjän sotilaallisiin rakenteisiin (kuten Venäjän Mustanmeren laivaston läsnäolo Krimillä kansainvälisen sopimuksen nojalla).
Liittouman turvallisuus: Merkelin mukaan uuden jäsenen ottamisen on tuotava lisää turvallisuutta sekä jäseneksi pyrkivälle maalle että koko liittoumalle. Hän epäili, olisivatko NATO-maat todella valmiita puolustamaan Ukrainaa sotilaallisesti hyökkäyksen sattuessa.
Vaikka huippukokouksen loppulausunnossa Ukrainan luvattiin lopulta liittyvän Natoon, sille ei myönnetty suoraa etenemisaikataulua (MAP-status). Merkelin myöhemmin esittämän tulkinnan mukaan tämä kompromissi – lupaus tulevasta jäsenyydestä ilman konkreettista suunnitelmaa – oli Putinille lopulta tulkittavissa sodanjulistukseksi, vaikka sen tarkoituksena oli jarrutella tilanteen kärjistymistä.Kokous oli vuonna 2008. Sen jälkeen vuonna 2010 Ukrainan parlamentti päätti, ettei Ukraina enää edes pyri NATO:n jäseneksi. Siksi Venäjä vuonna 2014 hyökkäsi Ukrainaan, koska se oli sotilaallisesti liittoutumaton ja neutraali maa.
- Anonyymi
moloch_horridus kirjoitti:
Kokous oli vuonna 2008. Sen jälkeen vuonna 2010 Ukrainan parlamentti päätti, ettei Ukraina enää edes pyri NATO:n jäseneksi. Siksi Venäjä vuonna 2014 hyökkäsi Ukrainaan, koska se oli sotilaallisesti liittoutumaton ja neutraali maa.
Miksi valehtelet?
Anonyymi kirjoitti:
Miksi valehtelet?
Mitä se pyhä kirjasi kertookaan teidän valehtelijoiden kohtalosta?
- Anonyymi
moloch_horridus kirjoitti:
Kokous oli vuonna 2008. Sen jälkeen vuonna 2010 Ukrainan parlamentti päätti, ettei Ukraina enää edes pyri NATO:n jäseneksi. Siksi Venäjä vuonna 2014 hyökkäsi Ukrainaan, koska se oli sotilaallisesti liittoutumaton ja neutraali maa.
Iham sama mitä Ukraina tekee tai pyrkii tekemään.
Jo ajatus Ukrainasta Natoon johti nykytilanteeseen. Anonyymi kirjoitti:
Iham sama mitä Ukraina tekee tai pyrkii tekemään.
Jo ajatus Ukrainasta Natoon johti nykytilanteeseen.Ei johtanut. Nykytilanteeseen johti se, että Venäjän diktaattori on harhainen imperialistinen fasisti.
- Anonyymi
Seuraamme kauhulla ja mielenkiinnolla miten NATO:n myötä turvallisuus jatkuvasti päivä päivältä lisääntyy ennen täysimittaista sotaa. Siitä kiitos kaikille älykääpiöille.
- Anonyymi
moloch_horridus kirjoitti:
Meinaatkio siis, että Venäjä hyökkää johonkin NATO-maahan?
Tätä menoa provokaation jatkuessa ja aina vaan lisääntyessä se on vain ajan kysymys. NATO tosin tekee sitä ennen ns. "ennaltaehkäisevän iskun". NATO joutuu aloittamaan sodan koska konkurssikypsällä EU:lla ei ole mitään menetettävää.
Anonyymi kirjoitti:
Tätä menoa provokaation jatkuessa ja aina vaan lisääntyessä se on vain ajan kysymys. NATO tosin tekee sitä ennen ns. "ennaltaehkäisevän iskun". NATO joutuu aloittamaan sodan koska konkurssikypsällä EU:lla ei ole mitään menetettävää.
Johan sinulla on harhainen maailmankuva, tiltunen.
- Anonyymi
moloch_horridus kirjoitti:
Johan sinulla on harhainen maailmankuva, tiltunen.
Sinä sensijaan et elä tässä maailmassa:
"Natossa harkitaan ennaltaehkäiseviä iskuja Venäjää vastaan – Nato-pomon mukaan sotilasliitto harkitsee aggressiivisempaa otetta."
