Paljonkohan jouluisin tehdään itsemurhia

Tossakaan nyt ei ole mitään järkeä.

Kuulostaa siltä, että ajaudut kauemmaksi itsestäsi. Ikään kuin ulkoiset puitteet tuo onnen. Levollisuus tulee sisältä päin. Yksin oleminen on usein hankalaa, jos tekee kipeää kohdata itsensä ja kaikki menneet kivut.

Olen viettänyt useita jouluja yksin.

Meitä on monia, jotka viettää joulun yksin. Ai miten nautin rauhasta ✨️

Monissa perheissä vaan riidellään joulusin. Joko saadaan vääriä lahjoja, ruoka on pahaa, tai joku jää ilman pakettia. Ihan turha murehtia yksinäisyyttä. Ei se kaikilla mitään unelmaa sekään aika ole.

Mielikuvissa sitä kuvittelee, että yksun on aina huonompi. Tai kaikilla muilla on mukavaa kun on muita ympärillä. Ihmissuhteissa on konflikteja ja ne korostuvat pyhinä kun vähän juopotellaan. Oma rauha paras. Saa olla, syödä, lukea, katsoa joululeffoja, joulukonsertteja, käydä ulkona, kävellä, löhötä sohvalla. Aivan omassa tahdissa ja rauhassa. Ei kukaan motkota missä aikataulussa mitäkin. Yksin ei tarkoita että pitäisi olla yksinäinen

Itsemurhassa voi jäädä rammaksi

Jumaleisson! Suunnan vaihto.Täytyy yrittää tehdä itselleen mukavia asioita, mistä tulee hyvä mieli 🧑‍🎄Hyvää joulua sinulle.

Itse tykkään olla yksin joulunkin, jopa nautin siitä.

Miksi semmoisen haluat tehdä?

Joulu on vain yksi päivä vuodessa. Ei ole yhtä oikeaa tapaa viettää joulua. Voi olla myös yksin ja tehdä joulusta oman näköisensä. Sinnittele! Kohta on uusi vuosi, sitten pääsiäinen ja juhannus… Valoa ja lämpöä.

Itse en kärsi yksinäisyydestä. Kärsin ennemminkin muista ihmisistä. Jouluna on mukava olla omissa oloissaan.

Mistä paineet tulee? Ulkopuolelta, kun oletetaan miten muiden mielestä joulua 'pitäisi' viettää. Kenelle täällä eletään, muita varten, niin kuin muut? Vai voinko hyväksyä asiat nyt niin kuin ne on? Koska muuta ei ole.

Ei tarvitse kuin menettää kävelykyky, niin näkee asiat eri tavalla. Yhtäkkiä tärkeintä on terveys ja kun saisi olla jouluna ja sen jälkeenkin terve. Tai ilman kipuja. Pienikin kivuton hetki olisi lahja.

Ilot ja surut kuuluu elämään. Kyllä myös surut.

"Täydellinen elämä" on kuin pyramidihuijaus. Luullaan että koko elämän tarkoitus on siinä mitä omistaa, ketä saa rakastaa, perheenjäsenissä, elämän iloissa. Jos elämän tarkoitus on noissa, niin miksi ne loppuvat ja katoavat kuin niitä ei olisi ollutkaan? Ja miksi kaikki ovat yhä tyytymättömiä, myös ne, joilla asiat on ns. hyvin? Suosittelen kaikille masentuneille tutustumista apostoli Paavalin elämään.

Ymmärrän sinua aloittaja. Ihminen on kuitenkin pohjimmiltaan laumasielu joka tarvitsee toista ihmistä, tietysti jotkut ovat "itsekseenolijoita" ja nauttivat siitä.

Ainakin joskus on mukava olla toisen kanssa ja kaipaa toista ihmistä vierelle jakamaan aikaa ja hetkiä, vaikkapa juuri Joulu tai muunlainen juttu, miksei vaikkapa kokonaankin vierelle kulkemaan.

Se ei ole väärin tai huono juttu toivoa tai haluta jotakin toista ihmistä vierelle, se ei tee meistä ihmisistä vähemmän arvokkampia tai läheisriippuvaiseksi, kuin ne jotka haluavat olla itsekseen vaan se on inhimillistä.
Ihmisyyttä. Suomessa hyvin usein ajatellaan että
yksin on parempi, toki jokainen saa olla miten haluaa, ei siinä.

Rauhallista Joulua sinne kuitenkin, yksinolostasi huolimatta ja toivottavasti et kuitenkaan kokisi itseäsi surulliseksi ihan koko aikaa vaan löytäisit jotain hieman mukavaakin ajateltavaa🌼☀️

Sitä mitä tästä ketjusta mieleen. Niin joulu, joo se on osin sitä pyramidi huijausta. Yritetään saada ihmiset ylikuluttaa velaksi. Ja onhan se perinteisesti yhdessäolon juhla. Mutta tätä yhdessäoloa on kauppa törkeesti käyttäny hyväksi.

Mutta siitä oon samaa mieltä, että kyllähän ihmne toista ihmistä kaipaa. Toiset enempi, toiset vähempi. Mutta en silti oikeen ymmärrä, miks just jouluna. Kun en ite ainakaan näin vuoden pimeimpänä aikana kovinkaan hyvää seuraa oo.