Tossa etsin vähäiseen veneeseeni vähäiseen yöpymiskäyttöön vähäistä (ennenkaikkea hinnaltaan) lämmitintä, niin eipä taaskaan löytynyt, sen sijaan törmäsin mielenkiintoiseen ajatukseen lämpöpumpusta. Lähinä isompaan veneeseen tuollainen voisi toimia, kun vaatii kutienkin sähköä? Voisin kuvitella että jossain isommassa moottoriveneessä tällainen olisikin? Onko kellään kokemusta?
Moi - lämpöpumppua kellään veneessä?
Anonyymi-ap
921244
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 92
Vanhimmat
Olen pohtinut samaa, mutta lähinnä viilennykseen.
Dielsel-lämmittimet ovat tehokkaita ja varmatoimisia vehkeitä eivätkä vaadi paljoa virtaa.
Ilmastointilaite vaatisi jatkuvaa verkkovirtaa. Useimmissa paikoissa laiturin töpseliin ei sellaista saa liitää ja jos sitä käyttää omalla generaattorilla lämmitykseen, niin voi saman tien polttaa sen dieselin lämmittimessä.
Joo Suomessabon toki eniten kåyttöä lämmitykselle.
Ok, oletko teinipoju vai miksi se on niin tavatinta että veneessä pannaan? Se ei vaan liity tähänKÄÄN keskusteluun.
Sen on pako olla moderaattori koska sen ei tarvitse noudattaa keskustelun sääntöjä .
Jos joku muu kirjoittaisi samalla tavalla aiheeseen liittymättömästi ja seksuaalista sisältöä, niin moderaattori poistaisi sen.
Joissain jenkkiveneissä käytössä, siis lauhdutus meressä ja viiöeää tai lämmintä sisäyksikköön.
Normi ilmalämpöpumppu vie tilaa, eli pitäis katsoa sisäyksikölle tila, ulkoyksiklö pitäisi saada aaltoroiskeilta suojaan.
Kullä tehon pitäisi riittä
Niin kattelin ettå olivat isoja useamman tonnin koneistoja jotka vie jonkin verran tilaa, mutta tarrjoavat sekä kylmää että lämmintä.
Löytyy myös pieniä laitteita, halpoja ei löydy.
Ei mitään järkeä lämmityskäytössä, ja jäähdytyskäyttöön löytyy halpoja karavaanaripuolelta.
Ei säästä rahaa, mutta säästää energiaa, ja lämmityksen toiminta-aika kasvaa samalla tankkikapasiteetilla.
50% polttoaineen lämoöarvosta saadaan suoraan lämpönä lämmitettävää tilaan, ja 30% akselitehona lämpöpumpulla. Lämpökertoimella 5 siitä osuudesta saadaan siis 150% lämpönä hyödyksi.
Yhteensä lämpöä saadaan siis hyötykäyttöön 200% polttoaineen lämpöarvosta, eli yli tuplaten se mikä olisi saatu normaalilla diesellämmittimellä.
Muuta talveksi etelään niin säästyy vielä enemmän energiaa.
Jos tuo pitää opaikkansa, niin sinun kannattaa lämmittää diesel lämmittimellä ja ottaa siitä lämmöstä se 200% talteen. Silloin sinulla on ikilikkuja.
Silloin tankki täyttyy dieselistä.
Pitää lopettaa ajoissa, ettei mene yli.
Et taida ymmärtää lämpöpumpun toimintaperiaatteesta mitään. Lämpökerroin 5 ja 200% on toiveajattelua, mutta silti päästään yli 100%, koska eihän sen lämpöpumpun tuoma lämpö ole polttoaineesta lähtöisin. Dieseliä polttamalla tuotetaan sähköä, hukkalämpö otetaan lämmityskäyttöön ja sähköllä käytetään lämpöpumppua joka tuo lämpöä ulkoilmasta tai vedestä.
Mikä on diesel-generaattorin hyötysuhde lämmön tuotannossa, kun otat sen pakokaasussakin olevan lämmön talteen?
Sinulla on varmasti antaa tarkka luku koska taidat ymmärtää lämpöpumpun toimintaperiaatteesta kaiken.
Lämpökerroin 5 ei todellakaan ole toiveajattelua, kun lämmönlähteenä on vesi, ei ilma eikä jää, ja lämpö luovutetaan alle 25C lämpötilassa ilmaan. Eikä patterin kierto veteen 55C.
