Matkaa kylälle on kolmisenkymmentä kilometriä. Tässä talossa **Urpo Patronen **eli vuosikausia, ilman mitään tuloja ja ilman juuri mitään yhteyksiä ulkomaailmaan. Talo sijaitsee kaukana Lieksan keskustasta harvaan asutussa Kontiovaaran Karsikossa.
Miten ihminen voi elää yksin korvessa pelkällä puurolla ja marjoja ja sieniä keräämällä?
Sitä Timo Patronen on veljensä Urpon yllättävän kuoleman jälkeen ihmetellyt.
Urpo Patronen.
Avaa kuvien katselu
Urpo Patronen. Kuva: Pasi Peiponen / Yle
Vasta veljen kuoleman jälkeen Timo Patroselle kävi selväksi, ettei erakoitunut veli ollut ollut ainakaan 14 vuoteen työvoimatoimiston kirjoilla. 57-vuotiaana kuollut mies ei ollut saanut sosiaaliavustuksia eikä palkkaa. Millä hän eli?
Timo Patronen ei ollut tajunnut, miten vähällä hänen veljensä oli vuosikausia tullut toimeen. Äidin perintöä veljelle oli muutamia tuhansia euroja. Muita tuloja ei ollut.
Kauraryynejä, suolaa ja sokeria. Vain välttämättömiä perustarpeita mies kävi ostamassa kylältä. Muuten hän viihtyi omissa oloissaan. Kylällä käynnissä saattoi olla kahdenkin viikon välejä.
Urpo Patronen ei – päinvastoin kuin seudun miehillä on tapana – kalastanut eikä metsästänyt.
Urpo oli jättäytynyt jo äidin eläessä yhteiskunnan tukien ulkopuolelle. Äidin kuoltua kymmenkunta vuotta sitten veli erakoitui yhä enemmän.
Patrosten veljesten vanhemmat.
Avaa kuvien katselu
Patrosten veljesten vanhemmat. Kuva: Pasi Peiponen / Yle
Mies jatkoi asumista perikunnan puulämmitteisessä talossa pesänhoitajana. Asuminen oli ilmaista, sähköt maksettiin perikunnan tililtä. Auto oli pihassa, mutta erakoitunut mies ei koskaan ilmoittanut tarvitsevansa rahaa elämiseen. Sisarukset, Timo Patronen ja veljesten sisko olivat asuneet jo pitkään muualla Suomessa.
Veljen kuoleman jälkeen selvisi, että tälle oli lähetetty verokortit joka vuosi, turhaan.
– Eikö verottajaa kiinnosta se, mistä sinä saat tuloja? Teetkö pimeää työtä vai millä sinä elät, kun et saa mistään myöskään avustuksia? Tämä minua ihmetyttää, Timo Patronen pohtii.
Erakkona korvessa
Talossa oli lankapuhelin, mutta mies ei vastannut juuri koskaan sisarustensa puheluihin. Itse hän ei soittanut vapaaehtoisesti sisaruksilleen. Erakoituneella miehellä ei ollut käytössä kännykkää eikä nettiyhteyttä.
Urpo kulki paljon metsissä. Timo Patronen yritti siskonsa kanssa saada veljeään käyttämään kännykkää, siltä varalta, että jotain sattuu. Veli huitaisi vain kädellään, ettei hän sellaista tarvinnut.
Timo arvelee veljensä pelänneen, että tätä kytätään.
Karttoi ja vierasti ihmisiä
Urpo Patrosen erakkous syveni vuosien varrella ja äidin kuoleman jälkeen – äärimmilleen.
Mies vierasti ihmisiä niin paljon, ettei lähtenyt kylille eikä ruvennut juttelemaan kenenkään kanssa, ellei ihminen tullut aivan viereen.
Naapurin lähtiessä kerran syksyllä talosta ja keväällä hänen saapuessaan takaisin Urpo istui samassa pöydänpäässä.
Timo Patronen erakkoveljensä istumapaikalla.
Avaa kuvien katselu
Timo Patronen erakkoveljensä istumapaikalla. Kuva: Pasi Peiponen / Yle
Erakko ei vuosiin tehnyt enää juuri mitään talon töitä – samosi vain metsiä.
