Kunhan vaan avaudun tänne.
Lähes koko raskausajan oon herännyt vähintään kerran viikossa neljän jälkeen aamulla ja kierinyt sängyssä pitkin poikin unta etsien koko aamuyön. :(
Taas yksi sellainen yö takana, jo kolmas tällä viikolla. Ottaa päästä kun mies vaan koisaa vieressä ja ite möngin unettomana kaiken aikaa.
Nyt töissä ja väsyttää yltiöpaljon.
Yhtään ei lohduta tieto siitä, että vauvan tultua maailmaan yöt jatkuu todennäköisesti vielä vähemmällä unella.
Rankasti siis ärsyttää. :(
Lähes koko raskausajan oon herännyt vähintään kerran viikossa neljän jälkeen aamulla ja kierinyt sängyssä pitkin poikin unta etsien koko aamuyön. :(
Taas yksi sellainen yö takana, jo kolmas tällä viikolla. Ottaa päästä kun mies vaan koisaa vieressä ja ite möngin unettomana kaiken aikaa.
Nyt töissä ja väsyttää yltiöpaljon.
Yhtään ei lohduta tieto siitä, että vauvan tultua maailmaan yöt jatkuu todennäköisesti vielä vähemmällä unella.
Rankasti siis ärsyttää. :(
Vastaukset 8
Vanhimmat
Taas heräsin viime yönä n. puoli neljän aikaan muka ihan pirteänä. Ja kun tietää että minkälainen työpäivästä tulee jos ei oikeesti saa enempää unta kalloon ni kyllä ahdisti. Mies vaan tuhisee vieressä ja kääntyilee ku hyrrä... :)
Siinä mä kans tuskastelin tovin ennen ku uni tuli ja ku kello soi kuudelta ni oli kyllä taas sellainen olo ku olis jyrän alle jäänyt...
Raskauden takia unen tarve on kasvanut ihan mielettömästi, oon koko ajan väsynyt ja nukuttaa mut silti nukun tosi katkonaista unta. ARGH!
Mä en saa nukuttua kun jotain pari tuntia yössä, vaikka tuntuukin että väsyttää, niin uni ei vaan tule. Sitten kun viimein on nukahtanut pitää herätä pissalle, ja sen jälkeen on taas turha unta toivoa. MISTÄ tää johtuu!!!
Mulla ei vielä ole tommosia unettomuuksia, rv 7 5, mutta ilman raskauttaa olen kyllä kärsinyt unettomista öistä.
Itselläni pahinta on se, jos jään sänkyyn pyörimään. Silloin ei uni tule takuulla. Usein olen esim kääntänyt itseni toisin päin, eli tyyny sinne ns. jalkopäähän. Tämä vähäinenkin asennon/olotilan muuutos auttaa yleensä saamaan unen. Mieheni tälle naureskelee kun herään "väärinpäin", mutta mielestäni se on esim. parempi kuin vetää jotain lääkkeitä että uni tulee.
Kun olin ensimmäisen kerran raskaana, ja loppuaikoinen ei meinannut uni tulla, hipsin yleensä olohuoneeseen ja aloin katsoa videolta leffoja. Ajattelin että nyt kun vielä on tilaisuus niin töllötän kaikki katsomattomat elokuvat. Mieheni sitten heräsi ja hädissään alkoi huudella joko lähdetään synnyttymään. Jos elokuvat eivät kiinnostaneet, niin sitten aloin lukemaan kirjaa tai lehteä, eikä aikaakaan kun rupesi nukuttamaan.
Yöthän ovat olleen nyt aikasta kuumia ja sehän tiedetään, että kuumassa ei uni tule. Voisitko esim. käydä parvekkeella tai pihalla vähän vilvoittelemassa ja kokeilla sen jälkeen alkaako silmä luppasta.
Tai sitten voisit roudata petisi jonnekkin muualle -> sohvalle, vierashuoneeseen tai tee itsellesi nukkupaikka vaikka patjalle lattialle. Jos toi pään kääntäminen jalkopäähän tuntuu hassulta, niin noinkin tietty voi sitä nukkupaikkaa muuttaa.
Jos ei näistä konsteista ole iloa tai et itse keksi mitään, niin ainahan voit lohduttaua sillä ajatuksella että kun jäät äitysvapaalle, niin nuku ilman huonoa omatuntoa vaikka kaikki päivät. Silloin ei tarvitse tekemättömistä töistä ottaa stressiä, vauvan synnnyttyä kyllä ehtii touhuta.
Uneliaita öitä toivoen!
Aika usein oonkin päätynyt pää jalkopäähän yrittämään, josko uni siellä paremmin tärppäisi.
Joskus onnistaa, toisinaan taas ei.
Loppu raskaudesta pahenee...Itselläni ainakin yöt menivät valvoessa, ensin pyöriä pari tuntia et edes saa unen päästä kiinni ja sitten heräillä tossa 4 aikaan eikä meinannu millään enää saada unta...
Mulla on viikkoja kasassa 31 ja olen koko raskauden ajan herännyt useita kertoja yössä eli kertaakaan en ole nukkunut yhtäjaksoisesti yli neljää tuntia. Tämän olen minä kokenut rasittavaksi, vaikka saankin yleensä unta aika nopeasti uudestaan. Useimmiten heräämisen syy on pissahätä, mutta joskus herään muuten vain. Päivisin en voi nukkua, koska vilkas kolmevuotiaani ei enää nuku päiväunia ja on siis kotihoidossa. Mutta kyllä tämä nykyään sujuu näin pätkäunia nukkuessa...alussa oli vaikeampaa kun hemoglobiini oli vielä alhaisempi kuin nyt ja muutenkin väsytti. Loppuviikot kuitenkin jännittävät, koska silloin tulee taas uusia syitä huonounisuuteen.
Minä nukuin kyllä pitkään ihan hyvin, mutta nyt kun pitää nousta 1 1/2 tunnin välein vessaan eikä voi nukkua kuin kyljellään, niin siitäpäs se riemu vasta repeää. Voin taata, että krooninen univaje jatkuu loppuun asti!
tuttu tunne! viime yönä valvoin taas ja tein talo kierroksen, tarkistin millainen ilma on ulkona, kävin vessassa, katsoin onko tyttärellä kaikki ok, matkasin takaisin sänkyyn onnellisesti tuhisevan mieheni viereen ja otin kirjan käteeni ja luin tunnin. kirjan lukeminen on mulle se unen tuova juttu ja suosittelen kokeilemaan. on parempi tehdä jotain kuin vain pyöriä ja odottaa unta. yleensä vielä ajatukset karkaavat ja sitä tulee mietittyä ihan typeriä asioita. kokeillaan nauttia edes siitä pätkä unesta.:)