Yli viiden lämpökertoimia on vaikka kuinka monissa talojen lämpöpumpuissa, lämpökaivoissa tai maakierrossa, myös kiertoveden kanssa kun on lattialämmitys, vaikka silloin tarvitaan 5 astetta korkeampi luovutuslämpötila ilmaan verrattuna.
Juu, mainosteksteissä on.
Miten diesel-generaattorin hyötysuhde lämmön tuotannossa liittyy lämpöpumpun toimintaperiaatteeseen?
Jos palotapahtuma olisi täydellinen ja saisit kaiken pakokaasuun sidotun lämpöenergian talteen sekä äänieristäisit sen generaattorin, olisi hyötysuhde 100%... joten hyötysuhde riippuu pakokaasun koostumuksesta ja siitä, että paljonko lämpöenergiaa saat pakokaasusta otettua.
Miten saat tuosta ikiliikkujan? Ei se lämppäri lämmöllä käy vaan dieselillä. Miten konvertoit lämmön takaisin dieseliksi ilman häviöitä?
Ei vaan taloissa yleisesti, myös omassani.
Onhan niitä puolueettomia testejäkin tehty, ja saatu niissäkin yli 5 lämpökertoimia.
Rajallisissa olosuhteissa hetkellisesti kyllä, mutta ei kautta linjan kun lämmönlähteen energiasisältö ja lämmön tarve vaihtelee. Olosuhteet talossa maalämmöllä ovat varsin erilaiset kuin veneessä vesillä. Vaikka autosi virallisesti kuluttaa 4,8l/100km ei se tarkoita, että pystyisit muualla kuin testiradalla joka kelissä ajamaan 60l tankilla 1250km.
Olosuhteissa on sellainen ero, että talossa esiintyvä ideaaliolosuhde on vain harvoin, mutta veneessä aina kun lämmitystä tarvitaan.
Eli otetaan lämpöä nestemäisestä vedestä, eikä sulatusjaksoa tarvita, toisin kuin talojen ilmalämpöpumpuissa.
Silti talossakin päästään yli 5 lämpökertoimeen porakaivosta lämmön ottavilla lämpöpumpuilla.
Eihän Suomessa ole kuin pari kuukautta vuodessa jolloin veneily on mukavaa jos sää sattuu suosimaan. Siihen kannattaa satsata oikein isosti.
Kausi on kuusi viikkoa Jussista koulujen alkuun.
Meillä kausi alkaa, kun jäät lähtee. Loppuu, kun makeaa vettä ei saa oikein mistään loppu syksystä loka/marraskuu.
Työttömällä on aikaa
Mikä on sellainen tilanne, ettei makeaa vettä saa?
Käänteisosmoosilla sitä voi tehdä merivedestä ja vaikka suovedestä.
Voi tehdä, mutta onko järkeä, kun melkein puolivuotta saa laadukasta vettä sieltä täöltä.
Vesikoneen vesi ei ole oikein hyvän makuista ja on aika arvokasta käyttää, huoltaa, olen kyllä tutkinut asiaa, mutten kuitenkaan innostunut. Diesel genu olisi niin saisi kyllä vesikonetta pyöriteltyä, mutta joo.
Sinulla kai on . Minulla on pidempi .
On lämpöpumppuja veneissä. Sähköllä lämmittäminen (ja jäähdyttäminen) vaatii käytännössä joko generaattoria tai jatkuvaa maasähköä.
On isoissa veneissä
Meillä on Webaston venekäyttöön tehty lämmittävä ja viilentävä automaatti-ilmastointi. Säätöpaneelista valitaan haluttu lämpötila ja laite hoitaa kaiken, niin kuin autossa. Lauhdutus tapahtuu merivedellä, joten siinä on suodatin ja se on, kuten moottoritkin huuhdeltava pakkasnesteellä jos lämpötilat menevät pakkaselle. Systeemi toimii joko maasähköstä, genun kautta, tai sitten pääkoneiden pyörittämien 200A latureiden ja invertterin kautta.
Lämmittäminen sen kanssa on aika epäkäytännöllistä.
Poltat dieseliä, että voit tehdä sähköä, jolla lämmität, vaikka voisit lämmittää suoraan sillä dieselillä.
Ei ainakaan tule pakokäryjä laiturissa piuhan päässä ja ajon aika palaa dieseliä joka tapauksessa. Lämpöpumppuhan ei varsinaisesti lämmitä sähköllä. Sähkö pyörittää vaan sitä pumppua. Ei niitä käytettäisi, ellei se olisi energiatehokasta.
Sähköntuotannon häviöt on lämpöä jota voi hyödyntää, ja sähkön voi käyttää lämpöpumppuun lämmitysvastusten sijaan.