Tietokoneista mies oli kiinnostunut, vaikka hänellä ei nettiyhteyttä ollutkaan. Niihin liittyen hän oli joskus yhteydessä parin kylän miehen kanssa.
Hän pelasi tietokonepelejä ja osasi korjata koneita. Hänen oma huoneensa talossa oli täynnä elektroniikkaa, Timo-veljen mielestä romua.
Urpo Patrosen makuuhuone
Avaa kuvien katselu
Urpo Patrosen makuuhuone Kuva: Pasi Peiponen / Yle
– Eikö hän saanut äidin kuoleman surua käsiteltyä, sitä ollaan siskon kanssa mietitty, Timo Patronen sanoo.
Loppu koitti metsässä
Erakkoveljen elämän viimeiset vaiheet liittyvät sosiaalisiin suhteisiin. Erakkoveljen olisi pitänyt osallistua sukulaisen hautajaisiin. Se oli se viimeinen niitti.
– Hän ei kestänyt sitä hautajaisiin lähtöä ja sosiaalisia tilanteita, Timo Patronen pohtii.
Kaksi päivää ennen tädin hautajaisia hän päätti elämänsä.
Lieksan Kontiovaaran Karsikon maisema 2.4.16. Tien päässä asui Urpo Patronen.
Erakkoveli löydettiin metsästä kuolleena viikon etsintöjen jälkeen. Kova räntäsade haittasi etsintöjä.
Jos Timo Patronen vain olisi tiennyt, mikä on lopputulos, hän olisi yrittänyt auttaa veljeään.
– Kyllähän sitä aina kysäisi täällä käydessä, mikä tilanne on, mutta kun se hänen vastaamisensa oli hankalaa, Timo Patronen sanoo.
Soittokierros monelle työllisyys- ja sosiaalialan asiantuntijalle vahvistaa asian: Lieksan erakon kaltaiset äärimmäiset tapaukset tunnetaan yhteiskunnassa todella huonosti, mutta niitä tiedetään olevan.
Timo Patronenkaan ei usko, että hänen veljensä tarina on ainutlaatuinen.
Miten ihminen voi elää yksin korvessa pelkällä puurolla ja marjoja ja sieniä keräämällä?
Sitä Timo Patronen on veljensä Urpon yllättävän kuoleman jälkeen ihmetellyt.
Urpo Patronen.
Avaa kuvien katselu
Urpo Patronen. Kuva: Pasi Peiponen / Yle
Vasta veljen kuoleman jälkeen Timo Patroselle kävi selväksi, ettei erakoitunut veli ollut ollut ainakaan 14 vuoteen työvoimatoimiston kirjoilla. 57-vuotiaana kuollut mies ei ollut saanut sosiaaliavustuksia eikä palkkaa. Millä hän eli?
Timo Patronen ei ollut tajunnut, miten vähällä hänen veljensä oli vuosikausia tullut toimeen. Äidin perintöä veljelle oli muutamia tuhansia euroja. Muita tuloja ei ollut.
Kauraryynejä, suolaa ja sokeria. Vain välttämättömiä perustarpeita mies kävi ostamassa kylältä. Muuten hän viihtyi omissa oloissaan. Kylällä käynnissä saattoi olla kahdenkin viikon välejä.
Urpo Patronen ei – päinvastoin kuin seudun miehillä on tapana – kalastanut eikä metsästänyt.
Urpo oli jättäytynyt jo äidin eläessä yhteiskunnan tukien ulkopuolelle. Äidin kuoltua kymmenkunta vuotta sitten veli erakoitui yhä enemmän.
Patrosten veljesten vanhemmat.
Avaa kuvien katselu
Patrosten veljesten vanhemmat. Kuva: Pasi Peiponen / Yle
Mies jatkoi asumista perikunnan puulämmitteisessä talossa pesänhoitajana. Asuminen oli ilmaista, sähköt maksettiin perikunnan tililtä. Auto oli pihassa, mutta erakoitunut mies ei koskaan ilmoittanut tarvitsevansa rahaa elämiseen. Sisarukset, Timo Patronen ja veljesten sisko olivat asuneet jo pitkään muualla Suomessa.
Veljen kuoleman jälkeen selvisi, että tälle oli lähetetty verokortit joka vuosi, turhaan.
