Suurta huomiota saanut homoseksuaalisuuteen liittyvä kannanotto on Päivämies lehdessä sanoilla " Homoseksuaalinen käyttäytyminen on Raamatun mukaan siveettömyyttä ja sellaisenaan synti (Room.1:25-27;3.Moos.18:22) .."
elikkä ns.perverssi-ilmiöt sana puuttuu päivämiehessä olevasta julkilausumasta eikä kannanottoa parisuhdelakiin vuodelta 2002 ole myöskään?
elikkä ns.perverssi-ilmiöt sana puuttuu päivämiehessä olevasta julkilausumasta eikä kannanottoa parisuhdelakiin vuodelta 2002 ole myöskään?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Minulle ei tule Päivämiestä. Onko lehdessä julkaistu julkilausuma saatavana netissä? Itseäni kiinnostaa erityisesti avioeroon tahtomattaan joutuneen uskovaisen avioitumisoikeuden kiistäminen.
Raamatun opetus uudelleen avioitumisesta on sama sekä tahallisesti että tahtomattaan eronneille. Raamatun mukaan avioliitto on voimassa jomman kumman puolison kuolemaan saakka.
Ylläolevan kirjoittajan näkemys Raamatusta ei tarkalleen ottaen pidä paikkansa, enkä oikein ymmärrä, miksi Jumalan rakkauden näkyminen aviorikoksen uhrille on niin vaikea hyväksyä.
Vanhoillislestadiolainen herätysliike perustaa opetuksensa kahteen asiaan: Raamatun sanaan sekä Suomen evankelisluterilaisen kirkon tunnustuskirjoihin.
Raamattu sanoo:
"Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa **muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen**, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin." (Matt.19:9)
Ydinasia tässä on se, että "hyljätyllä" ei tarkoiteta avioerossa syyttömänä jätettyä, vaan huorintekijää, josta Jeesus antaa luvan ottaa eron.
Tunnustuskirjat sanovat:
"Epävanhurskas on sekin säädös, joka avioeron jälkeen estää syytöntä osapuolta menemästä uuteen avioliittoon."
Lisäksi uskonpuhdistaja, rakas uskonveljemme Martti Luther viittaa yllä olevaan Matteuksen evankeliumin kohtaan sanoen:
"Kristus salli eron, mutta vain aviorikoksen tapahduttua. Kaikkein eniten ihmettelen sitä, että he (katoliset) pakottavat eronneen naimattomuuteen eivätkä salli hänen mennä avioliittoon toisen kanssa."
Eli avioliitto on Raamatun mukaan pyhä ja ikuinen, vakava liitto. Aviorikoksen uhrille itse Jeesus antaa kuitenkin luvan erota ja ottaa uusi puoliso. Miksi Jumalan oikeudenmukaista sanaa ei hyväksytä niin kuin se on kirjoitettu?
Hieno kirjoituksesi, erinomaisesti argumentoitu. Yhä enemmän alkaa ihmetyttää - näinkö keskeiset tunnustuskirjat sivuutetaan kun Raamattua tulkitaan heppoisesti, perinnettä ja opin syvimpiä viisauksia tuntematta, mutkat suoriks.
Kiitos sinulle näkemyksellisestä tekstistä.
"Ydinasia tässä on se, että "hyljätyllä" ei tarkoiteta avioerossa syyttömänä jätettyä, vaan huorintekijää, josta Jeesus antaa luvan ottaa eron."
Ja hylkääjä on sitten se syyttä suotta jätetty! Onpa nerokasta kielenkäyttöä...
"Jokainen, joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, tekee aviorikoksen, ja samoin tekee aviorikoksen se, joka nai miehensä hylkäämän naisen."
Siis se ihminen, joka menee naimisiin hylätyn osapuolen kanssa, tekee väärin. Eikö? Voiko sinun mielestäsi mennä sellaisen ihmisen kanssa naimisiin, jolle avioituminen on syntiä? Koska noitten Raamatun kohtienhan mukaan kuka tahansa, joka nai jonkun hylätyn osapuolen, tekee syntiä.
Paavali kirjoittaa:
"2 Sillä vaimo, joka miehen hallussa on, niinkauvan kuin mies elää, on häneen lailla sidottu, mutta jos mies kuolee, niin hän on miehen laista vapaa.
3 Sentähden jos hän toisen miehen kanssa on miehensä eläissä, niin hän huoraksi kutsutaan; mutta jos mies kuolee, niin hän on laista vapaa, ettei hän huoraksi tule, jos hän toisen miehen kanssa on."