Kerro, miten hyödytät deneraattorin vesijäähdytyksen mukana mereen menevän lämmön?
Hyötysuhde paranee kun jättää sähkön tarpeettomana energiamuunnoksena välistä pois.
Kaikkein surkein hyötysuhde saadaan jos sähkökin kiertää akun kautta, eli muutetaan välillä kemialliseksi energiaksi.
Eli lämpöpumpun akseli suoraan polttomoottorin, vain kytkin välissä.
Ei generaattoria eikä sähkömoottoria, paitsi käynnistyksen yhteydessä hetkellisesti.
Varmaan johdat diesellämppärinkin tuottaman lämmön mereen ja mietit miksei vene lämpene. Ei sitä genua tarvitse merivedellä jäähdyttää kun sillä halutaan tuottaa lämpöä. Se jäähdytysvesi on tietysti sisäisessä kierrossa veneen lämmityspiirissä. Hukkalämpö johdetaan lämmönvaihtimen kautta meriveteen jos on tarve käyttää genua ilman lämmitystarvetta.
Ei se mitenkään parane. Energiaa ei saa tuhottua, ainoastaan sen olomuoto vaihtelee ja konversiohäviöt ovat lämpöä.
Eikä se sähkö ole tarpeeton energiamuunnos. Hyötysuhde paranee kun käytät sähkön lämpöpumpun pyörittämiseen joka tuo lämpöenergiaa ulkoa. Akun lataus ja purku tuottaa lämpöä sekin.
Teoriassa lämpöpumpulla saisi lämmön pakovedestä pois.
Isossa kuvassa tuollaisia on esim. Turussa jätevedestä itetaan lämmöt veks.
Toisaalta, jos niin tekee, ei tarvita lämpöpumppua. Riittää lämmönsiirrin.
Silloin generaattorin tehtävä on vain tuottaa pakokaasua
Tosi kätevää
Riippuu hyötysuhteesta.
Dieselistä sähköksi se on huono.
Ei ole, koska sähköntuotannon hukkalämpö ja melu tulee hyötykäyttöön kun ne otetaan talteen, ja sähkökäyttöisellä lämpöpumpulla tuotetaan lämpöä erittäin hyvällä hyötysuhteella.
Lämpöpumpun hyötysuhde ei parane sillä että sitä pyöritetään sähkömoottorilla verrattuna siihen että sitä pyöritetään samalla teholla käyttäen valmiiksi saatavilla olevaa mekaanista energiaa.
Eli sillä jota haluat hukata muuntamalla sen ensin generaattorilla sähköksi, ja sitten takaisin mekaaniseksi energiaksi sähkömoottorilla. Vaikka saisit 100% hukatusta energiasta lämpönä talteen, on se vähemmän kuin olisit saanut jos sekin energia olisi kerrottu lämpöpumpun lämpökertoimella.
Kyllä paranee, kun saat kaiken mekaanisen energian kerrottu lämpökertoimella, etkä vain sitä osuutta mikä jää jäljelle generaattorin, akun lataus purku syklin, ja sähkömoottorin turhien energiamuunnosten jälkeen.
Veneen sisäisiä lämmönsiirtopiirejä tarvitaan kaksi. Toinen sisäilman lämmittämiseen, ja toinen käyttöveden lämmittämiseen. Koska jälkimmäinen vaatii korkeamman lämpötilan, se kannattaa tuottaa moottorin jäähdytyksellä, eikä lämpöpumpulla, koska silloin saadaan suurempi lämpökerroin. Mahdollinen ylijäämä sitten alemman lämpötilan kiertopiiriin, mikäli se saadaan siellä hyödyksi.
Miten polttomoottoriauto lämmittää talvella sisäilman, kun ei ole lämpöpumppua eikä erillistä lämmityslaitetta?
Kävisikö sama menettely myös veneen sisätilan lämmittämiseen silloin kun sen polttomoottori käy?
On se dieselin hyötysuhde silti edelleen huono, vaikka yritettäisiinkin paikata.
Diesel-moottorin hyötysuhde on n50%. Voi olla huonompi, voi olla vähän parempi.
Diesel-lämmittimen hyötysuhde on yli 80%, voi olla 90%
Jos haluaa käyttää ilmalämpöpumppua, niin ehdottomasti kannattaa ottaa se lämpö lämmittimestä eikä generaattorin pakoputkesta.
Väitän, ettei täysin mekaanisesti ohjattuja lämpöpumppuja ei ole, todista, että olen väärässä ja näytä täysin mekaanisesti toimiva ohjauspiiri jonka tarkkuus ja hyötysuhde on sähköistä parempi. Ellei sellaista ole, ei sähkön tuottaminen dieselistä ole turhaa, vaan se parantaa kokonaishyötysuhdetta.
