En voi unohtaa sua ja mulla on ikävä sua ..
Ymmärrätkö miten loukkasit?
Anteeksi kun kerroin muille miltä musta se tuntui..
Mutta pelkään sua.
Ajattelen että olet sinäkin välittänyt, mutta et ole saanut sanottua, mutta muistutan itseäni että sanoit ei, sitten tunnen tuskan että miten voin edes kuvitella edelleen niin.
Pelkään että olet minulle nyt hyvin vihainen, mutta toisaalta pelkään että olet ihan allapäin ja haluan kertoa että välitän silti, still..
Mutta tuon ajatuksen jälkeen ruoskin itseäni sairas .. ei hän välitä susta, ja hän on sen sijaan hyvin vihainen mulle.
Mutta haluan että olet kunnossa, olethan,?
Ymmärrätkö miten loukkasit?
Anteeksi kun kerroin muille miltä musta se tuntui..
Mutta pelkään sua.
Ajattelen että olet sinäkin välittänyt, mutta et ole saanut sanottua, mutta muistutan itseäni että sanoit ei, sitten tunnen tuskan että miten voin edes kuvitella edelleen niin.
Pelkään että olet minulle nyt hyvin vihainen, mutta toisaalta pelkään että olet ihan allapäin ja haluan kertoa että välitän silti, still..
Mutta tuon ajatuksen jälkeen ruoskin itseäni sairas .. ei hän välitä susta, ja hän on sen sijaan hyvin vihainen mulle.
Mutta haluan että olet kunnossa, olethan,?
Vastaukset 13
Vanhimmat
En ole vihainen.
En välitä.
Miksi et välitä hänestä?
Turhaan täällä huutelet. Näkee jo kirjoituksesta,että välität. Kävikö kumminkin niin ,että teit/sanoit toiselle asioita joita et tarkoittanut ja toinen lähti menemään.
Mitä se kemia välillä sitten on ollut? Silloin vuosia sitten ja nyt myöhemmin. Välititkö joskus? Mun täytyy saada tietää!
Sä et ole mulle hän, mutta kerron silti. Mulla oli tunteita aikoinaan paljon. Asiat vain meni ristiin, vaikka yritikin. Sitten tuli pitkä tauko, jonka aikana kaipasin. Mutta kun nähtiin, yhteyttä ei enää ollut.
Sitten se ei ollut todellista rakkautta tai et avannut silmiä
Välitin silloin ja välitän nyt. Hyvin paljon. Ei ole minulta tuollaiset kommentit.
Kenelle juttelet näitä?
Olen pahoillani jos olen ollut tyly, mutta,satutit minua pahemman kerran. Olen ollut hyvin vihainen. Voin antaa anteeksi, mutta en unohtaa. Aika poissa on muistuttanut minua, että voisin lähtökohtaisesti olettaa useimpien ihmisten kuitenkin olevan hyviä ja tahtovan hyvää, ei pahaa, aiheuttamistasi kokemuksista huolimatta. Yritän kohdata kuin ihminen ihmiselle. Anteeksianto on silti vaikea laji.
Ei kai omia tunteitaan pyydetään anteeksi siltä joka ne aiheutti. Vai mistä aloittajalla nyt kyse?
Jos kerran on ns ohitettu ja toimittu miten toimittu on turha huudella perään.
En uskaltanut lähestyä sua, anteeksi..
Vastaan kunhan laitat jonkun selkeän tunnisteen, mutta en vihaa enkä ole sairas, se on sinun omanpään sisäinen pelko, ei todellisuutta.
en vihaa mutta en myöskään tykkää siitä yhtään että ajelet perässä