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/8a530e18-d199-4814-9896-f040dbb748c2 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinä sensijaan et elä tässä maailmassa:
"Natossa harkitaan ennaltaehkäiseviä iskuja Venäjää vastaan – Nato-pomon mukaan sotilasliitto harkitsee aggressiivisempaa otetta."
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/8a530e18-d199-4814-9896-f040dbb748c2Paras tapa lisätä NATO-turvallisuutta ja vakautta on tehdä ennaltaehkäisevä isku.
Anonyymi kirjoitti:
Sinä sensijaan et elä tässä maailmassa:
"Natossa harkitaan ennaltaehkäiseviä iskuja Venäjää vastaan – Nato-pomon mukaan sotilasliitto harkitsee aggressiivisempaa otetta."
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/8a530e18-d199-4814-9896-f040dbb748c2Minä ymmärrän täysin, mitä linkissä kerrotaan, tiltunen. Kokeilepa sinäkin:
"Dragone kuvailee Venäjän aggressioiden estämistä Naton tulikokeeksi, johon liittyviä keinoja pohditaan nyt kuumeisesti.
– Pelotevaikutuksen saavuttaminen kostoiskun tai ennaltaehkäisevän iskun kautta on asia, jota olemme analysoineet syvällisesti."
"Aggressiivisempi ote
Dragone arvioi, että Nato on ollut tähän asti reaktiivinen erityisesti kyberasioissa. Nyt sotilasliitto harkitsee kuitenkin aggressiivisempaa ja proaktiivisempaa otetta.
Dragonen mukaan Nato harkitsee tehokkaampia vastareaktioita nimenomaan Venäjän hybridisodankäynnille."- Anonyymi
moloch_horridus kirjoitti:
Minä ymmärrän täysin, mitä linkissä kerrotaan, tiltunen. Kokeilepa sinäkin:
"Dragone kuvailee Venäjän aggressioiden estämistä Naton tulikokeeksi, johon liittyviä keinoja pohditaan nyt kuumeisesti.
– Pelotevaikutuksen saavuttaminen kostoiskun tai ennaltaehkäisevän iskun kautta on asia, jota olemme analysoineet syvällisesti."
"Aggressiivisempi ote
Dragone arvioi, että Nato on ollut tähän asti reaktiivinen erityisesti kyberasioissa. Nyt sotilasliitto harkitsee kuitenkin aggressiivisempaa ja proaktiivisempaa otetta.
Dragonen mukaan Nato harkitsee tehokkaampia vastareaktioita nimenomaan Venäjän hybridisodankäynnille."Kuten sanottu paras tapa lisätä turvallisuutta ja vakautta on eskaloida. Kiitos pässinpäille joihin kuulut itsekin.
Anonyymi kirjoitti:
Kuten sanottu paras tapa lisätä turvallisuutta ja vakautta on eskaloida. Kiitos pässinpäille joihin kuulut itsekin.
Etkö ymmärtänyt, että ennalktaehkäisevät iskut olisi tarkoitettu Venäjän iskujen estämiseen?
- Anonyymi
moloch_horridus kirjoitti:
Etkö ymmärtänyt, että ennalktaehkäisevät iskut olisi tarkoitettu Venäjän iskujen estämiseen?
Miksi valehtelet?
- Anonyymi
Hesarin toimittaja haastatteli muutamia sotaanlähtijöitä Punaisella torilla. Hyvin olivat oppineet toistamaan propagandaa. Eräskin totesi " Ymmärräthän, siellä on natseja. Vaikka he allekirjoittaisivat rauhan, parin kolmen vuoden päästä kaikki alkaisi alusta. Ennen kuin menemme Puolaan saakka". Kertoo myös lähteneensä sotaan lasten tulevaisuuden vuoksi. "He vihaavat meitä raivokkaasti, sekä Ukraina, ja Eurooppa".
Yksittäisistä rauhansuunnitelmista hän ei tunnu tietävän mitään.
Poliittisiin kysymyksiin vain harva suostuu vastaamaan. Mistähän johtuu?Hyvin tuntemassamme natsivaltiossa 1930- ja 40-luvuilla oli aivan samanlaista vastaajakuntaa.
