Olen 21w ja vielä neitsyt..olen saurustellut poikaystäväni kanssa reilun vuoden ja seksi alkaisi pian olla ajankohtaista!! Rakastan häntä todella paljon ja hän minua..hän saa oloni tuntumaan turvalliselta jne. ja haluaisin antaa neitsyyteni hänelle mutta kun en uskalla.. pelkään ensinnäkin kipua aivan hirveästi.. toiseksi vihaan kroppaani vaikka olen sporttinen ja tiedän ettei siinä mitään suurempaa vikaa ole.. olen ollut kyllä hänen edessään alasti pari kertaa mutta oloni on todella epämukava vaikka hän kehuu minua oloni ei siitä yhtään parane olen todella epävarma ulkonäöstäni..vihaan rintojani ja pipmsaani!! Kun koskettelemme toisiamme ajattelen koko ajan miltä näytän miltä tunnun ja olen todella vaivautunut kun poikaystäväni koskee rintoihin tai pimpsaani enkä osaa nauttia tilanteesta ollenkaan päinvastoin...poikaystäväni on kokenut ja erittäin hellä ja yrittää aina tehdä oloni mukavaksi mutta kun ei auta!!=( kiihotun kyllä hänestä mutta en osaa nauttia siitä koska mietin koko ajan miltä näytän mistäkin kohdasta tai olenko liian kuiva vai liian märkä ynm. Voisiko joku auttaa..kun itse en löydä ulospääsyä tästä =(
iso ongelma..
n21w
113251
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
ettei äijäs käy vieraissa? harvemmin oon kuullu et joku seurustelee noin pitkää ilman seksiä ja vielä tuon ikäisenä.. vaikka se seksi ei tärkeintä olisikaan..
No ei tuo nyt ole iso ongelma. Itse olin neitsyt 24-vuotiaana ja seurusteltiin kyllä aika pitkään ennen ensimmäistä kertaa. Yhteen muutettua nukuttiin tietysty yhdessä, mutta sitten se kävikin melko nopeasti. Alussa ei tiedä miten on hyvä, eikä välttämättä onnistukaan sisään vienti. Senjälkeen ehkä miehellä on helpompaa, mutta pitkä esileikki ja häpyhuulen yhtä pitkä kutitus kyllä muutamien kertojen jälkeen toimii naisellakin. En siis puhu minuutin suorasta hyvälystä, vaan kymmenien minuuttien tai jopa tuntien. Hiljaa hyvä tulee, mutta siinä tarvitaan molempien apua.
itselläni oli/(on) sama ongelma. pelkäsin ja pelkään vieläkin joskus miltä näytän ja tunnun...ja teenkö asiat oikein...
varmuutta seksuaalisuudessani vielä kaipaisin mutta kaikesta huolimatta asiat poikaystäväni kanssa menivät aina vain pidemmälle eikä alastomuus enää nii paljoa haitannutkaan.
ja nyt kun hän on minut nähny voin ainakin yrittää ajatella ettei enää ole mitn häpeilemistä.
tsemppiä ja itsevarmuutta sinulle! eihän kukaan ole täydellinen ja miehesikin sen varmasti tietää :)
Itselläni oli samanlaisia ajatuksia seurustelun alussa. Olin varmaan liikaa tuijottanut naisihanteita tv:stä ja alusvaatemainoksista... että kun en ihan samalta näyttäny..onko rinnat liian pienet..tunnunko oikealta..ajelenko karvat oikein..ym..
Mutta siis, mulla helpotti kummasti, kun vietimme poikaystäväni kanssa yhden päivän alasti! Hyväilimme toisiamme, söimme sängyssä (hän söi päältäni) kävimme suihkussa yhtäaikaa...enkä muista, että rakastelimmeko silloin. Siitä on jo aikaa. Mutta sen jälkeen olen lopettanut tuon murehtimisen (ja olen kuulemma seksikkäämpi kun en sitä mieti ;)
Mukavaa oleilua teille...
Tämä viesti mietityttää. Kyseessä voi olla taitavahko feikki tai sitten ihan oikea huolenaihe. Jos kyse on jälkimmäisestä niin pyydän anteeksi epäilyäni.
Jäin vain ihmettelemään, että riisuuduttu on pari pari kertaa ja kuitenkin puhutaan rintojen ja pimpsan koskettelusta. Eiköhän - niin kuin joku ehdottelikin - kannattaisi opetella ensin olemaan alasti kumppanin kanssa. Se olisi kiva tietää, miksi nimimerkki vihaa rintojaan ja pimpsaansa. Tarkoittaako tuo, että olisi parempi ettei niitä olisi lainkaan, vai onko Sinulla yksityiskohtaista "tietoa" siitä, että ne eivät ole joidenkin ns. normien mukaiset?
Pohdinta siitä "onko liian kuiva tai märkä" kertoo feikistä (vähän outoa huumoria siis) tai sitten todella etääntyneestä suhteesta omaan ruumiiseen. Ei rakastelutilanteessa kannata olla ensisijaisesti näytillä - pitää yhden naisen showta näkymättömille kameroille.
Mitähän apua osaisi tarjota? Miten ihminen voi itsevihastaan luopua? Jossain sanottiin taannoin, että sellaiset ihmiset, jotka eivät rakastellessa ajattele liikaa nauttivat siitä enemmän. Mitenkähän sekin on mitattu, mutta kieltämättä siinä on itua.