– Eikö verottajaa kiinnosta se, mistä sinä saat tuloja? Teetkö pimeää työtä vai millä sinä elät, kun et saa mistään myöskään avustuksia? Tämä minua ihmetyttää, Timo Patronen pohtii.
Erakkona korvessa
Talossa oli lankapuhelin, mutta mies ei vastannut juuri koskaan sisarustensa puheluihin. Itse hän ei soittanut vapaaehtoisesti sisaruksilleen. Erakoituneella miehellä ei ollut käytössä kännykkää eikä nettiyhteyttä.
Urpo kulki paljon metsissä. Timo Patronen yritti siskonsa kanssa saada veljeään käyttämään kännykkää, siltä varalta, että jotain sattuu. Veli huitaisi vain kädellään, ettei hän sellaista tarvinnut.
Timo arvelee veljensä pelänneen, että tätä kytätään.
Karttoi ja vierasti ihmisiä
Urpo Patrosen erakkous syveni vuosien varrella ja äidin kuoleman jälkeen – äärimmilleen.
Mies vierasti ihmisiä niin paljon, ettei lähtenyt kylille eikä ruvennut juttelemaan kenenkään kanssa, ellei ihminen tullut aivan viereen.
Naapurin lähtiessä kerran syksyllä talosta ja keväällä hänen saapuessaan takaisin Urpo istui samassa pöydänpäässä.
Timo Patronen erakkoveljensä istumapaikalla.
Avaa kuvien katselu
Timo Patronen erakkoveljensä istumapaikalla. Kuva: Pasi Peiponen / Yle
Erakko ei vuosiin tehnyt enää juuri mitään talon töitä – samosi vain metsiä.
Tietokoneista mies oli kiinnostunut, vaikka hänellä ei nettiyhteyttä ollutkaan. Niihin liittyen hän oli joskus yhteydessä parin kylän miehen kanssa.
Hän pelasi tietokonepelejä ja osasi korjata koneita. Hänen oma huoneensa talossa oli täynnä elektroniikkaa, Timo-veljen mielestä romua.
Urpo Patrosen makuuhuone
Avaa kuvien katselu
Urpo Patrosen makuuhuone Kuva: Pasi Peiponen / Yle
– Eikö hän saanut äidin kuoleman surua käsiteltyä, sitä ollaan siskon kanssa mietitty, Timo Patronen sanoo.
Loppu koitti metsässä
Erakkoveljen elämän viimeiset vaiheet liittyvät sosiaalisiin suhteisiin. Erakkoveljen olisi pitänyt osallistua sukulaisen hautajaisiin. Se oli se viimeinen niitti.
– Hän ei kestänyt sitä hautajaisiin lähtöä ja sosiaalisia tilanteita, Timo Patronen pohtii.
Kaksi päivää ennen tädin hautajaisia hän päätti elämänsä.
Lieksan Kontiovaaran Karsikon maisema 2.4.16. Tien päässä asui Urpo Patronen.
Erakkoveli löydettiin metsästä kuolleena viikon etsintöjen jälkeen. Kova räntäsade haittasi etsintöjä.
Jos Timo Patronen vain olisi tiennyt, mikä on lopputulos, hän olisi yrittänyt auttaa veljeään.
– Kyllähän sitä aina kysäisi täällä käydessä, mikä tilanne on, mutta kun se hänen vastaamisensa oli hankalaa, Timo Patronen sanoo.
Soittokierros monelle työllisyys- ja sosiaalialan asiantuntijalle vahvistaa asian: Lieksan erakon kaltaiset äärimmäiset tapaukset tunnetaan yhteiskunnassa todella huonosti, mutta niitä tiedetään olevan.
Timo Patronenkaan ei usko, että hänen veljensä tarina on ainutlaatuinen.
Vastaukset 65
Vanhimmat
Onpa surullien kertomus, tietääkö täällä ketään tästä?
Muistan, että kirjoitetiin, hän halusi elää noin, tai halusiko oikeasti?
Ketään , siis kukaan.
Tietämisestä nyt tiijä. Tuosta armeijakuvasta muistan jotenki. Olisinko nähny viimeks joskus 90-luvulla. Ihmiskohtaloita on niin monta ja monta.
