Kirjoittaako kukaan masentunut enää blogia? Sellaista kirjoitettua, esim. bloggerissa?
Aktiivisia blogeja?
Anonyymi-ap
38874
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
en oikein usko että kukaan jaksaa.
ehkä sinä voisit?
masennusblogi:
"tänään oli harmaa ja sateinen päivä, olin masentunut"
"huomenna on samanlaista"
No siis mulla on blogi
Ap
No laita linkki tänne, minkä niminen se on?
Some vei blogit.
Tää on kyllä niin surullista.
Ap
Tekniikka muuttaa aina maailmaa. Some tuhos foorumit ja blogit aikalailla. Nyt ne on youtubessa, tiktokiss ellei kyse ihan niche aiheesta
Suorastaan masentavaa, voisi sanoa.
Joku uus juttu tuhoaa somen sit tulevaisuudessa
sähkökatkos? silloin hävisi somet sun muut....
Minuakin kiinnostaisi tietää, että missä pääsisi lukemaan muiden kokemuksia tai voisi jopa itse kirjoittaa.
Mä oon Bloggerissa. Siellä oli joskus vuosia sitten hyvinkin vilkasta. Olin itsekin jokusen vuoden hiljaa, mut palasin taas kirjoittaan mun blogia.
Ap
no millä nimellä olet siellä?
Kysyntää ei ole eikä siis tarjontaa
Joo vaikuttaa aika hiljaiselta. Olis ihanaa kun se elpyis, sellainen oikea kirjoitettujen blogien kulttuuri nopeatempoisten somevideoiden sijaan tai rinnalle. Itsellä ainakin olis kiinnostusta.
Tuskinpa. Trendi on lyhyempiin videoihin ja kohta tekoäly mukana
Toiseksi, somesta saa rahaa ->blogeista ei. Joten tässä on tällanen juttu myös. Tai no somesta saa jos tarpeeks aktiivinen, katsojia jne. Eli oikeesti ei mut kaikki yrittää
https://peilissa.blogspot.com
hienon näköistä, hyvin taiteellista.
miksi muuten tuolta etusivulla olevalta, ilmeisesti alastomalta naishahmolta, puuttuu pää? joku taiteellinen ilmaisu tai kannanotto vissiinkin.
tsiisus kun on rankkaa tekstiä! miten ihmeessä pystyt käymään töissä??! 8 tunnin päiviä, mitä ihmettä. huhuh. mutta töissä menee kuitenkin aika hyvin vai? tai ainakin esität että menee hyvin...
Koska on pakko
Sulla vissiin paha anoreksia?
jotenkin vaikuttaisi että se työ on kuitenkin hyväksi sinulle, jos miettisit että olisit kotona aamusta iltaan ja yön päälle niin mitenhän pitkään selviäisit sillä tavoin. kannattaa varmaan koittaa pitää kiinni siitä työpaikasta, millaista työtä se on, onko se fyysistä tekemistä?
Syömishäiriö on vähän väistynyt tai vetäytynyt taka-alalle, nyt enemmän muita juttuja. Mut pitkään mulla kyl oli se ja kirjoitin siitä.
Työ on (onneksi) vain osa-aikaista. Enempään en pysty nyt enkä ehkä koskaan. Katsellaan. Kirjoittelen blogiin avautumisia elämästä, josta en monelle kerro.
mitä muita juttuja sinulla on nyt enempi kun anoreksiaa, nyt tällä hetkellä, tänään?
on tuo sinun elämä kyllä uskomattoman rankkaa, en minä vaan pystyisi tuollaiseen mitenkään. kova olet, todella.
SH on vaikee voittaa.
Yleistä elämän synkkyyttä. Useampi diagnoosi, tulevaisuus jota ei ole. Vaihtoehdot on hengittää tai lakata hengittämättä. Tänään hengitän. Hymy, jonka taakse ei näe ja mustaakin mustempi huumori.
"behind the smile"...
ymmärrän kyllä.
ihan tosissaan, en minäkään tuolla sinun tavallasi pystyisi elämään. olisi minulle ihan liian rankkaa tuollainen. olet paljon kovempi kuin minä. kunnioitan, todella.
saattaisin kävellä ohitsesi jossain enkä tietäisi mitään siitä mitä koet joka päivä.
kun ei minulla ole ollut mitään tuollaista kuin sinulla on, ja silti harva se päivä tuntuu että haluaisi vaan pois täältä. melkein joka päivä.
taidan olla aikamoinen luuseri... mutta en vaan ole koskaan tajunnut miten ihmiset selviää vaikka mistä ja vaan jatkaa päivästä toiseen niinkun ei mitään. en minä vaan pystyisi sellaiseen. minulta vaan puuttuu aivoista joku palikka mikä saa haluamaan elämää.
Joo en mäkään uskalla väittää että se ois kokonaan pois. Se vain on taka-alalla eikä juuri oireile. Muut asiat oireilee enemmän.
Oletan ettet oo saanu oikein mitään apua?
Kyl mä avun piirissä oon ollu kauan.
Eri asia sit toimiiko se. Mulla ei ainakaan kun ne hoiti väärää sairautta monta vuotta
Ethän vähättele omaa tilannettasi. Sitä ei voi verrata kenenkään muun tilanteeseen. Sun tunteet on todellisia ja oikeutettuja. Mustakin usein tuntuu et mulla ei ole syytä tai oikeutta voida pahoin, kun mullahan on asiat ihan hyvin. Ja silti haluaisin kuolla.
Mullakin on ”diagnoosit tarkentunu” tässä vuosien varrella, ja oon kyl saanu enimmäkseen hyvää hoitoa. Just nyt kuitenkin tilanne on aika epävarma ihan sen hoidon saamisen suhteen, kun terapia loppui ja poli on pahasti ruuhkautunut ja alimiehitetty.
minulla on just samanlaista, ja tuntuu tosi syylliseltä. kun asiat on kuintenkin paremmin kuin monella muulla. se aina riippuu siitä keneen vertaa.
ja kun mietin sellaisia ihmisiä jotka on vammautuneita eikä pysty edes liikkumaan eikä tekemään juuri mitään itse, silti ne vaan jatkaa loppuun asti. en tiedä miten ne sen tekee.
jos minulle nyt jotain vakavaa sairautta tms. tulisi eteeni, niin en usko että sitä alkaisin elämään läpi, en vaan pidä sitä mitenkään mahdollisena että pystyisin.
Koitan jaksaa päivitellä blogia illalla/yöllä. Muutenkin jatkan sen kirjoittamista. Saa seurata, jos kiinnostaa, mutta jatkan sen pitämistä, vaikka sen katselukertoja olisi nolla. Ihan itseäni varten.
Anteeksi tauko - nyt on taas uusi postaus. -ap