Mieti sitä, MIKSI Sinun pitää koko ajan tarkkailla ja arvioida itseäsi? MIKSI hitossa Sinun pitäisi täyttää jotain muita normeja kuin se, että kelpaat itsellesi? MISTÄ muka luulet tietäväsi mikä on ns. oikein?
Oikein ja kohtuullista on se, mistä te molemmat pidätte. Väärin taas on se, että poimit mediasta neuroosin ja tarpeettoman ihanteen toisensa perään - yleensä onnettomien julkkisten tilityksistä - ja sovellat niitä itseesi. Näin uskon käyneen. Ei kukaan ihminen ole median esilletuomien asioiden, so. kärjistysten, summa.
Asiallinen ja kiihkoton oppikirja ihmisen anatomista voisi my
Yhteenveto: jospa vain OLISIT, ELÄISIT ja ANTAISIT MENNÄ - etkä tekisi elämästäsi pervoa missikisaa. Ja ole rehellinen sille kaverillesi - enkä usko, että hänkään tavoittelee neuroottista missiä kelpaat hänelle kyllä, jos lakkaat pingottamasta.
Tämä viesti mietityttää. Kyseessä voi olla taitavahko feikki tai sitten ihan oikea huolenaihe. Jos kyse on jälkimmäisestä niin pyydän anteeksi epäilyäni.
Jäin vain ihmettelemään, että riisuuduttu on pari pari kertaa ja kuitenkin puhutaan rintojen ja pimpsan koskettelusta. Eiköhän - niin kuin joku ehdottelikin - kannattaisi opetella ensin olemaan alasti kumppanin kanssa. Se olisi kiva tietää, miksi nimimerkki vihaa rintojaan ja pimpsaansa. Tarkoittaako tuo, että olisi parempi ettei niitä olisi lainkaan, vai onko Sinulla yksityiskohtaista "tietoa" siitä, että ne eivät ole joidenkin ns. normien mukaiset?
Pohdinta siitä "onko liian kuiva tai märkä" kertoo feikistä (vähän outoa huumoria siis) tai sitten todella etääntyneestä suhteesta omaan ruumiiseen. Ei rakastelutilanteessa kannata olla ensisijaisesti näytillä - pitää yhden naisen showta näkymättömille kameroille.
Mitähän apua osaisi tarjota? Miten ihminen voi itsevihastaan luopua? Jossain sanottiin taannoin, että sellaiset ihmiset, jotka eivät rakastellessa ajattele liikaa nauttivat siitä enemmän. Mitenkähän sekin on mitattu, mutta kieltämättä siinä on itua.
Mieti sitä, MIKSI Sinun pitää koko ajan tarkkailla ja arvioida itseäsi? MIKSI hitossa Sinun pitäisi täyttää jotain muita normeja kuin se, että kelpaat itsellesi? MISTÄ muka luulet tietäväsi mikä on ns. oikein?
Oikein ja kohtuullista on se, mistä te molemmat pidätte. Väärin taas on se, että poimit mediasta neuroosin ja tarpeettoman ihanteen toisensa perään - yleensä onnettomien julkkisten tilityksistä - ja sovellat niitä itseesi. Näin uskon käyneen. Ei kukaan ihminen ole median esilletuomien asioiden, so. kärjistysten, summa.
Asiallinen ja kiihkoton oppikirja ihmisen anatomista voisi my
Yhteenveto: jospa vain OLISIT, ELÄISIT ja ANTAISIT MENNÄ - etkä tekisi elämästäsi pervoa missikisaa. Ja ole rehellinen sille kaverillesi - enkä usko, että hänkään tavoittelee neuroottista missiä kelpaat hänelle kyllä, jos lakkaat pingottamasta.
Hiiri sekoili ja aiheutti tuplat.
Toki alussa ujostuttaa, se on aivan normaalia. Jos poikaystäväsi tykkää ja kehuu ulkonäköäsi, usko häntä ja pidä itseäsi seksikkäänä. Alkoholi voisi auttaa estoihin ennen ensimmäistä kertaa ellet ole absolutisti. Kipua ei kannata pelätä, edetkää hitaasti. Ei muuta kuin pullo punkkua, kiva leffa ja nauttikaa... ;)
P.S. Ei liikaa paineita ekalle kerralle, paranee kokemuksen myötä
Jos on jo vuoden seurustellut ja kosketellut toista, niin tuntuu oudolta, ettei sitten jo samantien rakastella. Eletään 2000-lukua, jossa neitsyydellä ei ole enää samanlaista arvoa kuin menneessä maailmassa.
Noista rinnoista sen verran, että olen saanut intiimillä tasolla tuntea erään blondin, jolla oli ihan aivan pikkuruiset, olemattoman pienet rinnat. Mutta eipä se häntä haitannut lainkaan: itseluottamusta riitti ja hän piti itseään hyvännäköisenä.
Häiritsivätkö sinua ne pikkuruiset rinnat?
En todellakan osaa sua neuvoa. Itse olen koko pienen ikäni ollut sujut oman kroppani kanssa ja alastomuus on aina ollut mulle luonnollista. Neitsyys meni kuitenkin vasta 20- vuotiaana, löydettyäni SEN IHMISEN, kenen kanssa todella neitsyyteni halusin menettää. Tunsimme tasan 10. päivää ja neitsyys meni sen siliän tien... Nyt kuukauden päästä mennään naimisiin, kaks vuotta ollaan oltu yhdessä.
Niin... ja se ei muuten sattunut, tai tottakai nyt sattui vähän, mutta oli se sen arvoista...