Hyvällä alulla oli omakin erakoituminen, kun pari yhteiselon kokeilua meni persiilleen. Viitisentoista vuotta olin tuolla korvessa, yksin ja ikää jo liki neljäkymmentä.
Sitten tuli tuo nainen sinne korpeen. Tuli ihan tulemalla, oikeesti.
Puhuttiin ja puhuttiin, ja sitten kait pussattiinkin. Lopulta hään sano, jotta nyt lähetään ihmisten ilimoille.
Ei ollu mitään kiirettä sen lähtemisen kanssa, mutta kun lähettiin, niin mentiin kerralla vähän kauemmas.
Alotin opiskelut, sain hyvän työn ja väsättiin mukuloita, vähän. Sinne korpeen on välillä kaipuu ja monta kuukautta vuoteen siellä tulee oltua, kun on eläkkeellä.
Siellä korvessa on nimittäin Suomen paras savusauna.
karu kohtalo
Olipa kaunis ja koskettava kertomus. Parasta mitä ihmiselämässä voi saada on erakon titteli. Harmi vaan että lähipiiri ei sitä ymmärrä ja turhanpäiten rasittaa.
Oli nätisti kirjootettu ja sanat oli kouhallaan.
miten pää kestää yksinoloa?
Kyllä erakoita on lieksassa useita ja ei ihmiset heistä välitä. Ovat jättäneet ne ihan yksin.
Eräskin asuu sertinvaarassa, mätäsvaaran kupeessa. Sähkötön mökkin ,kantovesi, uunilämmitys. Mies käy pari kertaa kuussa keskuatassa ruokaa ostamassa. Pitkä tukka ja parta. Vaatteet 60 lukua ja selässä ikivanha ja kulunut reppu.
Kesäisin on tehnyt naapureille viikon pari polttopuita. Eväänä sillä on itse kasvatettuja ,keitettyjä perunoita ja keitettyä kalaa. Juomana puolukkamehua. Hyvin vaatimaton mies ja tyytyy vähään.
Tiedän tuon Sertinvaaran erakon.
Lähiseudun isännät on teettäneet sillä töitä orjapalkalla, eivätkä koskaan ole ruokkineet häntä !
On siinä ahneus huipussaan ! Kun vaatimaton mies ei itse pyydä niin sille ei annetakkaan.
Hävytöntä touhua.
Vanha totuus on se että rikas ei anna paljostakaan mutta köyhä antaa vähästäänkin.
Tuollaisia erakoita asuu kaupungeissa vaikka kuinka paljon. Kun kuolevat, voivat maata kämpässään jopa vuosia, ennen kuin joku löytää.
Minunkin äiti vietti erakkoelämää kerrostalossa. Kun se kuoli ja pariviikkoa oli maannut lattialla huomattiin isännöitsijän tullessa katsomaan että äidin kissa oli nälissään syönyt äidiltä kasvot ja paljon jalkalihaksia.
Hautajaisissa arkku oli tietenkin suljettu. Kissan natskautti hengiltä isännöitsijä.
Patronen oli kyllä kurko, respect!!
Kaupunkien kerrostaloissakin elää paljon erakoita.
elääkö erakkoja asunnottomina?
ohitse vilisee ihmisiä koko ajan, mutta henkilö on yksin
Eläessään ei kukaan välitä, kun kuolee on niin hyvä ja rakastettu monen kohtalo.
Perintöä odotellessa...
Tuo mies olisi hyvä esikuva nykyiselle Lieksan joutoväelle.
Joo. Oli tahdonvoimaa vaikka muille jakaa.
On olemassa myös sosiaalisia erakoita jotka latautuu yksin ollessa. Koska maailma on paha paikka niin monet kivat ihmiset haluaa vetäytyä ihmiskontakteista. Erityisestä itä-suomessa erakoituminen on oikeastaan ainoa tapa säilyttää mielenrauha koska väki juoruaa paljon ja on pahansuopaa. Ei sellaisesta seurasta ole seuraksi ihmiselle.