Vai että "natseja" vastaan lähtevät taistelemaan, lastensa turvallisuuden vuoksi, MUAHAHA
- Anonyymi
Ja jokainen kommentoija unohtaa sen että Ukrainan vallankaappauksen jälkeen alkoi venäjänkielisten vainoaminen.
Venäjän kielen asema kiellettiin. Se oli sodanjulistus Putinille.
Sitä Ukraina sai mitä tilasiVenäjänkieltä ei kielletty. Eikä edes venäjänkielen virallista asemaa kumoavaa lakia vahvistettu.
- Anonyymi
moloch_horridus kirjoitti:
Venäjänkieltä ei kielletty. Eikä edes venäjänkielen virallista asemaa kumoavaa lakia vahvistettu.
Venäjän kielen asemasta kiisteltiin Ukrainassa jo ennen vuoden 2014 Ukrainan vallankumousta. Kun ukrainalaiset kansallismieliset ja euromyönteiset kumosivat 22.–23. helmikuuta 20214 Janukovytšin vallan, he alkoivat samantien vaatimaan Ukrainan kielen julistamista maan ainoaksi viralliseksi kieleksi.
Anonyymi kirjoitti:
Venäjän kielen asemasta kiisteltiin Ukrainassa jo ennen vuoden 2014 Ukrainan vallankumousta. Kun ukrainalaiset kansallismieliset ja euromyönteiset kumosivat 22.–23. helmikuuta 20214 Janukovytšin vallan, he alkoivat samantien vaatimaan Ukrainan kielen julistamista maan ainoaksi viralliseksi kieleksi.
Niin alkoivat, mutta se venäjänkielen aseman kumoava laki ei koskaan tullut voimaan, koska väliaikainen presidentti kieltäytyi sitä vahvistamasta.
- Anonyymi
Tämä uskallettiin sanoa jopa suomen eduskunnassa mm Stubbin ja Timo Soinin äänellä.
Nyt siitä ei saa enää puhua.Silloin ei tiedetty, että Venäjä oli lähettänyt sotilasosaston Ukrainaan aloittamaan sodan.
- AnonyymiUUSI
NATO tuo rauhaa, turvallisuutta ja vakautta joka puolella. Kysykää vaikka kutosen koulupojalta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka vie Suomen kohta ykköseksi työttömyyskisassa
Espanja: 10,5 % Suomi: 10,3 % Ruotsi: 9,3 % Kisa on tiukkaa, mutta Riikalla hyvä draivi päällä. Vasemmistolaisen päämin2353279Miten juhlitte ensi lauantaina?
Se on kalenteriin merkitty juhlapäiväksi, niin sitä kai kuuluu juhlia.3582941Minkähän takia ns. persuille ei tunnu työ maistuvan?
Vaikuttavat olevan joutoväkeä syystä tai toisesta – työttömiä tai työeläkeloisia. Muiden rahoilla pötköttelevää väkeä,141957Suomen veroaste 5 %-yks liian matala
Palauttamalla kokonaisveroaste 1990-luvun tasolle saadaan hyvinvointivaltion palvelut rahoitettua ilman velan ottoa.781836Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa miljonääriveroa
Kertoo vasemmistoliiton teettämä kysely. Veron ulkopuolelle jätettäisiin asunto. "Puolet vastaajista oli sitä mieltä, e601748Kumpaan rahat, mummojen vaippoihin vai Nalle WahIroosille?
JOS siis sinä saisit päättää?591642MTV: Harvinainen haastattelu! Vappu Pimiä kommentoi vihdoinkin uutta TTK-juontajaa
TTK-juontajaspekuloinnit käyvät edelleen kuumana. Kenet sinä haluaisit uudeksi TTK-juontajaksi? Kommentoi alle! Lue,121493- 1221456
Evoluutioon ja alkuräjähdykseen uskominen vaatii todella vahvaa uskoa
Että tyhjästä syntyi ja kehittyi kaikki se mitä näemme ympärillämme.4671370Yleveron tuotto siirrettävä S-ryhmälle
Yleisradio on mukana kansanmurhassa. Tuollaista ei voi tukea verovaroin. S-ryhmä on ainoa selkärankainen iso toimija S01370