Kerro miten sen mekaanisen energian kerrot lämpökertoimella hallitusti ilman sähköä.
Veneen lämmityksestä oli kyse. Ei käyttövettä kannata moottorilla lämmittää, ellei moottoria tarvita muuhun josta seuraa hukkalämpöä.
Auton dieselmoottori lämmittää heikosti. Veneessä lämmitystarve on suurempi.
Kannattaa ottaa se lämpö talteen lämmittimen pakoputkesta ja generaattorin pakoputkesta. Myös se diesellämppäri tarvitsee sähköä toimiakseen.
Kaasujääkaappi on mekaanisesti ilman elektroniikkaa ohjattu ja toimiva lämpöpumppu.
Se ottaa lämpöä kaapin sisältä ja pumppaa sen ulos.
Elektroniikaksi katsotaan putket ja myöhemmin puolijohteet.
Jääkaapeissa ei ole elektroniikkaa tarvittu lainkaan. Sähkömekaniikalla on pärjätty hyvin. Kaksoismetallitermostaatti toimii mainiosti ja se on mekaaninen.
Dieselmoottorin hyötysuhde on varsin hyvä kun ynnätään akseliteho lämpöpumpun kertoimella ja hukkalämpö (melukin on hukkalämpöä kun se vaimennetaan). Diesellämppäri ei tuota ollenkaan sähköä, eli se ei pysy itsenäisesti käynnissä.
Elektroniikalla hyötysuhde ja käyttömukavuus (jota lämppäriltäkin kaivataan) on saatu nostettua. Yhtäläisesti voidaan todeta, ettei veneissä tarvita moottoreita, lämppäreistä puhumattakaan.
Diesel lämppäri ei tarvitse sähköä, jos ilmaa ei tarvitse puhaltaa minnekään.
Toisaalta jollain voimalla se generaattorikin laitetaan käyntiin. Se ei käynnisty itsestään. Molemmissa voidaan käyttää aurinkoa ja akkuja.
Genu nykäistään narulla käyntiin, tai akusta jota se lataa. Diesel lämppäri ei lataa akkua, eikä se toimi ilman tehokasta lämmönjakoa, painovoimainen vesikierto on aika surkea. Akku, jota ei ladata on paristo, ja se tyhjenee suht äkkiä. Aurinkokaan ei paljoa lämmityskaudella paista ja nytkin paneelit peittyy lumeen, mutta pakkanen kiristyy ja lämppäriä tarvitaan.
Autolla ajetaan kovilla pakkasilla. Veneessä harvemmin yhtä suuri lämmöntuottotarve.
Kaasujääkaappi ei toimi kuin lämpöpumppu, vaan se toimii absorptioperiaatteella.
Samat termodynamiikan lait siihenkin vaikuttavat.
Vai haluatko rajata hyväksytyt lait vain sellaisiksi, että elektroniikkaa on pakko käyttää?
Tavallinen jääkaappi on toiminut vuosisadan ilman elektroniikkaa.
Ohjauspiiri toimii helposti alle 10W teholla, joten sen hyötysuhteella ei ole mitään käytännön merkitystä.
Ohjauspiirillä ei voi nostaa lämpöpumpun lämpökerrointa. Eikä invertterillä. Niillä vain parannetaan tehonsäätöä.
Miksi se pitäisi tehdä täysin ilman sähköä?!?
Riittää hyvin ettei generaattorin ottamaa mekaanista energiaa muuteta ensin sähköksi, ja heti perään takaisin mekaaniseksi energiaksi jopa samalla kierrosluvulla hukaten tehoa, ja siten saadaan lämpöpumpulle vähemmän vääntöä kuin diesel tuottaa.
Moottoria tarvitaan muuhun, kuten lämpöpumpun pyörittämiseen. Jolloin lämpöä saadaan tuplasti sen mitä poltetusta dieselistä otetaan. Loppu saadaan merestä. Samalla moottorilla tuotetaan tarvittava sähkö muulle kulutukselle, sekä lämmön säätöön.
Jos.
Mutta kun ei saada edes sillä tavalla saman verran kuin polttamalla diesel lämmittimessä
Päinvastoin. Veneessä voi asua läpi talven vaikka Grönlannissa ja lämmitettävä tila on suurempi.