Lieksassa oiva tapa selvitä on eristäytyä muista.
erakko on ainutlaatuinen ilmiö heille, jotka syntyneet maahan ja eläneet koko iän siinä, mahdollisesti synnyintalossa...
ei voi tietää miltä se tuntuu elää samassa synnyinpaikassa koko elämä
ilmiö voi olla paljon tärkeämpi kuin ajatellaan
tänään on paljon maahanmuuttoa jos vielä haluaa verrata erakkomaisuutta maahanmuuttoon
maahanmuutto on uudella maalla ja kaikki on uutta ja inspiroivaa
erakolla kaikki on tuttua ja....
En tunne tätä tapausta, mutta muistan erään, se oli etelässä. Isäntä oli asuntoonsa kuollut. Se ei ole erikoista, mutta se on, että oli ollut asunossa kuoleena liki 10 vuotta. Oli muumioitunut sinne, eli ei ruvennut haisemaan isommalti.
Miten se voi olla mahdollista? Se on selvä, että sukua/ystäviä ei ole ollut yhden yhtään. Vuokrat ja kaikki laskut meni automaattisesti tililtä koska hänellä oli sellainen sopimus pankin kanssa. Eläke juoksi toki, kun ei kukaan tiennyt hänen olleen vainaa.
Ilmoituksen teki lopulta postinjakaja, joka ihmetteli kun ei saa luukusta enää postia sisään. Kurkkasi luukusta niin siellä oli edessä metrien korkea postivuori.
Onhan se nyt aika surullista, että joku on noin irti kaikesta, että pötköttelee kämpässä liki 10v eikä kukaan kaipaa! 😵
Näin se menee, ihmisten kyky empatiaan vähenee koko ajan.
Tietysti jos joku haluaa olla erakko, se heille sallitakoon. Kyllä sellaisiakin on eikä ne välttämättä ole mitään onnettomia. He ovat itse valinneet tapansa elää.
Usein näin ei ole, se on kyllä varmasti tuskaa... miettikää, elää pienessä asunossa, kukaan ei välitä, ei yhtään ystävää, ei kertakaikkiaan ketään!
Kyllähän sosiaalisuolto näihin tarttuisi, kun ja jos tietäisi. Mutta kun ei tiedä.
postimies ihmetteli että eikö vainaja nyt voisi nousta ja raivata postiluukku kun posti ei enää mahdu sisälle
auttaa kun ihmisiä on ympärillä vain ilman kontakteja jopa, ei tarvi sanoa mitään, mutta on joka päivä ihmisten ilmoilla
...ja tekee mieli joskus alkaa puhumaan ihmisille
on se todellinen ongelma kun ei osaa puhua
ja ovat puheliat ihmiset sosiopaatteja, sairaita ja erilaisia
ei kukaan enää välitä
tahdotko uuden erakko valtio ohjelman?
Kuka normaali edes haluaisi olla tekemisissä itä-suomalaisten kanssa? täällä oikeasti kytätään, juorutaan ja kadehditaan ja juorutaan uudelleen. yhtä käytöshäiriötä tämä maakunta. jospa erakko halusi aitoja ihmisiä seurakseen ja niitä ei ollut?
Ite olen tehnyt muualta tulleena sellaisen linjanvedon että en ole tekemisissä paikallisten kanssa ellei ole ihan pakko. suurin osa on kateellisia juoruilijoita jotka laittaa nenän muiden asiohin. ei sellaisia vaan jaksa.
Erittäin hyvin ja osuvasti kommentoitu. Pelkkiä paskanjauhajia ja itsensä kehujia koko sakki, muka huumorintajuisia ja puheliaita..? Tuppisuita kun jotain kysyy, kun pitää juoruta, tarinaa kyllä tulee. Onneksi pääsin pois, reilu 10v helvetti on ohi!
ongelmia sun pitää kertoa ääneen, jotta pääsisit ongelmista ylitse
ihminen yksin ei kykene olemaan kaikkea isä, äiti, lapsi ja kaikki
ihminen tarvitsee muita ihmisiä
ääneen ongelmien kertominen on elinehto
ERAKOILLE ILMAINEN NETTI JA TIETOKONE!!
Juttu ja ne kuvat ovat täällä...
https://yle.fi/a/3-8815380
No oli hänellä sentään kissa!
Tuskin oli kovinkaan onnellinen erakko, siitä kertoo elämän päättäminen itse.
Kissi on myös tällä palstalla ollut huomattavan usein esillä niin sanoissa kuin kuvissa!