Paavali on samaa mieltä muun Raamatun kanssa siitä, että avioliitto sitoo aina kuolemaan asti.
Tehdään ihan Sinua varten lukuharjoitus:
"Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai TÄMÄN hyljätyn, se tekee huorin."
Sanan "hyljätty" referenssi ei ole geneerinen, eli se ei viittaa kaikkiin hyljättyihin, vaan ainoastaan siihen joukkoon, joka on hyljätty huoruuden tähden.
Oli tästä hyljätystä nyt sitten mitä mieltä hyvänsä, niin Jeesus antaa selvin sanoin aviorikoksen uhrille luvan eroon ja uuteen liittoon. Näin lukee Raamatussa, näin sanoi aikanaan Martti Luther (muistatteko: Pyhä Henki matkasi aikoinaan Saksasta Suomeen) ja näin lukee kirkkomme tunnustuskirjoissa, jotka tunnustamme oikeiksi.
Ja jos yhtään ajattelette, niin eikö tämä kuulosta enemmän siltä armahtavalta, oikeudenmukaiselta ja rakastavalta Jumalalta, joka poikansa veren kautta on sovittanut Häneen uskovien synnit?
Kertoisitko minulle siis, mitä tuo Matt.19:9 tarkoittaa? On niin kovin helppo sanoa MUUHUN kohtaan viittaamalla, että "Raamattu on tätä mieltä" ja sulkea silmät tältä kohdalta. Onko se oikein?
Matt.19:9 on ainoa kohta Matt.5:32:n lisäksi, joka antaa luvan eroon. Lisäksi "rakas uskonveljemme Martti Luther", johon niin usein seurapuheissa viitataan, on opettanut tästä hyvinkin väkevästi. Uskomme tunnustuskirjoihinkin opetus huorintekijän uhrista on päätynyt.
Tuosta Paavalin kirjeestä:
"Sillä vaimo, **joka miehen hallussa on**, niinkauvan kuin mies elää, on häneen lailla sidottu..."
"Joka miehen hallussa on", eli joka on naimisissa miehen kanssa. Eli nainen, jonka mies ei ole rikkonut aviolupaustaan ja tullut sen tähden hyljätyksi.
Tuohan on harvinaisen yksiselitteinen kohta: mikäli joku on tullut huoruuden tähden jätetyksi, tai hän on tehnyt huorin ja eronnut liitostaan, niin tämän ihmisen kanssa naimisiin menevä tekee syntiä. Senkin saa tietenkin uskoa anteeksi, mikäli jaksaa uskoa, mutta synti se on, se on selvä.
Mutta huorintekijän uhrin Jeesus armahtaa tuossa yksinäisydeltä, joten jos menee naimisiin aviopuolison uskottomuuden takia eronneen kanssa, ei tee syntiä.
Yleensähän se menee niin, että tämä huorintekijä kieltää uskonsa,ottaa eron entisestä puolisostaan ja nai toisen.Suomen laki on sellainen, ettei tarvitse yhteisymmärryksessä hakea eroa vaan toisen hakemus riittää.Kuka silloin on hylkääjä ja kuka hylätty?
Kyllä tuossa tilanteessa sillä syyttömällä osapuolella säilyy oikeus mennä uusiin naimisiin, sillä muutenhan, lainsäädännöstä riippuen, tilanne voisi todellakin olla se, että huorintekijä ikään kuin sitoo toisen kädet ottamalla itse eron.
Haluaisin painottaa vielä sitä, että Jeesuksen lupa eroon ja uuteen liittoon ei ole missään nimessä käsky, ei kehotuskaan, vaan nimenomaan lupa. Raamatun ihanteena on täysin kiistatta elinikäinen avioliitto. Uskottomuuskin tulisi jaksaa antaa anteeksi. Mutta jos tilanne on se, että toinen elää haureudessa, eikä tee siitä parannusta, niin silloin tilanne on toinen.
Pyrkikäämme toinen toisemme kunnioittamiseen ja uskollisuuteen avioliitossa. Antakaamme kuitenkin Jumalan armon valaista niitä, joille se kuuluu - tässä tapauksessa avorikoksen hajottamia ihmisiä.
Suurta huomiota saanut perverssi-kohta ei kuulu kannanottoon, vaan sen pohjalta suviseuroissa pidettyyn alustukseen (löytyy suviseurojen sivuilta).
Varsinainen kannanotto on juuri se, joka Päivämiehessä oli. Se löytyy mm. kirkon kotisivuilta kohdasta Uutiset.
Kiitos erinomaisen avuliaasta vinkistäsi!