Aivan sama, koska se mitä muutosprosesseissa "hukataan" on kuitenkin lämpöä. "Hukkalämpö" tulee hyötykäyttöön, toki ilman kertoimia, mutta kokonaisuus tuottaa kuitenkin enemmän lämpöä kuin pelkkä dieselin polttaminen. Siitä tässä oli kyse. Toki, jos haluaa veneeseensä virittää himmelin, joka pyörittää lämpöpumpun kompuraa dieselmoottorilla, niin siitä vaan... taloudellisesti järkevää se ei tule olemaan.
Olet aivan oikeassa. Ei saman verran, vaan enemmän.
Koska sähkön tuottaminen dieselgeneraattorilla on tyhmää, vaikka se on paras tapa tuottaa sähköä veneessä talvella.
Lämpöpumpulla saadaan paremmalla hyötysuhteella, kuin siirtimellä energiaa talteen
No, näitä on ollut veneissä vuodesta nakki ja muussi
Laita laskelmat.
1*0,3+0,3*5 > 1
1+1=2
Me ollaan toustemme lämpöpumput T. Matti ja Teemu
Täällä joku neropatti puhuu vahvasti sen puolesta, ettei lämpöpumppu ole hyvä, ellei sitä pyöritetä suoraan dieselmoottorin akselilla.
Voisiko joku jo kertoa mistä voin ostaa sellaisen lämpöpumpun veneeseeni? Ja voiko sen siis liittää suoraan kaikkiin venedieseleihin, vaiko vain joihinkin? Vai pitääkö minun ostaa sitä varten vielä erillinen dieselmoottori?
Paras on kun hankit vanhan tuntsan kuntopyörän ja pyörität sillä generaattoria joka syöttää sähköä lämpöpumpulle. Mitä reippaammin poljet, sitä vähemmän tarvitset lämmitystä. Suora remmiveto lämpöpumpulle olisi liian tehokas, polkiessa tulisi hiki.
Eli et osaa vastata kysymykseen?
Kyllähän tosimies pykää sellaisen itse
Et vieläkään osaa vastata kysymykseen?
DIY mies hakee tarvittavat kilkkeet romuttamolta. (Autoissa on remmivetoisia AC-kompuroita jne.)
Sitä kutsutaan moottorimiesten kesken ilmastointilaitteeksi.
Ne on samoja vehkeitä, mitä pyörii autoissa.
Ja missä autossa on polttomoottoriin liitetty ilmastointilaite, jossa on reverssi, jolla saadaan höyrystimelle myös lämpöä?
Ja meinaatteko ihan tosissanne, että satamassa, kuin muilla on maasähkö kytkettynä, niin tämä DIY pitää dieselmoottoria päällä 24/7, jotta lämpö pysyy päällä?
Joo, siihen pitää kytkeä reletoiminto joka hoitaa automaattisen säädön tarpeen mukaan kulloisissakin olosuhteissa sopivalla tavalla.
Älä nyt söhlää. Kyse on veneen lämmittämisestä, ei auton lämmittämisestä ja jäähdyttämisestä. On se lämpöpumppu DIY hengessä rakennettavissa valmiista palikoista dieselvetoisena, mutta fiksu tekee sen sähköllä joka tuotetaan dieselillä ja välivarastoidaan akkuun. Laiska asentaa diesellämppärin ja käyttää silti sitä dieselkonetta sähköntuotantoon, ja rahtaa kaiken lämmitykseen tarvittavan varastoidun energian mukanaan kun lämpöpumppu ottaa siitä suurimman osan ympäristöstä ulkoa.
Unohdit laittaa laskelmat.
Minua kiinnostaa, kuinka monta wattia tarvitaan fiksun ja tyhmän välille 😂😁🤣
Satamassa tapahtuu paljon hölmömpiakin asioita.
Jotkut polttavat sulakkeet kytkiessään ilmastoinnin heiveröiseen pistorasiaan.
En unohtanut, eihän niitä edes pyydetty.
Minusta se heiveröinen pistorasia on paljon hölmömpi asia kuin pitämällä moottoria yötä päivää päällä lämmön saamiseksi.
Saattaa ollakin, mutta aikuisten oikeesti niitä pistorasioita on olemassa.
Sen sijaan aikuisten oikeesti ei ole niitä, jotka käyttävät satamassa moottoria läpi yön saadakseen virtaa ilmalämpöpumpulle.
Sitten diy kasvattaa raparpereja ja saa oksalihappoa vesi rajan puhdistamiseen, kun on halvempaa kuin apteekista ja missäön nimessä ei osta vesirajan puhdistus ainetta hempels yms.
Meillä on sellainen pumppu. T. Börtsi ja Hååksu