Lieksan tulisikin vaihtaa vaakunansa seuraavanlaiseen malliin: https://www.tiedonportailla.fi/mirrit/kissavaakuna.png 👍
Haluaisin erakoitua 🙋♂️
Lupa myönnetään, samalla lakkautamme tukesi.
t kelan pimut
Kaunein tarina mikä Lieksasta tullu pitkään....pitkään aikaan.
Missä tää asu?
Ehkä kannattaisi joskus miettiä, mitä läheisille oikeasti kuuluu. Suomen suurimmat ikäluokat alkaa olla 80 vuotiaita, kuinka heillä menee onko ystäviä, kannattaisiko soitella, tai tavata.
Tarinassa kuvatun miehen elämähän olisi persu kokkareiden mielestä parasta köyhille, ei kuluja ollenkaan, mutta on pois silmistä ja kuormittamasta sairaanhoitoa. Mutta ei verotulojakaan yhteiskunnalle, mutta kait se on pienempi paha.
Hän piti myös kuolla. Ei ollut muita vaihtoehtoja 🤫
Tuskin sai kahta kuolinilmoitusta lehteen, kuten Tamperelainen muusikko? Onko ihminen silloin ollut tosi hyvä jos on kaksi kuolinilmoitusta?,
Varmasti on ollut erittäin hyvä ellei täydellinen, sekä myös esimerkillinen yksilö jo pelkästään kahden kuolinilmoituksen perusteella!
Miksi pitää vielä lehdessä ilmoittaa. Minua ei kukaan jää kaipaamaan joten ihan sama 😇
Tasoissa ollaan! Eipä ole minunkaan hautakivettömällä haudalla surijoita, ja harvempi jää muutenkaan kovin pitkäksi aikaa muistelemaan. Ei haittaa millään lailla, vaan enemmänkin tuo helpotusta ettei tarvitse huolehtia siitäkään asiasta.
Hautaaminen on nykyään aika kallistakin? Parempi seurakunnan nykyhintoja jos ajatellaan, niin olisi tuhkat edullisempaa ripotella Pieliseen? Sekin on luvanvaraista hommaa. Sen saa tehdä kalastuskunnan luvalla.
Alkaa sitten kalatkin maistua kalmalle.
Olen ohjeistanut, polttohautaus, tuhkat minne haluatte ne laittaa, ei bio jätteeseen.
Ruokailun olen j myös ärjestänyt virkkoiden kera 😇
Miksi ei biojätteisiin? Menisi hyötykäyttöön.
No pistäkööt 🫡
Monikin haluaa tuhkansa siroteltavan vaikka sinne, missä paljon on kulkenut luonnossa ja se paikka on osoittautunut rakkaaksi? Sekin onnistuu maanomistajan luvalla, mutta sinne ei laitella sitten hautamuistomerkkejä. Puut ja muut kasvit käyttää kasvussaan tuhkan hyväkseen.
AIDSHOMO
Homotuhkaa ei saa viedä metsään, eikä minnekään kasveille, koska se toimii kuin rikkaruohomyrkky. Rikkaruohoihin sitä voi käyttää.
Olisi hyvä jos olisi edes yksi ystävä 😩
Ei nykypäivänä sellaista löydy. Tilaisuuden tullen se ystävä pettää ja jättää. Ei löydy luottamusta.
Parempi on olla vain yksin. Itse en kykene kenenkään kaveriksi.
Kyllä jokaisella pitäisi olla edes yksi ystävä! Mitä sinä haluaisit tehdä ystäväsi kanssa?
Ystävän kanssa vois virsiä veisata jyrryyttää, aamusta iltaan ja olla odottavalla kannalla, koska tulee tempaus.
Pircca on ainut ystäväni 😕
Pircca ei petä ikinä! Uskolinen ja hyvä ystävä!
Urpo taivalsi kohti auringon laskua, halusi ja pääsi pois.
Kissanikin häpeää minua 🐈. 😢
Kateeksi käy, kun itse en saa päätettyä..
mikä ero on lapin erakoilla itä-suomalaisiin verrattuna?
kirjoittavat erakoista ja joku keksii koettaa onnea korvessa
Voihan se onnistuakkin! 🤔