Yhteinen joulu

Ei kait olla vietetty yhteistä joulua...🎄

Minkälainen pääkoppavikainen kirjoittaa tänne tällaista?

Olen joskus nähnyt siitä unta. Unessa asuimme hirsisessä talossa kahden, oli rauhallinen joulu ja lunta satoi kevyesti. Ilta oli koittanut ja vierailut oli suoritettu perinteiden mukaisesti. Istuin sohvalla ja hän hääräili kahvin keiton kanssa, katselin hänen olemustaan ja mieleni herkistyin vieläkin hänen kauneudestaan ja hyvistä yhteisistä ajoista. Hänen kutsuessa kahville, ajatukseni katkesi ja nousin kahvi pöytään. Hän oli leikannut valmistamastaan joulukakusta valmiita viipaleita, pidin sen tuomasta joulutunnelmasta ja mielestäni taatelikakun koostumus parani päivä päivältä. Istuimme vastakkain pöydän ääressä ja pysähdyin katselemaan hänen kiireetöntä jouluista ulkomuotoaan, hänellä oli hiukset kauniisti niin kuin ne oli aina olleet, pidin niistä juuri tuolla tavoin. Hänen silmänsä olivat hyvin kauniit ja hymy mikä vieraili enää harvemmin hänen kasvoillaan, oli mielestäni kauneinta ja vetovoimaisinta mitä olin koskaan nähnyt. Hän oli hyvin säilynyt kaunis nainen, ehkä painoa oli hieman vartaloon tullut lisää, mutta hän tuntui vielä käsissäni kevyeltä ja nuorekkaalta kuin ensimmäisen kerran tavattua. Nautimme kahvit joulumuistoista keskustellen, nousimme pöydästä sohvalle katselemaan loppuillan jouluaiheisia ohjelmia sekä nauttimaan joululahja konvehtien makeudesta. Tv:n ilmoittaessa sulkemisajan koittavan, nousin ja katselin joulukuustamme, meillä oli vielä vanhan ajan kynttilät, punaisia ja kullan värisiä nauhoja sekä punaisia ja hopean värisi palloja, mielestäni hänen kätensä jälki näkyi koristelussakin. Aloitin sammuttelemaan kynttilöitä, niistä nousi vieno savu kiehkura sammuttaessa, sekä tuoksu joka toi kauniisti joulun mieleen. Isosta ikkunasta näkyi talven taika maailma, leijuva pakkaslumi ja tähdet. Hän käveli luokseni kuin olisi arvannut ajatukseni, käännyin hänen puoleensa ja hän tiesi jokavuotisen joulutoivotuksen olevan käsillä. Halasin häntä kevyesti ja kuin varoen jättämästä liian kovakouraista tunnetta hänen joulun herkistämään kehoonsa, suutelin hänen kasvojaan kevyesti, toivoin että joulun hyvä mieli ja arvostus häntä kohtaan tuntuisi näin oikealta. Jouluyö jätti kuvan että olemme edelleen elossa ja rakastamme toisiamme.

Kyllä mä sen muistan. ❤️

Muistan hämärästi ensimmäisen Joulumme. m>n

En muista, sillä siitä on jo aikaa...

En tosiaan muista koska sitä ei ole ollutkaan

Livenä ei oo ollut.

Jouluyön täällä muistan